Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa: lasten ja nuorten ääni kuuluu Pesäpuun kautta

Lastensuojelun kehittämisorganisaatio Pesäpuussa alettiin vuosituhannen alussa pohtia, miten lasten ja nuorten tarpeet sekä toiveet voitaisiin kuulla lastensuojelussa paremmin.

Toiminnanjohtaja Jari Ketolan mukaan ensimmäinen varsinainen kokemusasiantuntijuuteen perustuva hanke näki päivänvalon vuonna 2008. Siinä keskityttiin nuorten kokemusasiantuntijuuteen. Sittemmin Pesäpuulla on ollut lukuisia hankkeita, joissa on kehitetty uusia toimintatapoja ja työvälineitä.

– Tällä hetkellä toiminnassamme on mukana pääosin 3–30-vuotiaita kokemusasiantuntijoita. Meillä on kuitenkin parhaillaan menossa hanke, jossa kokemusasiantuntijuutta laajennetaan alle 2-vuotiaisiin. Hyvinkin pieni lapsi pystyy viestimään kokemuksistaan, kun valitaan hänen ikä- ja kehitystasolleen sopiva ilmaisutapa, Ketola sanoo.

Toimintaa ohjaa vahva eettinen ohjeisto

Pesäpuun kokemusasiantuntijana voi toimia jokainen, jolla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisen kokemus on yhtä tärkeä ja ansaitsee tulla kuulluksi.

Työssä painottuvat vapaaehtoisuus sekä ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivien työtapojen käyttäminen. Pesäpuun toimintaa ohjaa vahva eettinen ohjeisto. Kokemusasiantuntijalla on esimerkiksi aina oikeus tietää, miten hänen jakamaansa kokemustietoa käytetään.

– Eettisen ohjeistomme tarkoituksena on varmistaa, ettei kokemustietoa käytetä väärin eikä kukaan joudu tekemään kehitystasoonsa nähden liian haastavia tehtäviä. Kokemusasiantuntijan tulee aina saada itselleen enemmän kuin hän antaa muille. Asiantuntijuuden hyödyt voivat näkyä esimerkiksi yksilön itsetunnon vahvistumisena, oman taustan syvällisempänä ymmärtämisenä tai omien vaikuttamismahdollisuuksien oivaltamisena, Ketola summaa.

Kokemus- ja tutkimustieto tukevat toisiaan

Koska kokemusasiantuntijoiden ikäskaala on laaja, myös erilaisia toimintamalleja tarvitaan runsaasti. Pienimmille lapsille on kehitetty leikinomaisia ja pelillisiä tehtäviä, jotka helpottavat omista kokemuksista kertomista ryhmässä. Alle kouluikäisiä varten on luotu kirahvityön malli. Alakouluikäiset voivat puolestaan avata tuntojaan salapoliisimäyrän apulaisina.

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset voivat pitää Pesäpuun tilaisuuksissa puheenvuoroja tai osallistua Pesäpuun hankkeisiin, joissa kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään erityisesti sijaishuollon kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoilta saadun tiedon avulla pystytään kehittämään uusia työvälineitä ja -menetelmiä, tehdään vaikuttamistyötä, havaitaan lastensuojelujärjestelmän piileviä puutteita ja kehitetään asiakaslähtöisempiä palveluita.

– Kokemusasiantuntijuudella on valtava merkitys kehittämistyössämme. Se tuo täydentävää ja syventävää tietoa tutkimus- ja ammattitiedon rinnalle. Näin pystymme kehittämään vaikuttavampia ja lasten tarpeet paremmin huomioivia palveluja. Jotta kokemustiedosta saadaan paras hyöty, sen tulee olla mahdollisimman moniäänistä, Ketola sanoo.

Kokemusasiantuntijaksi kasvetaan

Kokemusasiantuntijuus voi olla vuosia jatkuva kehityspolku, joka rakentuu toisiaan seuraavista rooleista. Se voi johtaa jopa tuntitöihin tai kokopäivätyöhön Pesäpuun organisaatiossa. Ketolan mukaan yhdistyksessä toimii tällä hetkellä kymmeniä työntekijöitä, jotka ovat tulleet taloon kokemusasiantuntijaroolin kautta. Aikuistuttuaan osa heistä on hankkinut sosiaalialan koulutuksen.

Kokemusasiantuntijuuden ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla vuosia kestävä prosessi. Ketolan mukaan myös yhteen hankkeeseen tai yksittäiseen tilaisuuteen rajoittuvat roolit ovat tärkeitä.

Pesäpuulla ei ole kokemusasiantuntijatyöhön varsinaista koulutusta, mutta jokainen perehdytetään huolellisesti tehtäväänsä. Pesäpuu tarjoaa myös jatkuvaa tukea, joka suhteutetaan kokemusasiantuntijan ikä- ja kehitystasoon sopivaksi.

– Tutustumme lastensuojelun piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin ryhmätoiminnan kautta. Kun työntekijämme on oppinut tuntemaan lapsen ja molemminpuolinen luottamussuhde on syntynyt, voidaan lapselle ehdottaa hänelle soveltuvaa kokemusasiantuntijuuden muotoa. Asiantuntijamme räätälöi lapselle sopivan roolin ja varmistaa, että lapsi ymmärtää, millaisia vaikutuksia sillä hänelle itselleen on, Ketola sanoo.

Luotettavaa tietoa vertaisarvioinneilla

Ketola kertoo Pesäpuun saaneen verkostokumppaneiltaan hyvää palautetta kokemusasiantuntijuuden kehittämistyöstä. Arvostus Pesäpuun tekemää työtä kohtaan näkyy esimerkiksi vuosittain tehtävän suositteluindeksitutkimuksen (NPS) tuloksista. Yhdistyksen saama suositteluluku on ollut vuosia tasolla 9,2–9,3 (asteikko 0–10).

– Toimintamme merkitys konkretisoituu järjestämissämme tilaisuuksissa. Saamme osallistujilta paremmat palautteet, jos tilaisuudessa on ollut kokemusasiantuntija puhumassa, Ketola sanoo.

Pesäpuu on saanut jalkautettua kokemusasiantuntijuutta myös sijaishuollon parissa toimivien julkisten organisaatioiden toimintamalleihin. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelulaitoksissa on otettu käyttöön yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehitetty Valtti-vertaisarviointi, jossa täysi-ikäiset kokemusasiantuntijat haastattelevat sijoitettuja lapsia. Arvioinneista saatua dataa käytetään anonyymisti laitosten toimintaan liittyvien ongelmien selvittämisessä ja uusien toimintamallien kehittämisessä.

– Lapsilla ja nuorilla on matalampi kynnys kertoa vaikeista asioista vertaisilleen kuin esimerkiksi laitoksen henkilökunnalle. Näin kehittämistyön tueksi saadaan luotettavampaa tietoa. Toivon, että tulevaisuudessa saamme vietyä kokemusasiantuntijuutta ja vertaisarviointeja yhä syvemmälle hyvinvointialueiden rakenteisiin. Näin lasten ja nuorten ääni saataisiin yhä paremmin kuuluviin lastensuojelun kehittämistyössä, Ketola toteaa.

Omakohtaiset kokemukset auttavat ymmärtämään

Sairaanhoitajaksi valmistunut Siiri Vehniäinen on työskennellyt Pesäpuun kokemusasiantuntijana vuodesta 2018 lähtien. Tuolloin Pesäpuussa käynnistyi nuorille aikuisille suunnattu Sankarit-ryhmä, jonka tehtävänä oli vertaisarviointiprosessin kehittäminen.

– Jälkihuollon sosiaalityöntekijäni tiedusteli, kiinnostaisi kokemusasiantuntijan työ minua ja ehdotti Sankarit-ryhmää. Toimin kokemusasiantuntijana ensin opintojeni ja sairaanhoitajan työn ohessa tuntityöntekijänä. Viime heinäkuussa tein vakituisen työsopimuksen Pesäpuun kanssa, Vehniäinen kertoo.

Tällä hetkellä Vehniäinen on mukana Pesäpuun perhetyötä ja koulunkäyntiä edistävissä hankkeissa. Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lapsille ja nuorille suunnattujen työpajojen ideointi ja vetäminen, osallistuminen verkostopalavereihin.

Vehniäinen kokee työnsä palkitsevaksi ja motivoivaksi. Hän näkee, että omasta lastensuojelutausta on sairaanhoitajan koulutus- ja työtaustan ohella merkittävää hyötyä muiden auttamisessa.

–Oma kokemustausta lisää myötätuntoa ja ymmärrystä muita kohtaan. Vertaisarviointeja tehtäessä se myös auttaa luottamussuhteen rakentamisessa. Kehittämishankkeissa pystyn nostamaan esiin uusia näkökulmia omien kokemusteni ansiosta, Vehniäinen pohtii.