Työturvallisuus

• 03.09.2018

Peseydy hyvin ennen altaaseen menoa – voit vähentää siivoojankin altistumista

Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmaan haihtuu epäpuhtauksia, jotka syntyvät kloorin yhdistyessä ihmiskehon eritteisiin ja likaan. Mitä paremmin altaaseen pulahtava olisi peseytynyt, sen vähemmän uimareita itseään ja hallin työntekijöitä, kuten siivoojia, ärsyttäviä altisteita syntyisi.

Tietoa siivoustyön riskeistä voi hyödyntää myös uusien ja turvallisempien hallien ja kylpylöiden rakentamisen ohjeistuksessa.

Uimahallin vedessä ja ilmassa voi olla kymmenien ellei satojen haitallisten yhdisteiden cocktail. Se syntyy, kun allasveden desinfioinnissa käytettävä kloori reagoi veteen liuenneiden ihmisperäisten orgaanisten aineiden kanssa. Ihmisperäisiä orgaanisia aineita ovat esimerkiksi virtsa, hiki, sylki, hiukset, ihosolukko ja kosmeettiset aineet.

– Vuosikymmeniä on toistettu, että suihkun kautta altaaseen. Kehotus peseytyä kunnolla ennen altaaseen menoa nousee edelleen tärkeäksi ohjeeksi. Mitä enemmän orgaanista likaa kloorattuun allasveteen pääsee, sitä enemmän syntyy kemiallisten reaktioiden ja haitallisten yhdisteiden mahdollisuuksia, joista kaikista ei välttämättä edes tiedetä, tutkijatohtori Marko Hyttinen Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta sanoo.

Useissa tutkimuksissa on raportoitu aktiiviuimareiden ja työntekijöiden – kuten uimavalvojien ja liikunnanohjaajien – silmien ärsytysoireista, ylähengitystieoireista ja myös astmasta, jotka liittyvät allasvedestä haihtuviin terveydelle haitallisiin aineisiin.

30 uimahallia ja kylpylää, 80 siivoojaa

Hyttinen ja tutkimusryhmä ovat pureutuneet uimahalli- ja kylpyläympäristöön uudesta näkökulmasta: keskiössä on ollut siivoojien työ. Hän on vastannut Oireeton siivoustyö – työympäristön ja taustatekijöiden vaikutus siivoojien hyvinvointiin -tutkimuksesta, jossa on paikattu tiedonpuutetta sekä selvitetty mittauksin ja haastatteluin siivoustyön työolosuhteita, altisteita, riskejä, taustatekijöitä ja työhyvinvointia uimahalleissa ja kylpylöissä.

– Uimahallit ja kylpylät poikkeavat muista siivouskohteista merkittävästi. Niiden sisäilma eroaa paljon tavanomaisesta huoneilmasta: ne ovat kuumia, kosteita – etenkin saunatiloissa –, ja niissä on esimerkiksi liukastumisvaaraa, Hyttinen sanoo.

Tutkimusta on rahoittanut Työsuojelurahasto, ja se on jatkoa niin ikään rahaston tuella tehdylle tutkimukselle, jossa perehdyttiin kouluissa, päiväkodeissa ja yliopistojen opetus- ja toimistotiloissa työskentelevien siivoojien työhön.

– Siinä tutkimuksessa totesimme, että työhön liittyy ylläpitosiivouksen aikana kiirettä ja stressiä sekä perussiivouksen aikana merkittävää pöly- ja kemikaalialtistumista. Nämä ongelmat kohdataan myös uimahallien ja kylpylöiden siivoustyössä. Esimerkiksi kiirepaineet kasvavat, kun vähemmin työntekijöin hoidetaan sama tai suurempi työmäärä, Hyttinen kertoo.

Uuteen tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 30 uimahallia ja kylpylää sekä 80 siivoojaa.

Riskinarviointi- ja oirekyselyosiossa oli mukana uimahallien ja kylpylöiden siivoojien lisäksi toimistoissa, kouluissa ja yliopistoissa työskenteleviä siivoojia. Haastateltavien kokonaismäärä oli 250. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimien riskinarviointilomakkeiden avulla kartoitettiin siivoojien ergonomiaan, biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin tekijöihin sekä henkiseen kuormitukseen liittyviä vaaratekijöitä.

Tutkittavien työhyvinvointia ja terveyttä on mitattu käyttäen mittareina sairauspoissaoloja, Työterveyslaitoksen MM40-sisäilmastokyselyä ja oirepäiväkirjaa.

Tutkimus on valmistunut syyskuussa, ja siitä oli käytettävissä vasta alustavia tuloksia tämän lehden painoon mennessä.

Tietoa siivoustyön riskeistä voi hyödyntää myös uusien ja turvallisempien hallien ja kylpylöiden rakentamisen ohjeistuksessa.

Triklooriamiineja ja kloroformia

Uimahalli-ilmassa leijuva tyypillinen haju syntyy nimenomaan, kun vapaa kloori reagoi ihmiseritteiden ja -lian kanssa.

– Hajun aiheuttavat klooridesinfioinnin sivutuotteena syntyvät haihtuvat halogeeniyhdisteet, joista tärkeimmät ovat klooriamiinit ja trihalometaanit, Hyttinen toteaa.

Klooriamiineista tutkimuksessa keskityttiin triklooriamiineihin. Mittaukset tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Triklooriamiini on yli 400 kertaa haihtuvampi kuin mono- ja diklooriamiinit.

– Trikloriamiini liitetään silmä-, iho-, ja hengitystieärsytykseen, ja sitä on epäilty astman aiheuttajaksi, Hyttinen sanoo.

Mittaukset tehtiin allastiloissa ja pesutiloissa normaalin käytön ja siivouksen aikana.

– Joissakin halleissa triklooriamiinin pitoisuus kohosi 300 mikrogrammaan ilmakuutiossa, mikä on yllättävän korkea pitoisuus. Kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnettu pitoisuus HTP on 500 mikrogrammaa. Joissakin lähteissä triklooriamiinipitoisuuksien raja-arvoksi on suositeltu 100 mikrogrammaa ärsytysoireiden välttämiseksi.

Korkeimmat arvot allastiloissa mitattiin kuitenkin normaalin käytön aikana, eli silloin, kun siellä on paljon ihmisiä. Siivouksen aikana pitoisuudet olivat yleensä huomattavastikin pienempiä. Niin ikään pesutiloissa pitoisuudet olivat melko vähäisiä sekä normaalin käytön että siivouksen aikana – joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Korkeat triklooriamiinipitoisuudet eivät kosketa niinkään siivoojia kuin uimavalvojia ja liikunnanohjaajia, jotka vetävät esimerkiksi vesijumppia. Kuitenkin mittaustemme perusteella triklooriamiineja esiintyy kaikissa tiloissa sekä normaalin käytön että siivouksen aikana, Hyttinen huomauttaa.

Toisesta tutkitusta yhdisteryhmästä, trihalometaaneista, mitattiin syöpävaarallista kloroformia. Sen pitoisuudet eivät ylittäneet viitearvoja.

– Sekä triklooriamiineiden ja trihalometaanien suhteen on oltava aina tarkkana. Niiden syntyä voi ehkäistä vähentämällä orgaanisen lian määrää allasvedessä. Eli uimareiden hyvä hygienia takaa uimareiden itsensä ja kaikkien työntekijäryhmien mahdollisimman vähäisen altistumisen haitallisille aineille, Hyttinen sanoo.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.