Suomalaishoitaja elää unelmaelämää Norjassa upeissa vuoristomaisemissa

Raha on houkuttava porkkana.

Sen Norjaan kymmenen vuotta sitten muuttanut sairaanhoitaja Sami Kinnunen myöntää. Hän työskentelee Tromssan yliopistollisessa sairaalassa leikkaushoitajana ja tienaa joka kuukausi noin 4 800 euroa plus vuorolisät.

– Suomessa piti olla jatkuvasti laskemassa rahoja. Sitä ongelmaa ei Norjassa ole ollut, Kinnunen sanoo.

– Voin lähteä reissuun silloin, kun huvittaa. Syödä halutessani ravintolassa. Ja silti jää rahaa säästöön.

Ruokakaupassa hintaero Suomen ja Norjan välillä on tätä nykyä todella pieni.

Eläminen Norjassa on kalliimpaa kuin Suomessa, mutta Kinnusen mukaan ero on tasoittunut viime vuosina. Turistille Norjasta jää helposti ökykallis vaikutelma, sillä ulkona syöminen ja juominen on Norjassa edelleen hinnoissaan.

– Ruokakaupassa hintaero Suomen ja Norjan välillä on tätä nykyä todella pieni.

Asuminen on Norjassa erittäin kallista, etenkin asunnon ostaminen. Kinnunen asuu vuokralla omakotitalon alakertaan rakennetussa kaksiossa.

– Olen miettinyt oman kämpän hankkimista, mutta Tromssasta ei meinaa saada edes yksiötä alle 300 000 eurolla.

Riittääkö kielitaito?

Lapsuudessa Kinnusella oli kolme haaveammattia: ambulanssikuski, poliisi ja upseeri.

Lukion jälkeen hän suuntasi armeijaan ja oli jäädä sille tielle. Kinnunen oli jo ehtinyt tehdä armeijauraa yli kolme vuotta, kun alkoi kyseenalaistaa valintaansa. Hän tajusi, ettei upseerina saisi valita asuinpaikkaansa.

– Silloin mieleen muistui lapsuudenhaave ambulanssista.

Kinnunen valmistui sairaanhoitajaksi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 ja päätti, että Suomi saa jäädä.

Kun Kinnunen pääsi opiskelemaan sairaanhoitajaksi, hän oli jo päättänyt suuntautua ensiapuun ja tehohoitoon. Lyhyt leikkaussaliharjoittelu kuitenkin muutti mielen.

– Se vaan heti naksahti.

Kinnunen valmistui sairaanhoitajaksi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 ja päätti, että Suomi saa jäädä. Hän oli suunnitellut ulkomaille muuttoa puolisonsa kanssa jo aiemmin. Lusikat menivät jakoon ennen valmistumista, mutta unelma muutosta jäi. Ruotsi tuntui olevan sopivan lähellä.

– En halunnut Tukholmaan, mutta silti lähelle lentokenttää. Katsoin kartalta ja huomasin, että myös Uppsalasta on lyhyt matka kentälle.

Menin haastatteluun kouluruotsipohjalla ja pärjäsin hyvin.

Hetken kaupungin sairaalan sivuja selailtuaan Kinnunen löysi työpaikkailmoituksen. Neurokirurgian leikkausosastolle etsittiin hoitajaa. Kinnunen lähti jalkapallojoukkueensa kanssa kauden päätösristeilylle Tukholmaan ja kävi samalla reissulla työhaastattelussa.

– Menin haastatteluun kouluruotsipohjalla ja pärjäsin hyvin. Se antoi itseluottamusta.

Kun Kinnunen sai tietää tulleensa valituksi, hän kertoi uutisen läheisilleen. Perhe ja ystävät olivat yllättyneitä, äiti suorastaan järkyttynyt. Mies ei ollut juuri matkaillut ulkomailla, eikä kukaan osannut odottaa moista liikettä. Jotkut arvelivat, ettei Kinnunen pärjäisi kielitaidollaan Ruotsissa.

– Itse en jännittänyt yhtään. Olen perusluonteeltani sellainen, että uskallan lähteä kohti tuntematonta. Tiedän pärjääväni.

Pakoon kituuttamista

Uppsalan keikka kesti lopulta reilut puolitoista vuotta.

Kinnunen piti työstään ja kaupungista, mutta oli alkanut seurustella kuopiolaisen naisen kanssa. Etäsuhde kyllästytti siinä määrin, että hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa. Kinnunen teki töitä leikkaushoitajana sekä yksityisellä että julkisella puolella.

– Palkka oli lisineen alle 3 000 euroa. Elämä tuntui välillä kituuttamiselta.

Ei mennyt pitkään, kun Kinnunen oli hankkinut käsiinsä Tromssan yliopistollisen sairaalan yhteystiedot ja lähettänyt sinne ansioluettelonsa.

Ulkomaat kutsuivat jälleen vuonna 2009, kun Kinnunen lähti rauhanturvaajaksi Kosovoon. Sen jälkeen hän vietti vuoden Tammisaaressa EU:n valmiusjoukoissa. Muutama vuosi myöhemmin hän tapasi Kuopiossa kollegan, joka oli ollut Norjassa töissä.

– En ollut koskaan käynyt edes turistina Norjassa, mutta kiinnostuin heti. Tiesin, että etenkin Pohjois-Norjan luonto on upea.

Ei mennyt pitkään, kun Kinnunen oli hankkinut käsiinsä Tromssan yliopistollisen sairaalan yhteystiedot ja lähettänyt sinne ansioluettelonsa. Seuraavana päivänä sähköpostiin kilahti viesti, jossa kysyttiin, milloin hän voisi aloittaa.

– Sanoin, että haluan sopimuksen vähintään vuodeksi ja että tarvitsen asunnon. Sain saman tien viiden asunnon listan.

Korotuksia palkkoihin joka vuosi

Kinnunen on työskennellyt leikkaushoitajana ortopedialla, neurokirurgialla ja korva-nenä-kurkku-osastolla kymmenen vuotta. Hän tekee kolmivuorotyötä ja yhden viikonloppuvuoron kuukaudessa.

– Saamme 12 viikon listat, kun Suomessa ne tehtiin usein vain kolmeksi viikoksi eteenpäin. Täällä on paljon helpompaa suunnitella elämää.

Viikkotyömäärä on 35,5 tuntia ja lomaa on vuodessa viisi viikkoa. Kinnunen on lisäksi sopinut työnantajansa kanssa, että hän saa viikon vapaaksi jokaiselle 12 viikon listalle.

Täällä ei puhuta samalla tavalla soteleikkauksista kuin Suomessa.

Norjassa hoitajien palkat nousevat automaattisesti joka vuosi. Korotus on useita satasia per vuosi, joskus jopa tuhansia euroja kerralla.

– Vuosipalkkani on noussut kymmenessä vuodessa 20 000 eurolla.

Kinnusen veroprosentti on 34, mutta esimerkiksi joulukuussa maksetaan puolet vähemmän veroja. Kesäkuun palkka on 12 prosenttia edellisvuoden tuloista ja se on verotonta. Silloin Kinnunen saa yleensä 8 000 euroa puhtaana käteen.

– Täällä ei puhuta samalla tavalla soteleikkauksista kuin Suomessa. Norja on rikas maa.

Työyhteisö on ottanut hänet ja muut suomalaiset vastaan avosylin.

Kinnunen on ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon suomalaista ammattitaitoa arvostetaan Norjassa. Suomalaisia keikkalaisia käy Tromssassakin paljon. Työyhteisö on ottanut hänet ja muut suomalaiset vastaan avosylin.

– Norjalaiset ovat ystävällisiä, jopa yliystävällisiä. Olen saanut ystäviä sekä töiden että harrastusteni kautta.

Suomeen paluu ei toistaiseksi ole Kinnusen mielessä. Jos palkka olisi edes hieman parempi kuin nyt, hän saattaisi miettiä asiaa uudestaan. Perhe ja parhaat kaverit asuvat edelleen Kuopiossa.

– Käyn Suomessa usein, sillä täältä on suora lento Helsinkiin joka päivä. Ajomatka Kuopioon vie 13–14 tuntia.

Elämä ja arki Tromssan upeissa maisemissa tuntuu edelleen, yli vuosikymmenen jälkeen, toteen käyneeltä unelma. Kun voi suunnata työvuoron jälkeen kävelylle vuorille, ei osaa kaivata muuta.

Viisi asiaa, jotka Sami Kinnunen on oppinut Norjassa työskentelystä

1. Työtahti on Suomea rennompi, jopa hidas. Vuoroissa on enemmän henkilökuntaa.
2. Työvuorot saa tietää kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, joten on helpompi tehdä suunnitelmia pitkälle eteenpäin.
3. Työkavereiden kanssa vietetään tyypillisesti paljon aikaa. Vapaa-ajan suunnitelmia ei lyödä lukkoon nopeasti, vaan asioita tykätään tehdä ex-tempore.
4. Norjassa asuu paljon suomalaisia. Myös Tromssassa toimii aktiivinen Suomi-yhdistys.
5. Suomalaisia sote-alan ammattilaisia arvostetaan sekä Norjassa että muualla maailmalla.