Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
KAMAT-tietokortit tukevat kemikaaliriskien hallinnassa
Kirjoittaja: Riitta Nikkola
Kuvaaja: Tomi Parkkonen
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kehittämiä KAMAT-kortteja uudistetaan parhaillaan soveltumaan paremmin muuttuneisiin työn sisältöihin. Kortteihin kerätään tietoa metalli- ja autoalan työtehtäviin sisältyvistä kemikaalialtistusriskeistä.
Metalliteollisuudessa ja autoalalla käytetään monenlaisia kemikaalituotteita ja altistutaan myös prosessiperäisille eli työssä syntyville ilman epäpuhtauksille. Pelkkiä käyttöturvallisuustiedotteita seuraten riskit työpaikalla saattavat jäädä huomioimatta ja hallitsematta.
Jos työpaikalla herää ammattitautiepäily kemiallisesta altisteesta, voidaan selvittää, voiko joku käytössä olevista aineista aiheuttaa sitä.
KAMAT-kortit ovat tiivistettyä tietoa sisältäviä digitaalisia kortteja, jotka kehitettiin vuonna 2006. Lyhenne tulee sanoista ”kemialliset altisteet metalli- ja autoalan työtehtävissä”.
Tietokortit ovat olleet toimialojen työterveyshuoltojen käytössä. Niissä on kattavaa tietoa muun muassa näiden alojen ammateissa yleisimmin esiintyvistä kemikaaleista, altistumisen suuruusluokasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, terveysriskeistä ja ammatissa mahdollisesti esiintyvistä työperäisistä sairauksista.
– Kortit ovat tiivistelmää ja kuvausta kemiallisista vaaroista, niiden selvittämistä, lainsäädännöllistä ohjausta jne. sähköisessä muodossa. Tämä maksuton palvelu on tarkoitettu pääasiassa työterveyshuollon työkaluksi, mutta myös käytettäväksi työpaikoilla kehittämään tietämystä kemiallisten altisteiden vaikutuksista, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija ja hankkeen projektipäällikkö Vesa Kotaviita.
– Kortteja uudistetaan parhaillaan sopimaan paremmin tämän päivän työtehtäviin. Uudistetut kortit lanseerataan loppuvuodesta Työturvallisuuskeskuksen verkkosivustolla, josta kortit jatkossa löytyvät.
Päämääränä on kemiallisten altisteiden tunnistettavuus eri työtehtävissä. Työterveyshuollolle tietokortit sisältävät työpaikkaselvitysten kannalta erittäin tärkeää tietoa. Kortit toimivat myös työpaikkojen tukena, kun ne selvittävät omia riskejään ja työympäristön vaaratilanteita.
Jos työpaikalla herää ammattitautiepäily kemiallisesta aineesta, voidaan selvittää, voiko joku käytössä olevista aineista aiheuttaa sitä.
Päivittäminen tarpeen
Voisiko kortteja tulostaa työpaikoille erilaisiin työpisteisiin?
– Ajatuksena työpisteisiin tulostaminen on hyvä, mutta käytännön arjessa se ehkä ei toimisi, tai olisi hankalaa. Tietokortit ovat erittäin tietopohjaista aineistoa: niissä on erilaisia arvoja ja luokituksia, jotka vaativat syvällistä tulkintaa. Kortit on pääasiassa tarkoitettu työterveyshuollon käyttöön. Toki ne tukevat työpaikoilla käyttöturvatiedotteen sisältöä.
Korttien sisältö sopii hyvin myös työpaikkojen työnopastuksessa hyödynnettäväksi.
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Pirkko Mäkinen tuotti vuonna 2017 kyselyn työterveyshoitajille ja -lääkäreille KAMAT-korttien hyödyntämisestä. Vastauksissa nousi selkeästi esiin, että tietokorttien pääpaino on työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä ja riskien arvioinnissa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa.
Uudistuksen yhteydessä päivitetään nykyisten 21 kortin sisältö ja ulkoasu. Luettavuuteen ja käytettävyyteen kiinnitetään huomiota.
Korttien etusivulta löytyvät muun muassa yleiset riskinarviontiin liittyvät ohjeet, yleistä asiaa kemiallista tekijöistä, neuvoja suojainten käytöstä sekä linkkejä Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen sivuille.
Päivittäminen on tarpeen monestakin syystä. Työn sisältö ja käytettävät kemikaalit sekä työvaiheet ovat kehittyneet ja muovautuneet. Muillakin toimialoilla on suunnitteilla tällaista tietokorttien hyödyntämistä, Kotaviita sanoo.
Edistyksellinen hanke
Kortit ovat työterveyshuollon aktiivisessa käytössä teknologia- ja autoalan yrityksissä Suomessa.
– Aloitimme korttien uudistamisprojektin 2016, ja valmista tulee tämän vuoden loppuun mennessä. Työterveyslaitos ja teknologia-alan järjestöt olivat mukana ideoimassa hanketta, joka käynnistyi 2017. Haluamme varmistaa ajantasaisen tietouden kemikaaleista sekä peilata sitä, onko työympäristöön tai työtehtäviin tullut olennaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät toisenlaista tapaa tehdä työtä tai muuta huomioitavaa.
Uudistushankkeessa ovat olleet keskeisesti mukana Työterveyslaitoksen Reeta-Leena Rissanen ja Milja Koponen. Lisäksi projektissa ovat mukana Työturvallisuuskeskuksen teknologia-alojen ja autoalan työalatoimikunnat.
Tietokortit julkaistaan loppuvuodesta 2018 Työturvallisuuskeskuksen sivuilla. Vesa Kotaviita on tyytyväinen KAMAT-kortteihin ja niiden uudistamiseen.
– Hanke on laaja ja edistyksellinen. On hienoa, että näinkin laajasti saadaan tuotettua tietokortteja kemiallisista altistuksista. Me olemme Työturvallisuuskeskuksessa työpaikkojen kanssa tekemisissä hyvin paljon, joten meidän ja eri järjestöjen kautta tieto päivitetyistä korteista liikkuu eteenpäin työpaikoille ja työterveyshuollolle.
Uudistetut kortit julkaistaan syksyn aikana Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla osoitteessa ttk.fi/kamat-kortit.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
