
Turun Party-hankkeessa työkykyä tuetaan yhteisvoimin
Valtakunnallisessa Parempaa työ- ja toimintakykyä (Party) Turun osahankkeessa on parannettu lähes 500 pitkäaikaistyöttömän työ- ja toimintakykyä.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Valtakunnallisessa Parempaa työ- ja toimintakykyä (Party) Turun osahankkeessa on parannettu lähes 500 pitkäaikaistyöttömän työ- ja toimintakykyä.
Suomessa kymmenettuhannet työntekijät kokevat syrjintää työssään – usein monesta syystä yhtä aikaa. Mielivaltaisen kohtelun seuraukset, kuten työn menettäminen sekä terveyden, toimeentulon ja ihmissuhteiden ongelmat, ovat vakavia.
Tampereen työllisyyspalveluissa testatulla Osaamisbotti-palvelulla kartoitetaan työnhakijoiden osaamista, helpotetaan tiedonkulkua ja vapautetaan aikaa rutiinitöiltä.
Henri Salmiota voi luonnehtia sanoilla sisukas, sosiaalinen, motivoitunut ja tavoitteellinen. Lapsesta asti mukana kulkenut Touretten syndrooma on kasvattanut näyttämisen halua ensin koulussa, myöhemmin työelämässä. Hän tietää, että vastoinkäymiset vahvistavat, jos haluaa niiden vahvistavan.
Peliala on Suomessa pieni ja dynaaminen. Osaajat uppoutuvat työhönsä – joskus liiankin kanssa.
Kiinan tehdasteollisuuden keskus Shenzhen käy läpi rakennemuutosta. Siitä halutaan kehittää uusi, korkean teknologian ja innovaatioiden piilaakso.
Ennen eläkejärjestelmiä vanhuudenturva nojasi sukulaisiin. Jos perhettä ei ollut, edessä oli vaivaistalo, tai sitten työnantajan leivissä pinnisteltiin viimeisillä voimilla.
Lumen alta paljastuvat kadut kuivuvat nopeasti kevätauringossa – ja pölyävät kuivuessaan. Lakaisukoneet siivoavat väylät, mutta sitä ennen pöly voi haitata perustervettäkin.
Kaupan ja palvelujen ala sekä lasten vuorohoito ovat esimerkkejä aloista, joilla työskennellään virastoajan ulkopuolella: iltaisin, viikonloppuisin ja öisinkin. Tällaiset epätyypilliset työajat ovat todennäköisesti yleistymässä myös suomalaisessa työelämässä. Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkijat perehtyivät tutkimushankkeessa siihen, mitä epätyypillisten työaikojen johtaminen näillä aloilla vaatii. Kummallakin alalla korostuivat ennen kaikkea työaikasuunnittelu ja muutoksiin sopeutuminen. Tasapuolinen ja oikeudenmukainen vuorosuunnittelu
Yksi ihmisaivojen keskeisistä toimintaperiaatteista on tiedon yksinkertaistaminen. Sen avulla saamme nopeasti hahmotettua eri asioita, mutta se johtaa myös vääristymiin. Tämä näkyy ikävän hyvin eri ikäluokkien välillä. Vanhempi sukupolvi näkee nuoremmat useimmiten kurittomina ja jopa vaarallisina. Esimerkkeinä käyvät vaikkapa James Dean -klassikko Nuori kapinallinen (USA 1955) ja kotimainen Kuriton sukupolvi vuodelta 1957. Nyt tämä aikoinaan kuriton