Varastotyöntekijä Matti Sinisalon mielestä kemiallisiin riskeihin on työpaikalla kiinnitetty paljon huomiota. – On valvontaa, koulutusta ja opetusta vaarallisista aineista. Esimerkiksi liuottimia on vähennetty hurjasti. Uudet työntekijät eivät tee yksin, vaan alussa on aina kokeneempi mukana.

Työturvallisuus

• 03.09.2018

Liimakemian osaaja Kiilto hallitsee myös kemialliset riskit

Kiinnittämisen moniosaaja Kiilto osaa kiinnittää huomiota myös kemikaalien riskeihin. Niiden hallinta on liimabisneksessä elämän ja kuoleman kysymys, työturvallisuuden on oltava kunnossa.
Myös jokaista työntekijää rohkaistaan kehittämään omaa työympäristöään.

Avarassa varastohallissa Lempäälässä on katosta lattiaan purkkeja, ämpäreitä, saaveja, tuubeja, säkkejä, kanistereita, kontteja. Pakkaukset sisältävät erilaisia liimoja ja muita kiinnittämiseen läheisesti liittyviä tuotteita. Teollisuudelle tavara lähtee usein konteissa, joista useimmat ovat kierrätettäviä.

Kiillon tehtailla valmistuu noin 900 erilaista tuotetta, tuotenimikkeitä on tuplamäärä.

– Pakkauskoot vaihtelevat desilitrasta kuutioon, turvallisuusasioista vastaava HSEQ Manager Jyrki Tiihonen selittää.

Pakkaamossa Laura Kivistö nostaa tyhjien muoviämpärien pinosta yhden kerrallaan ja lätkäisee tottunein ottein etiketin kylkeen. Vieressä työpari Marko Koskipää valmistelee pakkauspaikkaa sovittamalla tiheää verkkopussia koneen suuttimen päähän. Pian paksu, valkea liima valuu suodattimen läpi astioihin.

– Työskennellessä täytyy käyttää suojalaseja ja hanskoja. Työmääräimistä aina katsotaan, mitä suojaimia eri vaiheissa ja tehtävissä tarvitaan, Koskipää kertoo.

Vedeneristystuotteiden pakkauslinja on automatisoitu, täällä liimapuolella on vielä jonkin verran käsityötä.

Varatyösuojeluvaltuutettu Kivistön mielestä kemiallisista tekijöistä on työpaikalla puhuttu paljon ja väkeä ohjeistettu hyvin.

– Meillä on myös monenlaisia koulutuksia, joihin kaikkia kannustetaan osallistumaan.

Kun asioihin saa itse vaikuttaa, niihin on helppo sitoutua.

Terveys-, ympäristö- ja turvallisuusasiat ovat Lempäälän tehtailla Jyrki Tiihosen kontolla. Tuotannon tiloissa jokainen vieras – myös HSEQ Manager Tiihonen – käyttää suojalaseja ja huomioliiviä. Vasemmalla laatu- ja kehitysinsinööri Matias Hamnström.

Terveys-, ympäristö- ja turvallisuusasiat ovat Lempäälän tehtailla Jyrki Tiihosen kontolla. Tuotannon tiloissa jokainen vieras – myös HSEQ Manager Tiihonen – käyttää suojalaseja ja huomioliiviä. Vasemmalla laatu- ja kehitysinsinööri Matias Hamnström.

Roiskeet kuriin

Kiillolla sekoitetaan liimoja, lakkoja ja vedeneristeitä 500 aineesta. Jotkut tuotteet ovat biopohjaisia, esimerkiksi valimohartsia syntyy sokeriruo´on tuotannon sivutuotteesta.

Tehdastiloissa näkyy paljon kuvallista ja sanallista viestintää, ja varoitusmerkkien merkitykset täytyy tuntea. Yksi kyltti ohjaa hätäsuihkulle, toinen osoittaa
silmähuuhteluaseman.

– Vuototilanteet ovat meillä selkeä riski. Työntekijä voi saada roiskeita iholle tai silmään. Haitallisimmat aineet, isosyanaatit, voivat aiheuttaa hengitystieoireita, ja herkistymisestä saattaa seurata allergia tai astma. Siksi kontrolloimme käsittelyä tiukasti, sanoo työterveydestä, turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaava päällikkö Tiihonen.

Riskejä taklataan monenlaisilla rakenteellisilla keinoilla. Roiskumista voi osin estää pitämällä koneet kunnossa ja huolehtimalla määräaikaishuolloista ja tarkastuksista. Täytyy myös miettiä, mihin ja miten laitteet sijoitellaan.

Kemianteollisuuden yrityksessä kemialliset tekijät nousevat keskiöön perehdytyksessä ja koulutuksissa.

– Esimerkiksi kemikaalikoulutukseen täytyy osallistua tietyin väliajoin, työturvallisuuskortti on uusittava viiden vuoden välein. Jos käytettävät aineet, reseptit tai työtehtävät muuttuvat, perehdytystä on sitten sen mukaan, Tiihonen sanoo.

– Perehdytysohjelmat uusille työntekijöille ovat muutenkin kattavia, ja turvallisuuskysymyksistä tiedotetaan jatkuvasti monilla eri kanavilla. Tärkeät asiat tulevat varmasti selviksi! Myös toimistotyöläisen on helppo tietää siitä, mikä hänen kuuluukin tietää, viestintäasiantuntija Laura Heinovaara vakuuttaa.

Kiiltolaisia kannustetaan tarkkailemaan omaa työskentely-ympäristöään ja ilmoittamaan heti turvallisuuspuutteista. Pakkaamotyöntekijä Laura Kivistö pitää käytäntöä hyvänä, ja hän on itsekin laittanut tietoa eteenpäin.

Kiiltolaisia kannustetaan tarkkailemaan omaa työskentely-ympäristöään ja ilmoittamaan heti turvallisuuspuutteista. Pakkaamotyöntekijä Laura Kivistö pitää käytäntöä hyvänä, ja hän on itsekin laittanut tietoa eteenpäin.

Tähtäimessä nolla

Tapaturmatilastoissa vuodet eivät ole veljeksiä.

– Viime lokakuun jälkeen meillä ei ole ollut yhtään työtapaturmaa, Tiihonen iloitsee.

Kiilto on 400 muun suomalaisen työpaikan kanssa mukana Nolla tapaturmaa -verkostossa. Kova tavoite on aidosti mahdollinen. Se tarkoittaa tapaa ajatella, etteivät tapaturmat ole sattumaa, vaan niillä on syynsä. Siten ne ovat myös estettävissä.

Foorumi jakaa tasoluokituksia jäsentyöpaikoilleen, jotka ovat menestyksekkäästi edistäneet työturvallisuutta. Arvioinnissa kriteereitä ovat muun muassa tapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus. Työtapaturmien tutkinnan ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettelyn on oltava kunnossa. Tänä vuonna Kiilto nousi toiseksi ylimpään luokkaan.

– Ehkä ensi vuonna pääsemme jo sinne parhaaseen, toivoo Tiihonen.

Matkalla kohti maailman kärkeä konstit ovat monet. Esimerkiksi turvallisuuspuutteista ilmoittaminen on tehty helpoksi, se onnistuu nopeasti nettikaavakkeella tai mobiilisovelluksella. Laura Kivistö kertoo naputelleensa useita havaintoja.

– Jotkut ovat olleet sellaisia, että ongelman on pystynyt itse korjaamaan, mutta olen silti laittanut eteenpäin.

– Hyvä, kun asiat kirjataan, ja kaikki menevät sitten johdon tietoon, Marko Koskipää jatkaa.

Tuotannon esimiehet käyvät kerran viikossa ilmoitukset läpi, koska epäkohtiin halutaan puuttua heti. Jyrki Tiihonen sanoo, että työnantajan toivomus runsaista havainnoista saattaa kuulostaa nurinkuriselta, mutta se kannattaa.

– Kun rohkaisemme ihmisiä tarkkailemaan omaa työskentely-ympäristöään, samalla herätämme ajattelemaan, että tekevätkö kaikki turvallista työtä. Aktiivinen turvallisuushavainnointi ohjaa turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen pienilläkin teoilla ja ennaltaehkäisee siten tapaturmia. Kummitapahtumassa kokeilimme kerran sellaista, että vähäksi aikaa sai asettua jonkun toisen tehtäviin. Syntyi oivalluksia siitä, kuinka arvokasta kaikki työ on.

Vihertää siellä ja täällä

Jokainen Helsingin ja Tampereen väliä autoileva lienee Sääksjärven kohdalla huomannut Kiilto-nimikyltin ja satavuotiaan perheyrityksen teollisuustiloja. Laaja tehdasalue sinivalkoisine rakennuksineen, torneineen, siiloineen ja säiliöineen jää kuin taskuun moottoritien ja vanhan Tampereentien väliin.

Ihmeellinen luonto on ihan kemiantehtaiden tuntumassa. Notkelmat pursuvat mustikkamättäitä, ja omalla pihalla kiiltolaiset ovat seuranneet kettuperheen elämää. Jotkut työturvallisuutta parantaneet ratkaisutkin ovat toteutuneet lähestulkoon luonnonmenetelmällä, yleisen kehityksen myötä. Liuotinliimojen iso säiliövarasto odottaa uusiokäyttöä, koska valmistus lopetettiin vuoden alussa.

– Pari vuosikymmentä sitten ne olivat yleisiä, viime vuosina niiden käyttö oli enää noin prosentin luokkaa. Nyt kaikki liimamme ovat vesipohjaisia. Maalipuolella suunta on ollut sama, Tiihonen sanoo.

Kiilto kehittää kaikki tuotteensa itse. Viidesosa Lempäälän tehtaan henkilöstöstä toimii juuri tuotekehityksessä.

Tutkimuskeskuksessakin vihertää: valoisassa tilassa on paljon komeita, hyvinvoivia viherkasveja. Tuija Haavisto hämmentää puutikulla seosta kupissa. Työpiste on yhdenlainen keittiö, sillä tutkimusavustajan tehtäviin kuuluu kokeilla liimareseptejä.

Joskus ohjeissa on haitallisia tai vaarallisia aineita, joita ”kokkaajan” täytyy käsitellä seinustalle sijoitetuissa vetokaapeissa. Suljettu rakennelma estää höyryjen ja roiskeiden pääsyn muuhun tilaan.

– Koko ajan yritämme tehdä asioita entistä vihreämmin. Se on varsin motivoivaa. Mahdollisimman vihreä tuote on hyväksi meille tekijöille, asiakkaalle ja ympäristölle, Haavisto kiteyttää.

Kiilto on savuton työpaikka, koska kemianteollisuus ja onnettomuusriskiä lisäävät tupakkatuotteet sopivat huonosti yhteen. Työterveyshuolto on tukenut tupakoinnin lopettamisessa, ja pakkaamotyöntekijä Marko Koskipää osallistui tukiryhmään. Hän on ollut vuoden polttamatta, ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaa.

Kiilto on savuton työpaikka, koska kemianteollisuus ja onnettomuusriskiä lisäävät tupakkatuotteet sopivat huonosti yhteen. Työterveyshuolto on tukenut tupakoinnin lopettamisessa, ja pakkaamotyöntekijä Marko Koskipää osallistui tukiryhmään. Hän on ollut vuoden polttamatta, ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaa.

Periaatteena STOP

Kiilto tuntee ja tunnistaa satojen raaka-aineidensa haitat ja vaarat.

– Teemme arviointeja yhdessä työterveyshuollon kanssa. Muutaman vuoden välein niitä päivitetään osastoittain, Jyrki Tiihonen sanoo.

Riskienhallinnassa noudatetaan niin sanottua ensisijaisuusperiaatetta. Alaan vihkiytymätön ehkä kuvittelee, että kun ollaan tekemisissä kemikaalien ja kemiallisten reaktioiden kanssa, ensisijaista on suojautuminen.

– Se on kuitenkin keinoista vasta viimeinen. Ensimmäisenä selvitetään vaarallisen aineen korvaamismahdollisuus.

STOP-malli tulee englanninkielisten sanojen alkukirjaimista. Substitution eli korvaaminen turvallisilla tai vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla, Technological measures eli suljetun järjestelmän tai ilmanvaihdon kohdepoiston kaltaiset tekniset toimet, Organisational measures eli organisaatioon liittyvät toimenpiteet, kuten altistuvien työntekijöiden määrän tai altistumisajan rajoittaminen, ohjeistus ja koulutus sekä Personal protection eli henkilösuojainten käyttö.

– Monet Kiillon tuotteista ovat vaarattomia verrattuna niiden raaka-aineisiin. Varsinkin monomeerien ominaisuudet muuttuvat tyystin, kun niistä tulee polymeerejä.

Monomeeri on pieni molekyyli, joka sitoutuu toisiin monomeereihin ja muodostaa näin polymeerin.

Kaiken aikaa tietämys vaikutuksista lisääntyy, markkinoille tulee uusia kemikaaleja ja vanhoja poistuu.

– Tänä vuonna yhden luokitus muuttui sikiölle vaaralliseksi. Tutkimuskeskuksemme ryhtyi etsimään vaihtoehtoa, ja sellainen sitten löytyi. Polymerointilaitoksella on käytössä yksi syöpävaarallinen aine, joka ei toistaiseksi ole millään korvattavissa.

Altistusmittauksia tehdään muutaman vuoden välein. Kaikki yksiköt on käyty läpi 2010-luvulla, hälyttävää ei ole löytynyt. Turvallisuutta pystyy usein parantamaan tietyillä toimilla, esimerkiksi välttämällä käsin syöttöä, jolloin ihminen on mahdollisimman vähän tekemisissä haitallisen aineen kanssa.

Tiihonen kiittelee kiiltolaisia oma-aloitteisuudesta ja aktiivisuudesta.

– Työntekijöiltä tulee runsaasti vinkkejä ja toiveita, että he haluaisivat kokeilla vaikkapa toisen tyyppistä hanskaa. Meillä väelle ei tarvitse viedä uusia suojaimia ja kehottaa käyttämään niitä, vaan yleensä kuvio kulkee toisinpäin.

Työvuorolistat suunnitellaan niin, että paikalla on aina riittävästi tehtaan omia palokuntalaisia ja ensiaputaitoisia työntekijöitä.

Ensiaputaidot hallussa

Työvuorolistat rukataan niin, että paikalla on aina sovittu määrä tehtaan omia palokuntalaisia ja ensiaputaitoisia työntekijöitä. Järjestettävä ensiapukurssi on joka vuosi ollut täynnä, aihe kiinnostaa.

Pakkaamotyöntekijä Marko Koskipää kertoo käyneensä työajalla EA1:n. Vaikka opittuja taitoja ei onneksi ole töissä tarvinnut käyttää, vapaaehtoinen kurssi tuntui silti hyödylliseltä. Tutkimusapulainen Tuija Haavisto on jo konkari ja pestistään innostunut ensiapuryhmän vetäjä.

– Meillä on hieno kymmenen hengen ryhmä, hyvät varusteet ja harjoittelemme kerran kuukaudessa. EA-kurssin todistus on voimassa kolme vuotta. Käymme jatkuvasti koulutuksessa, jäsenet ovat hyvin sitoutuneita. Itse olin juuri ensivastekurssilla.

Jyrki Tiihosen mukaan vähintään ensiapu ykkösen käyneitä on kaikilla
osastoilla, osaamista on siis tuotannosta konttoriin.

Kerran vuodessa koko henkilökunta kutsutaan turvallisuuspäivään, jonka aikana käsitellään tärkeitä, ajankohtaisia aiheita sekä kerrataan ensiaputaitoja. Ensi helmikuussa pääteemaksi noussee Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanja Terveellinen työ – Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät.

Tutkimusavustaja Tuija Haavisto iloitsee, kun työpaikalla asioita pyritään koko ajan tekemään entistä vihreämmin. Hän muistuttaa, että mahdollisimman vihreä tuote on hyväksi tekijöille, asiakkaille ja ympäristölle.

Tutkimusavustaja Tuija Haavisto iloitsee, kun työpaikalla asioita pyritään koko ajan tekemään entistä vihreämmin. Hän muistuttaa, että mahdollisimman vihreä tuote on hyväksi tekijöille, asiakkaille ja ympäristölle.

Ei savua, ei tulta

Apua, savun haju tunkee sieraimiin, silmiä kirveltää. Nyt Lempäälässä palaa! Twitterissä jo tiedetään, että Kiillon tehtailta on päässyt vuotamaan herkästi syttyvää vinyyliasetaattimonomeeria. Teollisuusalueella riehuu tulimeri, kemikaalipalo levittää haitallista savua ympäristöön ja läheisille valtaväylille.

Tapaus on tarua, mutta kuvitteellista suuronnettomuutta harjoiteltiin viime syksynä. Yhtiössä valmistaudutaan säännöllisesti pahan päivän varalle. Kriisitilanne käynnistää toimintaketjun, joka
on suunniteltu tarkkaan ja jossa ovat mukana kaikki mahdolliset toimijat, pelastuslaitos, vakuutusyhtiö, kunta ja Tukes. Poikkeusoloja täytyy treenata, koska sillä tavoin paljastuvat ketjun
heikot lenkit.

– Onnettomuustilanteissa viestintä on erityisen tärkeää. Syksyn harjoituksessa rooliini kuului näiden lankojen käsissä pitäminen, sanoo Laura Heinovaara.

Suurin onnettomuusriski Kiillolla liittyy polymeroinnin raaka-aineisiin, säiliön rikkoutumiseen, vuotamiseen ja syttymiseen. Polymerointiprosessin jälkeen palovaaraa ei enää ole.

Savuttomuus on Kiillolla haluttu viedä niin pitkälle, ettei täällä syty edes tupakka. Vuoden 2018 alusta polttaminen sisällä ja pihalla yrityksen alueilla on kielletty.

– Kemianteollisuus ja onnettomuusriskiä lisäävät tupakkatuotteet eivät sovi yhteen, perustelee Tiihonen.

Kulttuurinen muutos oli joillekin iso, mutta pääosin ratkaisuun on suhtauduttu myönteisesti. Työterveyshuollon kautta on tarjottu henkilökohtaista tukea niille, jotka haluavat tupakasta eroon.

– Savuttomuus on hyvä päätös, vaikkei asia minua henkilökohtaisesti koske. Hyvä kun työnantaja on kannustanut lopettamaan tai vähentämään, sanoo Laura Kivistö.

Marko Koskipää otti työpaikalla vinkistä vaarin ja osallistui myös tukiryhmään.

– Olen nyt ollut vuoden päivät polttamatta. Samalla linjalla on tarkoitus jatkaa.

”Muuan guru kommentoi joskus, että jos yritys pitää turvallisuudesta huolehtimista kalliina, kannattaa kokeilla onnettomuutta. Se vasta on kallista.”

Onnettomuus heijastuu kaikkiin

Työympäristön turvallisuus ja terveellisyys on myös tuotannollinen tekijä. Vastuullisuudesta on hyötyä bisnekselle.

– Pölypitoisuus tai vastaava ei ehkä aina suoraan korreloi taloudellisen tuloksen kanssa, mutta kun on siistit, hyvin hoidetut prosessit ja riskit hallinnassa, se vaikuttaa tuotteiden laatuun, myös alihankintaverkostossa tai -ketjussa, muistuttaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen.

Kiillon Tiihonen vahvistaa, että monet asiakkaat ovat erittäin kiinnostuneita turvallisuuspuolesta.

– He näkevät siinä vahvan linkin yrityksen koko liiketoimintaan, se kertoo samalla tuotannon ja tuotteiden laadusta. Muuan guru kommentoi joskus, että jos yritys pitää turvallisuudesta huolehtimista kalliina, kannattaa kokeilla onnettomuutta. Se vasta on kallista, Tiihonen sanoo.

Maailmalla sattuneista isoista kemikaalionnettomuuksista on aiheutunut valtavia kustannuksia.

– Suomessa Porin pigmenttitehtaan tulipalo vaikeutti toimituksia ja vaikutti maailmanlaajuisesti tuotetilanteeseen. Jos kemianteollisuudessa sattuu onnettomuus, se heijastuu heti muihin toimijoihin. Alkaa tulla kyselyjä, voiko teillä sattua sellaista ja sellaista. Myös viranomaisilta saattaa tulla kehotus tarkastaa jokin asia. Porin tulipalon jälkeen paloriskit ovat selvästi nousseet esille, myös vakuutusyhtiöt ovat olleet hyvin kiinnostuneita.

”Ainahan voi parantaa”

Isosyanaatit ovat tällä hetkellä kansainvälinen huolenaihe, ja vaarallisiksi luokiteltuja yhdisteitä tutkitaan paljon.

– EU:ssa on tulossa isosyanaatteja koskevia lisärajoitteita. Seuraamme tilannetta tarkkaan. Ennen kuin otamme mitään uutta raaka-ainetta, käymme sen läpi todella huolellisesti. Kemikaaliviraston listoilla olevia, erityistä huolta aiheuttavia kemikaaleja pyrimme kokonaan välttämään, Jyrki Tiihonen sanoo.

Kiillon tehtailla isosyanaatteja käytetään tiettyjen polyuretaanipohjaisten liimojen valmistukseen. Niitä menee muun muassa hirsiliimauksiin ja puunjalostusteollisuuteen.

Varastotyöntekijä Matti Sinisalo sompailee trukkiliikenteessä juuri niin sujuvasti kuin yli 20 vuotta talossa ollut ammattimies osaa.

– Kieltämättä joskus käy mielessä, että jos esimerkiksi lähettämössä isosyanaattisäiliö kaatuu ja sitä vuotaa, osattaisiinko tositilanteessa toimia oikein, työsuojeluvaltuutettu Sinisalo myöntää.

Juuri isosyanaatteja hän pitää pahimpana riskinä työpaikalla. Liuottimista luopuminen liimanvalmistuksessa tuntuu plusmerkkiseltä kehitykseltä.

– Ainahan asioita voi parantaa, mutta uskon, että parempaan ja turvallisempaan suuntaan on koko ajan menty, koulutusta ja ohjeistusta saatu paljon. Uusi työntekijä ei yksin tee sellaista, mihin liittyy jokin turvallisuusriski.

Purkit ja purnukat pienessä museonurkkauksessa kertovat, mistä Kiillon tarina sata vuotta sitten alkoi ja mistä yritys sai nimensä. Alkuaikojen tuotteet olivat muun muassa hius- ja suuvesiä sekä kiillotteita, maaleja, vahoja, lakkoja ja liimoja kenkätehtaille ja huonekaluteollisuudelle.

Purkit ja purnukat pienessä museonurkkauksessa kertovat, mistä Kiillon tarina sata vuotta sitten alkoi ja mistä yritys sai nimensä. Alkuaikojen tuotteet olivat muun muassa hius- ja suuvesiä sekä kiillotteita, maaleja, vahoja, lakkoja ja liimoja kenkätehtaille ja huonekaluteollisuudelle.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kemianteollisuus ry on Kiillolle tärkeä yhteistyön kumppani, ja sitä kautta leviää myös riskinhallintaa koskeva tieto.

– Meillä Lempäälässä käy usein vieraita. Tapamme hoitaa työturvallisuutta ja huolehtia työhyvinvoinnista kiinnostaa. Menemme myös itse mielellämme muualle. Kun halusimme parantaa trukkiturvallisuutta varastossa, kävimme Nokian Renkailla katsomassa, miten siellä oli asioita ratkaistu. Vierailuilla kierrätetään paljon hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, puolin ja toisin, Jyrki Tiihonen selittää.

Koko Kiilto Familyn pitkäjänteinen, systemaattinen ja monipuolinen työhyvinvointiohjelma on kantanut hyvää hedelmää. Onnistuminen on huomattu ulkopuolellakin, ja tunnustuksia on tipahdellut useasti. Yritys on palkittu huipputuloksin muun muassa Suomen Olympiakomitean toteuttamassa Suomen aktiivisin työpaikka -kartoituksessa.

Tiistaisin ja torstaisin kiiltolaiset kokoontuvat tutkimuskeskuksen aulassa sijaitsevan jättimäisen molekyyliveistoksen äärelle taukojumppaamaan.

– Meillä on monia erilaisia harrastusryhmiä. Kiinnitämme paljon huomiota liikkumiseen, ja tuemme liikuntaharrastuksia myös työpaikan ulkopuolella, Heinovaara sanoo.

– Tämä on jatkuva prosessi. Koko ajan koetamme miettiä, mitä vielä voisimme parantaa ja miten. Tuoreen henkilöstötutkimuksemme mukaan oma henkilöstömme piti jälleen kerran juuri työhyvinvointia yhtenä parhaista asioista yrityksessä. Katsomme sitä muun muassa jaksamisen, fyysisen terveyden, työergonomian ja turvallisuuden näkökulmista. Kokonaisuutena, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.