Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Monipaikkaisuus tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta valita työpaikkansa ja -aikansa organisaation antamien rajojen puitteissa.
Jotta monipaikkainen työympäristö voi toimia, johdon ja henkilöstön tulee jakaa yhteinen näkemys sen merkityksestä ja toimintatavoista. Tarvitaan selkeät pelisäännöt: milloin työskennellään yhdessä toimistolla ja milloin etätyö on sallittua.
Pelisäännöistä tulisi keskustella avoimesti työntekijöiden ja johdon kesken, jotta ne voidaan sovittaa yhteen yrityksen tavoitteiden kanssa.
Pelkkä ylhäältä päin saneltu päätös voi aiheuttaa motivaatio-ongelmia. Sen sijaan tulisi tunnistaa tilanteet, joissa yhteisöllisyys ja yhdessäolo ovat tarpeen, ja toisaalta tilanteet, joissa itsenäinen työskentely etänä on tehokkaampaa.
Tiimien kesken sovitut toimintatavat ovat usein hedelmällisiä. Kun suunnittelu perustuu tiimien tuntemiin työtehtäviin, ne voidaan sovittaa monipaikkaisen työn malliin ja organisaation tavoitteisiin.
Hyvinvoivassa työyhteisössä monipaikkaisuudesta voi olla paljon iloa. Sen sijaan huono työkulttuuri ja kehno johtaminen voivat rapauttaa monipaikkaisen työn hyödyt.
Jos työyhteisössä on kontrolloiva kulttuuri, monipaikkaisuus voi aiheuttaa hämmennystä: työntekijät eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan, eivätkä esihenkilöt tiedä, miten johtaa.
Monipaikkaisuus voi myös tuoda esiin olemassa olevia ongelmia, kuten motivaation puutetta tai “quiet quitting” -ilmiön. Siksi työhyvinvoinnin ja selkeiden toimintatapojen on oltava kunnossa ennen monipaikkaisen työn malliin siirtymistä.
Työntekijöiden itseohjautuvuus ja vastuu omasta työstä korostuu monipaikkaisuudessa, mutta johtamisella on keskeinen merkitys myös etätyössä. Esihenkilöiden on erityisen tärkeää varmistaa, että työyhteisössä on hyvä olla riippumatta siitä, missä työtä tehdään.
Monipaikkaisuuden onnistuminen edellyttää, että työympäristöä kehitetään kokonaisvaltaisesti. Tämä kattaa asenteiden ja linjausten selkeyttämisen lisäksi teknologisten järjestelmien ja tietoturvan päivittämisen etätyötä tukeviksi.
Monipaikkaisuuden mallissa toimistot on varustettava nykyaikaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla, kuten videokokousmahdollisuuksilla.
Toimistotilat kannattaa suunnitella työn vaatimusten mukaisiksi. Liian suuret ja autiot tilat heikentävät ilmapiiriä, joten niiden tiivistäminen sekä muuttaminen houkutteleviksi ja eläviksi kannattaa.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
Suomalaiset yritykset, kuten Posti, Outokumpu ja Foibekartano, hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti: se voi tukea asiakasneuvojia, parantaa työturvallisuutta ja auttaa henkilöstön työvuorosuunnittelussa. Tekoäly nopeuttaa tiedonhakua ja tukee henkilöstöä monissa tehtävissä, mutta sen käyttöönotto vaatii perusteellista opettelua ja ymmärrystä sovellusten mahdollisuuksista.
