Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Monipaikkaisuus vaatii johdon ja työntekijöiden yhteistyötä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Monipaikkaisuus tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta valita työpaikkansa ja -aikansa organisaation antamien rajojen puitteissa.
Jotta monipaikkainen työympäristö voi toimia, johdon ja henkilöstön tulee jakaa yhteinen näkemys sen merkityksestä ja toimintatavoista. Tarvitaan selkeät pelisäännöt: milloin työskennellään yhdessä toimistolla ja milloin etätyö on sallittua.
Pelisäännöistä tulisi keskustella avoimesti työntekijöiden ja johdon kesken, jotta ne voidaan sovittaa yhteen yrityksen tavoitteiden kanssa.
Hyvinvoivassa työyhteisössä monipaikkaisuudesta voi olla paljon iloa.
Pelkkä ylhäältä päin saneltu päätös voi aiheuttaa motivaatio-ongelmia. Sen sijaan tulisi tunnistaa tilanteet, joissa yhteisöllisyys ja yhdessäolo ovat tarpeen, ja toisaalta tilanteet, joissa itsenäinen työskentely etänä on tehokkaampaa.
Tiimien kesken sovitut toimintatavat ovat usein hedelmällisiä. Kun suunnittelu perustuu tiimien tuntemiin työtehtäviin, ne voidaan sovittaa monipaikkaisen työn malliin ja organisaation tavoitteisiin.
Hyvinvoivassa työyhteisössä monipaikkaisuudesta voi olla paljon iloa. Sen sijaan huono työkulttuuri ja kehno johtaminen voivat rapauttaa monipaikkaisen työn hyödyt.
Esihenkilöiden on erityisen tärkeää varmistaa, että työyhteisössä on hyvä olla riippumatta siitä, missä työtä tehdään.
Jos työyhteisössä on kontrolloiva kulttuuri, monipaikkaisuus voi aiheuttaa hämmennystä: työntekijät eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan, eivätkä esihenkilöt tiedä, miten johtaa.
Monipaikkaisuus voi myös tuoda esiin olemassa olevia ongelmia, kuten motivaation puutetta tai “quiet quitting” -ilmiön. Siksi työhyvinvoinnin ja selkeiden toimintatapojen on oltava kunnossa ennen monipaikkaisen työn malliin siirtymistä.
Työntekijöiden itseohjautuvuus ja vastuu omasta työstä korostuu monipaikkaisuudessa, mutta johtamisella on keskeinen merkitys myös etätyössä. Esihenkilöiden on erityisen tärkeää varmistaa, että työyhteisössä on hyvä olla riippumatta siitä, missä työtä tehdään.
Toimistotilat kannattaa suunnitella työn vaatimusten mukaisiksi.
Monipaikkaisuuden onnistuminen edellyttää, että työympäristöä kehitetään kokonaisvaltaisesti. Tämä kattaa asenteiden ja linjausten selkeyttämisen lisäksi teknologisten järjestelmien ja tietoturvan päivittämisen etätyötä tukeviksi.
Monipaikkaisuuden mallissa toimistot on varustettava nykyaikaisilla tietoteknisillä ratkaisuilla, kuten videokokousmahdollisuuksilla.
Toimistotilat kannattaa suunnitella työn vaatimusten mukaisiksi. Liian suuret ja autiot tilat heikentävät ilmapiiriä, joten niiden tiivistäminen sekä muuttaminen houkutteleviksi ja eläviksi kannattaa.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
