Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Suomi oli pitkään maatalousvaltainen maa, jossa vuorokauden valoisa aika määräsi työajan. Teollisuustyön myötä saapui kiinteä työaika ja samalla lisääntyi myös keskustelu työajan pituudesta.
Työn jousto on ilo ihmiselle, joka kokee työn imua. Yksipuolinen jousto uuvuttaa pahimmillaan työntekijän.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäälliköllä Rainer Hiltusella on pitkä kokemus työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Monia käytäntöjä ja asenteita, jotka 1980-luvulla olivat ihan tavanomaisia, pidetään tänä päivänä syrjivinä.
Koulujen työturvallisuuden vahvistamiseksi on luotu malli, jolla puuttua uhkailuihin, tappeluihin ja vakavimpiinkin vaaroihin ennen uhkaa, itse tilanteessa ja sen jälkeen. Mallia sovelletaan esimerkillisesti helsinkiläisessä Solakallion erityiskoulussa, jossa turvallisuus on hallussa ennakoinnista jälkihoitoon.
Hankala työelämään liittyvä kohtaaminen tulee yleensä eteen yllättäen. Muutama ennalta sisäistetty neuvo auttaa hankalan tilanteen hoitamista.
Poliisina Harri Gustafsberg joutui monesti hengenvaaraan. Tutkijana hän on todistanut, että huolellinen valmistautuminen helpottaa selviytymistä tiukassa tilanteessa.
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. ”Oppia ikä kaikki,” sanotaan ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan näyttäisi vanha sanonta pitävän paikkaansa. Seitsemän kymmenestä (71 %) työsuojeluvaltuutetuista ja yli puolet
Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ulla Riikonen vastaa julkishallinnon työsuojelukysymyksistä.
Yllättävän moni aivan työuransa alussa oleva Helsingin kaupungin työntekijä joutuu kääntymään säännöllisesti työterveyshuollon puoleen mielenterveysongelmien kuten masennuksen tai ahdistuksen takia.
Monille työnantajille on epäselvää, mistä yhdenvertaisuudessa on kysymys ja miten sitä tulisi edistää. Työnantajan velvollisuus on arvioida, miten yhdenvertaisuus työpaikalla toteutuu eri syrjintäperusteiden näkökulmasta, ja sen jälkeen toimintatapoja tulee kehittää havaintojen pohjalta. Vuonna 2018 Etelä-Suomessa tehtyjen työsuojelutarkastuksen yhteydessä huomattiin, että työnantajille oli usein epäselvää, mitä toimia tarvitaan. Monilla työpaikoilla kattava yhdenvertaisuuden arviointi oli tekemättä. Arvioinnissa
Singaporessa työtapaturmien torjunnassa on saavutettu viime vuosina hyviä tuloksia, ja tavoitteena on maailman kärki. Osa väestöstä voi taloudellisesti varsin hyvin, mutta osa elää toimeentulon minimillä. Raskaimmat työt teetetään ulkomaisella työvoimalla.
Oikea tieto lisää työn turvallisuutta ja työhyvinvointia. Telma perustettiin 10 vuotta sitten työelämän kehittämisen erikoislehdeksi. Timo Pinomäki on lukenut lehteä ja telma-lehti.fi-sivuston artikkeleita koko lehden olemassaoloajan. Pinomäki on tehnyt lähes koko työuransa turvallisuusasioiden parissa muun muassa Uudenmaan työsuojelupiirissa, Skanskalla ja VR Trackillä. Hän toteaa työturvallisuuden parantuneen Suomessa huikeasti, vaikka vielä onkin tehtävää. – Työtapaturmia sattuu
Seksuaalista häirintää ja epäasiallista käytöstä ei pidä koskaan hyssyttelemällä hyväksyä. Työpaikalla häirintätilanteet pitäisi ohjeistaa ja puuttua niihin välittömästi.