Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Nainen parhaassa iässä – onko se ongelma työnhaussa?
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Naisen ikä tuntuu aiheuttavan jatkuvasti syrjintää rekrytoinnissa – oli nainen sitten nuori tai keski-ikäinen. Laki vaatii tasa-arvoisuutta, mutta se ei aina toteudu.
Heidi Lehtovaara tutkii yritysten rekrytointiosaamista Tampereen yliopiston koordinoimassa hankkeessa ja sen yhtenä osana anonyymiä rekrytointia. Hän on törmännyt siihen, että sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ei toteudu rekrytoinnissa. Esiin on noussut erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä.
Työhönotossa ei ole asiallista kysyä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia seikkoja, kuten perhesuhteita tai lasten lukumäärää, sillä vastauksista saatu tieto ei saa vaikuttaa rekrytointipäätöksiin.
– Nuoret naiset kokevat kuitenkin toistuvasti, että heiltä kysytään työhaastattelussa vaikkapa perhesuunnitelmista, Lehtovaara kertoo.
Oikeutta ja apua saa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, mutta moni ei lähde hakemaan apua leimautumisen pelossa.
Sosiaalisen median kanavilla työnhakijat nostavat esiin räikeitäkin tapauksia, mutta moni työnhakijoista vain vaikenee. Lehtovaara pohtii, miten epäasiallisen kysymyksen voisi väistää haastattelutilanteessa profiloitumatta hankalaksi työntekijäksi ja menettämättä mahdollisuuden tulla palkatuksi.
– Olen tutkinut korkeakoulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia, eikä kukaan heistä ole nostanut lain vastaiseksi kokemiaan kysymyksiä esille julkisesti tai tehnyt niistä valituksia, Lehtovaara sanoo.
Oikeutta ja apua saa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, mutta moni ei lähde hakemaan apua leimautumisen pelossa.
Naiset kokevat paljon ikäsyrjintää viidenkympin jälkeen, mutta myös nuoruus voidaan nostaa esiin huonona puolena.
Myös naisen keski-ikä tuntuu olevan vaikea pala rekrytoinnissa, sillä tutkimusten mukaan myös yli viisikymmentä vuotta täyttäneet kokevat syrjintää. Oikeastaan mikään ikä ei tunnu olevan naiselle varma valtti työnhaussa.
– Naiset kokevat paljon ikäsyrjintää viidenkympin jälkeen, mutta myös nuoruus voidaan nostaa esiin huonona puolena, Lehtovaara toteaa.
Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta kun niistä tullaan tietoiseksi, asiat voi tehdä toisinkin.
Naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ei Lehtovaaran mukaan välttämättä ehkäistä anonyymillä rekrytoinnilla, koska haastattelussa totuus paljastuu. Työnantajaa hän suosittelee käyttämään strukturoituja haastattelukysymyksiä ja perehtymään siihen, mitä lain mukaan saa kysyä ja mitä ei saa kysyä.
Sama pätee kaiken rekrytointisyrjinnän ehkäisyyn – oli kyse sitten iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta tai vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta.
– Työhön pitäisi ottaa paras tekijä, eikä se, joka on samanlainen kuin minä itse. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta kun niistä tullaan tietoiseksi, asiat voi tehdä toisinkin.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
