Nainen parhaassa iässä – onko se ongelma työnhaussa?

Heidi Lehtovaara tutkii yritysten rekrytointiosaamista Tampereen yliopiston koordinoimassa hankkeessa ja sen yhtenä osana anonyymiä rekrytointia. Hän on törmännyt siihen, että sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ei toteudu rekrytoinnissa. Esiin on noussut erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä.

Työhönotossa ei ole asiallista kysyä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia seikkoja, kuten perhesuhteita tai lasten lukumäärää, sillä vastauksista saatu tieto ei saa vaikuttaa rekrytointipäätöksiin.

– Nuoret naiset kokevat kuitenkin toistuvasti, että heiltä kysytään työhaastattelussa vaikkapa perhesuunnitelmista, Lehtovaara kertoo.

Oikeutta ja apua saa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, mutta moni ei lähde hakemaan apua leimautumisen pelossa.

Sosiaalisen median kanavilla työnhakijat nostavat esiin räikeitäkin tapauksia, mutta moni työnhakijoista vain vaikenee. Lehtovaara pohtii, miten epäasiallisen kysymyksen voisi väistää haastattelutilanteessa profiloitumatta hankalaksi työntekijäksi ja menettämättä mahdollisuuden tulla palkatuksi.

– Olen tutkinut korkeakoulutettujen maahanmuuttajataustaisten naisten kokemuksia, eikä kukaan heistä ole nostanut lain vastaiseksi kokemiaan kysymyksiä esille julkisesti tai tehnyt niistä valituksia, Lehtovaara sanoo.

Oikeutta ja apua saa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, mutta moni ei lähde hakemaan apua leimautumisen pelossa.

Naiset kokevat paljon ikäsyrjintää viidenkympin jälkeen, mutta myös nuoruus voidaan nostaa esiin huonona puolena.

Myös naisen keski-ikä tuntuu olevan vaikea pala rekrytoinnissa, sillä tutkimusten mukaan myös yli viisikymmentä vuotta täyttäneet kokevat syrjintää. Oikeastaan mikään ikä ei tunnu olevan naiselle varma valtti työnhaussa.

– Naiset kokevat paljon ikäsyrjintää viidenkympin jälkeen, mutta myös nuoruus voidaan nostaa esiin huonona puolena, Lehtovaara toteaa.

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta kun niistä tullaan tietoiseksi, asiat voi tehdä toisinkin.

Naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää ei Lehtovaaran mukaan välttämättä ehkäistä anonyymillä rekrytoinnilla, koska haastattelussa totuus paljastuu. Työnantajaa hän suosittelee käyttämään strukturoituja haastattelukysymyksiä ja perehtymään siihen, mitä lain mukaan saa kysyä ja mitä ei saa kysyä.

Sama pätee kaiken rekrytointisyrjinnän ehkäisyyn – oli kyse sitten iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta tai vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Työhön pitäisi ottaa paras tekijä, eikä se, joka on samanlainen kuin minä itse. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta kun niistä tullaan tietoiseksi, asiat voi tehdä toisinkin.