Tekoäly auttaa työpaikoilla: Postin, Outokummun ja Foibekartanon kokemukset näyttävät mahdollisuuksia ja haasteita

Tekoäly muuttaa tapaa, jolla yritykset toimivat, tekevät päätöksiä ja palvelevat asiakkaitaan. Se voi automatisoida tehtäviä, tarjota oivalluksia ja tehostaa tuottavuutta. Tekoäly pystyy suorittamaan töitä, jotka ovat ihmiselle liian vaarallisia, raskaita tai aikaa vieviä.

Asiantuntijatyössä moni on jo ainakin kokeillut tekoälyn käyttöä tiedonhaussa; vastauksia saa nopeasti ja selkeästi, kunhan osaa esittää oikeat kysymykset. Jos ajatukset eivät etene, tekoäly auttaa avaamaan lukkoja, vaikkei se tarjoakaan varmoja vastauksia.

Tekoälyn kanssa voi käydä keskusteluita omista työtehtävistä ja näkökulmista.

–  Postin asiantuntijoiden käytössä oleva Microsoftin Copilot esimerkiksi antaa vinkkejä, joiden avulla voi päästä työssään eteenpäin, mutta varsinainen ongelmanratkaisu jää ihmiselle, kertoo Postin HR:n kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Heini Toivonen.

Tekoäly ei poista asiakasneuvojan tärkeyttä, mutta sen avulla ihminen pystyy ratkaisemaan ongelmia nopeammin ja tehokkaammin.

Postin asiakaspalvelussa on käynnistetty pilotti, jossa kevennetään työntekijöiden työkuormaa hyödyntämällä tekoälyn kykyä etsiä ja prosessoida suuria määriä tietoa nopeasti. Tekoäly ei poista asiakasneuvojan tärkeyttä, mutta sen avulla ihminen pystyy ratkaisemaan ongelmia nopeammin ja tehokkaammin.

– Asiakasneuvoja kohtaa työssään satoja ihmisiä päivittäin ja tarvitsee valtavasti tietoa voidakseen palvella asiakkaita. Tiedon etsiminen kuormittaa työntekijää samalla, kun asiakas pitäisi pystyä kohtamaan aidosti chatissa tai puhelimessa, Toivonen kuvailee.

Postin pilotissa tekoälyratkaisua kutsutaan tukiälyksi, koska se auttaa asiakasneuvojia löytämään oikean Postin palveluun liittyvän ohjeistuksen ja sen perusteella muotoilemaan vastauksia selkokielisiksi.

– Asiakasneuvojan täytyy osata esittää tekoälylle oikeat kysymykset saadakseen oikeat vastaukset. Koulutamme sekä konetta että sen käyttäjiä samanaikaisesti, Toivonen toteaa.

Tekoäly tulkitsee jopa henkilöstön äänensävyjä

Postissa hyödynnetään tekoälyä monissa muissakin tehtävissä.

Työntekijöiden palautteen keräämistä ja kuuntelua tukevan Peakon-järjestelmän avulla toteutetaan kahdesti vuodessa henkilöstökysely, joka kertoo esihenkilöille numeerista tietoa alaistensa työhyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä, sitoutumisesta ja esihenkilökokemuksesta.

Peakon antaa kehotuksia asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, eli aiheista, joista useat työntekijät mainitsevat vastauksissaan. Esihenkilö saa kyselyiden tulokset, jos vastaajia on vähintään viisi, ja anonymiteetti on taattu.

– Näen Peakonista 30 alaiseni vastaukset tekoälyn analysoimina, mutta en pysty päättelemään, kuka on vastannut ja mitä, Toivonen kertoo.

Olemme saaneet vielä tarkempaa dataa siitä, mihin meidän tulee keskittyä, jotta voimme parantaa työhyvinvointia ja henkilöstön tyytyväisyyttä.

Posti on lisäksi hyödyntänyt sellaista tekoälyratkaisua, joka pystyy tulkitsemaan vastauksia syvällisemmin ja jopa tunnistamaan työntekijöiden ”äänensävyjä”.

– Olemme saaneet vielä tarkempaa dataa siitä, mihin meidän tulee keskittyä, jotta voimme parantaa työhyvinvointia ja henkilöstön tyytyväisyyttä, Toivonen painottaa.

Postilla on erityisen suuria odotuksia tekoälyn hyödyistä kiireisten sesonkien rekrytoinneissa.

Tekoäly voi jo lähitulevaisuudessa sujuvoittaa työnhakua ja parantaa työnhakijakokemusta.

Aina loppuvuodesta Posti saa viisinumeroisen määrän kausiapulaisten hakemuksia. Ruuhkan helpottamiseksi on tutkittu tekoälyratkaisua, jossa virtuaalinen rekrytoija voisi keskustella hakijoiden kanssa esimerkiksi tekstiviestillä tai viestisovelluksilla ja antaa lisätietoa työn luonteesta, sijainnista sekä työajoista.

Virtuaalinen rekrytoija hallitsee monia kieliä ja voi varata aikoja haastateltavien kalentereihin.

– Tekoäly voi siis jo lähitulevaisuudessa sujuvoittaa työnhakua ja parantaa työnhakijakokemusta sekä samalla vapauttaa rekrytoinnin ammattilaiset hakijoiden haastatteluihin ja arviointiin, Toivonen iloitsee.

Tekoälyrobotti kerää työturvallisuustietoja

Outokummun Tornion ferrokromitehtaan murskaamolla hyödynnetään tekoälyä työterveys- ja turvallisuusvalvonnassa.

Älykkään ja oppivaisen Jokkeri-robotin tehtävänä on auttaa melun, pölyn sekä tärinän torjumisessa ja siten parantaa työntekijöiden työoloja. Se haistaa kaasuja, tunnistaa ääniä ja mittaa lämpötiloja.

– Olemme saaneet valtavasti uutta tietoa, joka tallentuu tietopankkiin ja jota voimme hyödyntää muun muassa työturvallisuuden kehittämiseen. Robotin kehittäminen ja tekoälyn opettaminen on vielä kesken, mutta tulokset ovat jo erittäin lupaavia, kertoo työsuojeluasiamies Juhani Keinänen.

3D-kamera skannaa työalueen lattiasta kattoon ja seinästä toiseen robotin liikkuessa työmaalla.

Jokkerille opetetaan jokainen työtehtävä erikseen, ja opittuaan se osaa esimerkiksi mitata ääniaaltoja, tunnistaa kaasuja tai kavuta jyrkkiä portaita. 3D-kamera skannaa työalueen lattiasta kattoon ja seinästä toiseen robotin liikkuessa työmaalla.

– Se oppii itse virheistään, kuten ihminen. Kerran lattialle oli jäätynyt vettä ja Jokkeri hoippui epävarmasti liukkaan kohdan yli. Seuraavalla kerralla se oli jo oppinut, miten liukkaalla kuljetaan, Keinänen kehuu.

Hän toivoo, että jossain vaiheessa robotti voisi liikkua työtiloissa täysin itsenäisesti, mutta toistaiseksi ihminen tarkkailee sen kulkua.

– Meillä on haasteellinen työympäristö niin koneille kuin ihmisillekin. Jos robotti pärjää täällä tuotekäsittelymurskaamossa, se pärjää kaikkialla, Keinänen sanoo.

Jokkeri on kuitenkin aivan erilainen kuin edeltäjänsä, koska se on oikea tekoälyrobotti.

Juhani Keinänen on aina ollut kiinnostunut roboteista ja lennättänyt vapaa-ajallaan droneja. Silti tekoälyrobotin käyttöönotto mietitytti 58-vuotiasta konkaria.

– No, eihän minusta koodaria enää tule, mutta Jokkerin kanssa pärjään jo hyvin. Sain kahden viikon opastuksen ennen käyttöönottoa. Sähköasentajamme huolehtivat robotin koodaamisesta, mutta minun huoneessani se odottaa tehtäviään.

Robotit eivät ole Outokummun tehtaalla uusi asia, sillä niitä on ollut käytössä jo 1990-luvulla. Jokkeri on kuitenkin aivan erilainen kuin edeltäjänsä, koska se on oikea tekoälyrobotti. Ja mikä parasta, sen tiedot eivät katoa mihinkään, vaikka itse kone joskus hajoaisikin.

– Kaikki, minkä Jokkeri oppii, voidaan siirtää uuteen laitteeseen, eli tieto säilyy. Tulevaisuudessa vastaavilla roboteilla on todennäköisesti parviäly, jolloin ne oppivat toisiltaan kaiken, Keinänen ennustaa.

Tekoälyäkoulutusta yhdessä työn ohessa

Työnantajat toivovat tekoälystä työkalua työn tehostamiseen, mutta huonosti käytettynä vaikutus voi olla päinvastainen.

Kalevi Sorsa -säätiön koordinoimassa tutkimuksessa tekoäly suunnitteli työntekijöiden työvuorot 15 minuutin tarkkuudella kassadatan pohjalta kaupan kokeilussa. Algoritmit eivät kuitenkaan huomioineet näkymätöntä työtä, kuten lehtihyllyjen täyttöä, ja liian vähän työntekijöitä kutsuttiin töihin. Tämä aiheutti kaaosta ja asiakkaiden tyytymättömyyttä.

Oikein käytettynä tekoäly on kuitenkin hyödyllinen: tutkimuksen mukaan olennaista on, että työntekijät osallistuvat uusien tietojärjestelmien suunnitteluun alusta asti.

Uusi teknologia kannattaa tuoda käyttöön vähitellen niin, että kouluttaudutaan arjessa yhdessä.

Juuri näin on tehty Foibekartanossa, yksityisessä ikäihmisten asumispalveluyrityksessä Vantaan Asolassa. Sen toimintaperiaatteena on kehittää niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin digiosaamista yhdessä, yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Uusi teknologia kannattaa tuoda käyttöön vähitellen niin, että kouluttaudutaan arjessa yhdessä. Myös kouluttautuminen talon ulkopuolella kannattaa toteuttaa joukolla, jolloin kehittäminen pääse heti vauhtiin, painottaa toimitusjohtaja Ulla Broms.

Foibekartano on osallistunut Haaga-Helian AI-TIE-tekoälykiihdyttämöön yhtenä tavoitteenaan helpottaa aikaa vievää työaikasuunnittelua. Kaksi vuotta sitten alkanut kokeilu on jo vapauttanut paljon työntekijöiden tunteja kaikkein tärkeimpään eli asiakkaiden kohtaamiseen.

Järjestelmää on opetettu ymmärtämään, että Foibekartanon työntekijöillä on ympärivuorokautinen työaika ja paikalla tulee olla joka hetki henkilöstömitoituksen mukainen määrä työntekijöitä sekä oikeat osaajat, kuten riittävä määrä lääkeoikeuksien haltijoita.

Tekoäly on myös opetettu ottamaan huomioon henkilöstön vapaapäivätoiveet, työtuntien rajoitukset ja osaamisalueet. Sen avulla on pystytty karsimaan turhia ylityötunteja ja vähentämään sijaisten käyttöä.

Tekoälyn tasapuolisuus lisää luottamusta

Broms pitää hyvin tärkeänä sitä, että henkilöstö omaksuu hiljalleen uuden tavan tehdä työvuorosuunnittelua ja osallistuu sen kehittämiseen. Myös osa asukkaista on seurannut kehitystä kiinnostuneina.

– Kun ikäihmiset ja henkilökunta eivät pelkää uutta teknologiaa ja kokeilevat sitä, jopa laitevalmistajat ovat halukkaita kysymään meiltä tietoa, vinkkejä ja kehitysehdotuksia.

Yksi tekoälypohjaisen työaikasuunnittelun merkittävä etu on Bromsin mukaan tasapuolisuus: ihmistä voi alitajuisesti tai tiedostaen yrittää ohjailla, mutta tekoälyä ei.

– Tasapuolisuus lisää pitkällä aikavälillä keskinäistä luottamusta ja siten myös henkilöstön hyvinvointia, Broms toteaa.

Tekoäly voi myös lisätä keinoja tilanteessa, jossa hoitaja ei puhu äidinkielenään suomea.

Foibekartanossa uskotaan, että tekoäly voi tulevaisuudessa tukea monia työtehtäviä. Alalla on saatu hyviä kokemuksia asiakas- ja potilastietojen kirjaamisesta puheen tunnistuksen avulla. Tekoäly voi myös lisätä keinoja tilanteessa, jossa hoitaja ei puhu äidinkielenään suomea.

– Tekoäly voisi lisäksi auttaa terveystietojen analysoinnissa siten, että ikäihmisten ruokavalio pystyttäisiin suunnittelemaan ihanteelliseksi ja kroonisten sairauksien hoito olisi yksilöllisempää, Broms suunnittelee.