Prosessinohjaaja Ville Puustinen tarkkailee Yaran Siilinjärven tehtaan ohjaamon monitoreista, että lannoitteita ja kemikaaleja valmistavassa tehtaassa kaikki toimii niin kuin pitääkin. Hän vastaa osaltaan myös siitä, että valtavassa tehdashallissa on aina turvalliset työolot.

Miehen harteita painaa suuri vastuu. Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja. Siilinjärvellä valmistetaan fosfori-, rikki- ja typpihappoa ja niitä käytetään myös lannoitteiden valmistukseen. Tehtaalla on noin 400 työntekijää, ja teollisuustiloissa työtään tekevät ovat tekemisissä näiden happojen sekä lannoitevalmistuksessa syntyvien prosessikaasujen kanssa.

– Työ tuntuu tärkeältä. Vastuuta ison tehtaan toiminnasta voisi verrata vaikka veturinkuljettajaan, joka vastaa junasta ja matkustajien turvallisuudesta. Me ohjaamossa vastaamme osaltamme kemikaalitehtaan toiminnasta ja turvallisuudesta, sanoo Puustinen.

Yaran Siilinjärven tehtaalla turvallisuus näkyy joka paikassa. Turvalaseja, suojanaamareita ja kaasumittareita löytyy aina sieltä, mistä kuljetaan tehdastiloihin.

Työnkuvaan kuuluu kaiken normaalista poikkeavan huomaaminen heti joko ohjaamon monitoreista tai tehdashallissa kulkiessa. Poikkeava tilanne voi olla esimerkiksi häiriö tuotantoprosessissa. Puustinen näkee monitorikameroista näkymät tehdashalliin. Lisäksi monet graafiset käyrät ja mittarit kertovat hänelle ja kahdelle muulle ohjaamon työntekijälle reaaliaikaisesti esimerkiksi kemikaalivalmistuksen eri vaiheiden lämpötilat, raaka-aineiden annostelumäärät, automaattisten kaasuhälyttimien toiminnan ja jopa tehtaan piipun päästöt.

Työturvallisuus kuuluu olennaisena osana Puustisen työnkuvaan, niin kuin se kuuluu jokaiselle yaralaiselle. Yaran Safe by Choice -työturvallisuusohjelman tarkoitus on luoda turvallisuuskulttuuria, jossa otetaan vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista ja jossa kehitetään jatkuvasti toimintaa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Turvallisuusasiantuntija Anssi Heikkisen mukaan se tarkoittaa muun muassa henkilöstön sitouttamista turvalliseen työskentelyyn, avointa keskusteluilmapiiriä sekä kaikkia koskevaa työturvallisuuskoulutusta.

Puustinen on sisäistänyt hyvin Safe by Choice -ohjelman. Hän korostaa työntekijöiden yhteispelin tärkeyttä ja sääntöjen tarkkaa noudattamista.

– Virheitä ei saisi tehdä. Jos työssä on vähänkin epävarma jostakin, on uskallettava kysyä kokeneemmalta työntekijältä neuvoja. Tyhmiä kysymyksiä ei näissä töissä ole.

Palovesijärjestelmää voidaan tarvita tulipalotilanteessa. Palopesäke saadaan rajattua ja hallittua suurten kuljettimien väliin.

Työlupajärjestelmä luo turvaa

Lähes jokaiselle yaralaiselle valmistellaan ennen työvuoroa työlupa. Niin tehdään varsinkin kun kyseessä on Yaran kemikaalitehtaan työntekijä, joka käyttää jotakin tehtaan laitetta. Työlupa jätetään tehtaan ohjaamoon, ja ohjaamon prosessinohjaaja varmistaa sitten, että työntekijä voi mennä turvallisesti työpisteeseensä.

Heikkisen mukaan työluvassa kerrotaan muun muassa, missä työpisteessä kukin työskentelee, mikä on päivän tehtävä ja mitkä ovat työkohteen riskit. Työlupajärjestelmä on tärkeä tehtaassa, jossa kemikaalien valmistusprosessi elää koko ajan ja työolosuhteet muuttuvat jopa päivittäin.

Siilinjärvellä työt luokitellaan työn riskiarvion mukaan kolmeen turvallisuusluokkaan.

– Työlupajärjestelmän avulla voimme suunnitella, missä kohteessa ja millaisissa olosuhteissa ihmiset tekevät töitään. Kulunvalvontajärjestelmällä voidaan kontrolloida henkilöiden liikkumista tehdastiloissa. Jos työntekijään halutaan yhteys, hänen yhteystietonsa ovat saatavilla.

Siilijärvellä työt luokitellaan kolmeen turvallisuusluokkaan, jotka määritellään työn riskiarvion mukaan. Matalan riskin töitä ovat esimerkiksi tehdasalueen nurmikon leikkuu, johon ei työlupaa vaadita. Riskialttiita, työluvan vaativia töitä ovat muun muassa kemikaalitehtaan tiloissa tehtävät korjaustyöt. Korkeariskisiä töitä ovat taas esimerkiksi kunnossapitotyöt suljetuissa tiloissa, kuten kemikaalisäiliöissä tehtävät työt sekä räjäytystyöt apatiittikaivoksella. Apatiitti on raaka-aine, josta irrotettava fosfori jatkojalostetaan lannoitteeksi.

Yhteistyökumppaniyrityksiä ja -työntekijöitä etsittäessä heidän turvallisuusosaamisensa on valinnan merkittävin yksittäinen tekijä, kertoo turvallisuusasiantuntija Anssi Heikkinen.

Tapaturmat nollatasolle

Safe by Choice -työturvallisuusohjelmalla tavoitellaan sitä, ettei yhtään tapaturmaa sattuisi. Tapaturmien määrät ovat laskeneet viime vuosina. Heikkisen mukaan Siilinjärvellä kaivoksen puolella ei ole tapahtunut tapaturmia vuoteen, ja tehtaiden puolella niitä on ollut vuoden sisällä yksi.

Tehtaiden tapaturmataajuus oli 1,2 viimeisimmässä kuukausittaisessa turvallisuusraportissa. Tapaturmataajuus tarkoittaa työtapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohden. Yleisin tapaturma on liukastuminen tai kompastuminen ulkotiloissa talvella. Käsivammat ovat myös yksi yleisimmistä tapaturmatyypeistä.

– Aiemmin työntekijät olivat riippuvaisia turvallisuudesta vastaavan henkilöstön neuvoista. Nyt työntekijät ottavat itse vastuuta työturvallisuudesta, toteaa Heikkinen.

Tulipalo tehdasalueella on uhkatekijöistä vaarallisimpia. Sitä varten tehtaalla on oma palokunta, jolla on korkea erityisosaaminen ja syövyttäviä happoja kestävä erikoiskalusto vaarallisten aineiden onnettomuustilanteisiin. Oma palokunta tekee myös tiivistä yhteistyötä kunnan pelastustoimen kanssa. Lisäksi työntekijöitä koulutetaan Pelastusopiston vaarallisten aineiden harjoitusalueella hallitsemaan vaaratilanteita.

Tehdastoimintaa ohjaavien lakien ja säädösten lisäksi Yaralla on omat yrityksen toimintaa koskevat standardit ja vaatimukset. Ne voivat olla myös lainsäädäntöä tiukemmat. Esimerkiksi rakennuksien paloturvallisuudesta voidaan sisäisillä Yaran standardeilla antaa lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia. Esimerkiksi raaka-aineiden kuljettamiseen tarkoitetut tavarakuljettimien matot ovat Yaralla paloa edistämätöntä materiaalia.

Yaralla on myös ohjeistuksia työkalujen valintaan. Niidenkin suunnittelussa turvallisuus on merkittävä tekijä, ja esimerkiksi kulmahiomakoneista käytössä on vain tietty, työturvallinen malli. Turvavaatteet ja -varusteet kehittyvät koko ajan. Yaralla käytetäänkin varusteita, jotka täyttävät viimeisimmät standardit ja jotka antavat hyvän suojan myös kemikaalityöskentelyyn.

– Monet hallissa työskentelevät käyttävät mielellään esimerkiksi Auto Flow-hengityssuojainta. Se suodattaa hengitysilman ja vähentää näin altistumista pölyille ja prosessikaasuille.

Lannoitetehtaan luottamusmies Tero Valonen työskentelee ohjaamossa prosessienhoitajana. Tehtaalla noudatetaan työnkiertoa. Valosen mukaan työtehtäviä on hyvä vaihtaa kuormituksen tasaamiseksi ja työn mielekkyyden säilymiseksi. Noin puolet työajasta käytetään hallin puolen töihin. Taustalla prosessinohjaaja Ville Puustinen.

Vastuu ulottuu myös tehtaan ulkopuolelle

Yaran toiminta ulottuu myös tehtaan ulkopuolelle. Vaarallisten aineiden kuljetusta maanteillä ja raiteilla ohjaavat lait ja asetukset. Siksi kuljetukset on tehtävä mahdollisimman turvallisesti.

– Onnettomuustilanteissa johto- ja tiedotusvastuu on viranomaisella, mutta meiltä lähteviin kuljetuksiin annamme tarvittaessa vaarallisiin aineisiin liittyvää asiantuntija-apua. Meidän on tutkittava kuljetusonnettomuuksissa aina myös tilanteeseen johtaneet syyt. Näin voimme parantaa toimintaamme sisäisesti ja tehdä siitä turvallisempaa.

Kaikissa työvuoroissa on yleensä joku työntekijä, jolla on ensiapu- ja elvytystaidot, ja joka osaa käyttää defibrillaattoria eli sydäniskuria. Kemikaalien hajujen ja pölyn lisäksi tuotannossa työskentelevien työterveyttä ja työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat elimelliset perussairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Viimeksi mainitut ovat yksi suurimmista syistä sairaslomiin. Työkyvyn ylläpitämiseksi saa työterveyshuollosta hierontaa ja fysikaalista hoitoa. Käytössä on myös liikuntaseteli, jolla pääsee kuntosalille tai vaikka jääkiekko-otteluun. Myös mielenterveys on osa työturvallisuutta.

– Jos on aiheuttanut tapaturman, se saattaa painaa mieltä. Sattuneista sekä mahdollisista vaaratilanteista puhutaankin avoimesti. Näin henkilöstö uskaltaa tuoda esiin huomaamiaan epäkohtia, ja kehitystyö työturvallisuuden parantamiseksi jatkuu, Heikkinen tiivistää.