Vankilapsykologi Kaisa Hallberg-Virtanen: ”Teon takana on ihminen”

Mikä saa ihmisen tekemään toiselle pahaa? Tämä kysymys kiinnosti psykologi Kaisa Hallberg-Virtasta niin paljon, että hän meni Turun vankilaan harjoitteluun vuonna 2011. Valmistuttuaan 2012 hän työskenteli viisi vuotta terveyskeskuksessa, kunnes palasi vankilaan töihin.

– Pahuus herättää ajatuksia ja tunteita, mutta ei kukaan synny tekemään rikoksia. Mitkä ovat syyt teon takana? Halusin ymmärtää, mistä on kyse.

Olennaista on vangin oma halu kuntoutua ja ajatella, että elämä voisi olla jotain muuta.

Itse koen työni turvalliseksi: täällä on koko ajan vartijat ja hälyttimet.

Psykologin työ vankilassa ei sovi säikylle ja aralle ihmiselle, uskoo Hallberg-Virtanen. Työssä vaaditaan kykyä kohdata hankalia asioita.

– Pitää olla kiinnostus näihin ilmiöihin mutta pitää myös tuntea olevansa turvassa. Itse koen työni turvalliseksi: täällä on koko ajan vartijat ja hälyttimet.

Toiset asiat kuitenkin koskettavat enemmän kuin toiset. Silloin hän pyrkii uteliaisuuteen: mitä on tapahtunut ja miksi? Näin hän etäännyttää itsensä kauheasta teosta tutkivaan asemaan. Välillä hän miettii, miksi juuri tämä teko herättää minussa niin hankalaa oloa.

– Työnohjaus on tärkeää. Psykologin työssä siihen on lakisääteinen velvollisuus. Saan sieltä kerran kuussa työkaluja ja keinoja, joilla pystyn hoitamaan työtäni eettisesti ja käsittelemään vaikeita tunteita. Näin työkyky, objektiivisuus ja potilasturvallisuus säilyvät.

Muurit rajaavat myös mieltä

Hallberg-Virtanen valmistui psykoterapeutiksi viime keväänä.

– Vankila sulkee jonkin verran ovia psykoterapeuttiselta prosessilta. Kun on konkreettisesti muurit ympärillä, ne siirtyvät välillä myös mieleen.

Kun viettää kaiken aikansa muiden rikollisten kanssa, voi olla vaikea mieltää, mitä elämä voisi olla siviilissä. Vielä vaikeampaa se on, jos tavallisesta elämästä ei ole kokemusta. Monella on pitkä laitostausta, eikä osa ole koskaan ollut töissä.

– Vankila voi tuntua todella turvalliselta: siellä on säännöt, raamit ja päivärytmi. Mitä tapahtuu, kun se katoaa? Miten käydään kaupassa ja maksetaan laskut?

Tuntuu myös hyvältä kuulla, jos vanki on saanut elämänsä raiteilleen.

Työssä vaaditaan joustavuutta: välillä tapaaminen peruuntuu lyhyellä varoitusajalla. Silloin sovitaan uusi.

Parhaita hetkiä ovat ne, joissa vanki antaa positiivista palautetta ja kertoo, että psykologista on ollut apua. Tuntuu myös hyvältä kuulla, jos vanki on saanut elämänsä raiteilleen.

Onnistumisen tunteita herättää myös se, kun voi purkaa asiakkaan kanssa syntyneen konfliktin. Tällöin yhteistyö parhaimmillaan syvenee.

Työ herättää muitakin tunteita. Yksi niistä on turhautuminen – jos yhteiskunta olisi puuttunut ajoissa, tämän nuoren ei tarvitsisi nyt olla vankilassa. Se herättää myös surua, avuttomuutta ja ärtymystä.

– Jos asiakas pystyy avaamaan, mikä on ollut hänelle tosi vaikeaa, silloin koen, että olen luottamuksen arvoinen ja minun pitää kantaa se hyvin.

Työnkuvaani kuuluu tukea vankia kohti rikoksetonta elämää, eikä se onnistu, jos itse lähtee syyttäjän rooliin.

Hallberg-Virtanen kokee työssään jatkuvaa ristiriitaa. Kun vanki odottaa tuomiota, hänelle toivoo suopeaa ratkaisua, vaikka samalla tiedostaa teon uhrit.

– Työnkuvaani kuuluu tukea vankia kohti rikoksetonta elämää, eikä se onnistu, jos itse lähtee syyttäjän rooliin. Pyrin auttamaan parhaani mukaan ja olemaan myötätuntoinen.

Myötätuntoa pitää tuntea myös itseä kohtaan: sallia ristiriitaiset tunteet ja palauttaa itsensä perustyön ääreen.

– Loppujen lopuksi meillä Suomessa lähes kaikki vapautuvat joskus, joten on järkevää pyrkiä kuntouttavaan työhön.

Hevimetallia ja rauhoittumista

Hallberg-Virtasen mielestä vaikeat tunteet pitää vain uskaltaa kohdata ja pohtia, miksi tuntuu tältä.

– Vankilassa on kuntoutus ja rangaistus samassa paketissa, sekin on haastava kombo. Sietokykyä ei tarvitse olla loputtomiin, vaan pitää olla rajat. Voi sanoa korrektisti, että ei ole ok, että puhut minulle noin.

Tunteiden käsittelemisessä auttavat hengitysharjoitukset, ulkoilu ja käsien ravistelu. Vapaa-ajallaan Hallberg-Virtanen ei katsele rikossarjoja eikä kuuntele rikospodcasteja. Myös rikosuutisia hän välttää.

– Ympärilläni on hirveästi hyvää: ystävyyssuhteet, perhe ja harrastukset.

Toivoisin, että yhteiskunnallisella tasolla oivallettaisiin hoidon merkitys.

Hän palautuu luonnossa, ratsastamalla ja kylmäuinnilla. Välillä hän laittaa työpäivän jälkeen raskaan musiikin soimaan, laulaa mukana ja ajaa autolla kovaa nopeusrajoitusten puitteissa.

Välillä palautuminen vaatii hikitreeniä: Hallberg-Virtanen on paiskonut voimapalloa seinään kuntosalilla ja kuunnellut hevimetallia. Jos olo on jo valmiiksi ylivireä, hän pyrkii rauhoittumaan. Silloin voi lähteä kävelylle tai vaikka katsomaan aaltoja merenrantaan.

Tulevaisuudelta hän toivoo sitä, että kuntouttava vankeinhoito olisi enemmän näkyvillä ja jatkumo siviiliin olisi mahdollisimman mutkatonta.

– Toivoisin, että yhteiskunnallisella tasolla oivallettaisiin hoidon merkitys.

 

Vankilapsykologin työpäivä

8:00 Työpäivä alkaa. Hallberg-Virtanen lukee sähköpostit ja tarkistaa, mitä päivä toisi tullessaan. Päivät vaihtelevat paljon akuuttien asioiden mukaan. Jos pitää valmistautua tapaamiseen, hän tekee sen. Ensimmäinen alkaa yleensä yhdeksältä, toinen kymmeneltä.

9:00 Hän menee vankien osastolle ja tapaa vangin virkailijan huoneessa. Jokaisessa tapaamisessa käydään läpi kuulumiset. Yleensä tapaaminen kestää 45 minuuttia, mutta seksuaalirikollisten ohjelmatyössä tapaamiset ovat 1,5 tunnin mittaisia.

10:50 Hallberg-Virtanen palaa huoneeseensa ennen yhtätoista, tekee tapaamisista kirjaukset ja menee syömään.

11:30 Lounaalla hän syö pääsääntöisesti omia eväitään, yleensä salaattia, jonka hän on valmistanut edellisenä päivänä tai ostanut aamulla kaupasta.

12–13 Hiljainen tunti, jolloin vartijoilla on lounastauko. Silloin Hallberg-Virtasella saattaa olla osastokokous tai sitten hän valmistelee iltapäivän tapaamisia ja tekee toimistotöitä, kuten soittaa puheluita.

13 Asiakastapaamiset yhdeltä ja kahdelta. Klo 15:n jälkeen Hallberg-Virtanen ei yleensä enää tapaa vankeja, sillä osastot aloittavat vähitellen iltapuuhat.

15 Hallberg-Virtanen tekee tapaamisista kirjaukset ja hoitaa muita asioita, varaa esimerkiksi aikoja vangeille ja vastaillee asioimislomakkeisiin, joilla vangit ovat häneen yhteydessä. Työpäivä päättyy klo 16:n paikkeilla, mutta joskus päivä venähtää. Perjantaisin hän perehtyy yleensä klo 12:n jälkeen ammattikirjallisuuteen.