Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Moderni työelämä vaatii läsnäoloa myös etänä – näin VALA onnistuu siinä
Kirjoittaja: Jussi Eskola
Kuvaaja: Jussi Eskola
Ohjelmistoalan konsultointiyritys VALA Groupissa on sata enimmäkseen etätöitä tekevää työntekijää. Ada Ikäheimosen työ HR-johtajana edellyttää uudenlaisia työelämätaitoja.
Loppukesä on VALA Group oy:lle kiireistä aikaa, mutta toimistolla Helsingin Erottajalla on rauhallista.
Jos vuosikymmenten päästä tehdään Mad Men -tyylinen tv-sarja 2020-luvun työelämästä, toimisto saattaisi näyttää juuri tällaiselta:
Suurehko avotila. Seinällä yrityksen nimi, toki kaksitavuinen ja iskevä isoilla kirjaimilla. Viherkasvien rajaama pienempi tila. Toimistokoira. Design-huonekaluja ja valaisimia. Ei omia työpisteitä. Muutama neuvotteluhuone ja äänieristettyjä puhelinkoppimoduuleja. Toinen kerros on kokonaan hiljainen tila.
Tarvitsemme kohtaamispaikkoja ja tapaamisia.
Ada Ikäheimonen tulee tänne neljänä päivänä viikossa. Ei ole helpoin tehtävä työskennellä HR-johtajana noin sadalle ihmisille, joita ei kovin usein näe kasvotusten.
– Pitää olla selkeät toimintatavat ja keskinäinen luottamus. Tarvitsemme kohtaamispaikkoja ja tapaamisia. Keskustelua, kuuntelemista ja empatiaa, Ikäheimonen korostaa.
VALAssa on onnistuttu yhdistämään eri tahoille hajautunut henkilöstö tiiviiksi työyhteisöksi. Se valittiinkin Great Place to Work -instituutin toimesta keskikokoisten yritysten sarjan vuoden 2025 voittajaksi.
– VALA on esimerkki siitä, että panostamalla ihmisiin voi luoda menestyvää liiketoimintaa, Ada Ikäheimonen kertoo.
Monipuolinen toimenkuva
Jo kasvatustieteiden opintojen aikana Ada Ikäheimonen tiesi haluavansa työskennellä ihmisten kanssa. HR-ala kiinnosti.
– Tulin tänne viisi vuotta sitten sillä asenteella, että voin tehdä mitä tahansa – ja olen tehnytkin.
Kouluttamista, kehitystyötä, rekrytointia, kollegoiden sparraamista, HR-järjestelmän ylläpitoa, viestintää ja työtyytyväisyyskyselyjen analysointia. Kahta samanlaista työpäivää ei ole.
– Nautin siitä, että työssä on eri tasoja. Olen nopeatempoinen tyyppi, joten tällainen työ sopii minulle.
– Pääsen myös miettimään strategiaamme sekä pohtimaan trendejä, joita meidän tulisi huomioida tulevaisuudessa.
Ikäheimosen työtä on myös miettiä keinoja, joilla työntekijät saataisiin aika ajoin toimistolle.
Toimenkuvaan sisältyy myös ihmisten työhyvinvoinnin ja jaksamisen seuranta yhdessä tiimin kanssa.
– Kun ihmiset ovat etänä, on nähtävä enemmän vaivaa yhteyden luomiseen. Pyrin vastaamaan viesteihin nopeasti ja kysyn kuulumisia.
Ikäheimonen haluaa luoda keskustelutilanteita, mieluiten kasvotusten.
Yrityksessä ei ole läsnäolovaatimusta toimistolla työskentelyyn, joten viestintään kiinnitetään erityisesti huomiota. Arjessa on paljon Slack-viestintää, kuukausikirjeitä ja toimitusjohtajan tilannepäivityksiä. Viestintäkielenä on englanti, toimistolla puhutaan toki myös suomea. Usein on tilaisuuksia, joissa jotkut osallistujista ovat toimistolla, muut etänä.
Ikäheimosen työtä on myös miettiä keinoja, joilla työntekijät saataisiin aika ajoin toimistolle. On after work -tapahtumia, toimistopäiviä ja viikoittainen työnantajan tarjoama aamiainen. Yritykselle on kuitenkin tärkeää, että ketään ei pakoteta toimistolle.
Empatiaa vaikeissa hetkissä
Markkinatilanne konsultointialalla on ollut viime vuosina hankala, ja se on heijastunut väistämättä myös VALAn henkilöstöön. Muutosneuvotteluilta on onneksi vältytty.
– Viime vuosi oli meille haastava. Olimme silloinkin avoimia yrityksen luvuista ja työtilanteista. Tällainen lisää luottamusta.
Tänä vuonna kurssi näyttää kääntyneen.
– Ei tämä ilmaiseksi ole tullut. Olemme kaikki tehneet kovaa töitä.
Työntekijän kanssa mietitään yhdessä, miten hankalan työtilanteen tai yksityiselämän ongelman voisi ratkaista.
Ikäheimosen mukaan VALAn ihmisläheinen työskentelyilmapiiri on auttanut vaikeiden aikojen yli. Työelämässä empatia mitataankin juuri vaikeissa hetkissä, hän toteaa.
– Usein ihmiselle riittää, että voi vuodattaa sydäntään jollekin ja kertoa, jos joku asia on vaikea tai harmittaa.
Pelkkä passiivinen kuunteleminen ei Ikäheimosen mukaan riitä. Työntekijän kanssa mietitään yhdessä, miten hankalan työtilanteen voisi ratkaista tai vaikuttaako yksityiselämän ongelma työkykyyn.
Haluan saada lisää menetelmiä kohdata ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin työelämässä.
– Lähtökohtaisesti meillä ei ole asioita, joista ei voisi keskustella. Empatia tarkoittaa myös sitä, että epäkohtiin puututaan. Miten niihin puututaan? Empaattisesti, ymmärtäen ja yrityksen yhteiset toimintatavat huomioiden.
Ikäheimonen opiskelee töiden ohella lyhytterapeutiksi.
– Haluan saada lisää menetelmiä kohdata ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin työelämässä. Elämän eri kriisit ja muutokset vaikuttavat paljon työsuorituksiin.
Omastakin jaksamisesta huolehdittava
Ada Ikäheimosen arjessa työntekijöiden kuormia riittää jaettavaksi. Mutta myös henkilöstöjohtajan on jaksettava ja voitava hyvin. Työ on vaativaa ja kuormittavaa, hän myöntää.
– Tänäänkin on ollut intensiivinen päivä. Paljon keskusteluja ihmisten kanssa ja erilaisten tunnetilojen vastaanottamista.
Muutaman kollegan kanssa Ikäheimonen voi jutella kaikenlaisista asioista. Kaikilla olisi hänen mukaansa hyvä olla tällaisia läheisiä työkavereita. Myös ammattiapu voi joissain tilanteissa olla tarpeen.
– Olen käynyt työpsykologilla joskus, kun on ollut paljon haasteita ja ongelmia töissä.
Haluan vaihtaa mahdollisimman nopeasti työstä vapaa-ajalle. Aina se ei ole helppoa.
Ikäheimonen työskentelee noin 40 tuntia viikossa.
– Pyrin pitämään siitä kiinni.
Fillarimatkalla kotiin Lauttasaareen työasiat pysyvät vielä mielessä, mutta kotiin hän ei niitä vie.
– Haluan vaihtaa mahdollisimman nopeasti työstä vapaa-ajalle. Aina se ei ole helppoa.
Hyväksi havaitut konstit auttavat: liikunta, ystävät, läheiset. Pitkäaikainen ja rakas tanssiharrastus on henkireikä.
– Tällaisilla arjen rutiineilla tyhjennän reppua päivän jälkeen. Ja mitä enemmän työvuosia on takana, sitä paremmin pystyn jättämään sen repun tänne työpaikalle.
Ada Ikäheimosen työpäivä
08.30 Fillarimatka Lauttasaaresta Erottajalle.
09.00 Työpäivä alkaa. Ada Ikäheimonen työskentelee yleensä neljänä päivänä viikossa toimistolla.
10.00 VALAn työntekijän kanssa 45 minuutin keskustelu.
11.00 Kvartaalipalaveri. ”Agendalla oli työntekijöille suunnattu intra, koska se on meille tärkeä tiedonlähde.
12.00 Lounas kahden kollegan kanssa.” Ihana hengähdystauko päivään. Naurettiin ja vaihdettiin kuulumisia.”
13.00 Viestien lukemista ja kirjoittamista. ”Lähetin esimerkiksi viestejä seuraavan viikon tiimi-iltapäivästä.”
14.30 Eläkkeelle jäävän työntekijän lähtöhaastattelu. ”Kävimme läpi hänen työuraansa VALAssa. Oli tunteellinen hetki, itsekin herkistyin. Sen jälkeen meillä oli vielä porukalla kahvihetki hänen kanssaan.”
16.00 ”Loppupäivän tein koonteja päivän keskusteluista ja aiemmin tehdystä oman tiimini kehityskeskustelusta.”
17.00 Kotimatka Lauttasaareen fillarilla. ”Yleensä ajatukset pyörivät vielä täysin työasioissa.”
17.30 Kotona välipala ja sitten urheilemaan: juoksua, golfia tai kuntosalille. Illalla kotona ruoanlaittoa puolison kanssa.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. tarkoitus on houkutella lukija jatkamaan artikkelin lukemista. Pidä teksti tiiviinä mutta informatiivisena. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä,
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
