Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Singaporessa työtapaturmien torjunnassa on saavutettu viime vuosina hyviä tuloksia, ja tavoitteena on maailman kärki. Osa väestöstä voi taloudellisesti varsin hyvin, mutta osa elää toimeentulon minimillä. Raskaimmat työt teetetään ulkomaisella työvoimalla.
Vaarallisinta työnteko Singaporessa on rakennusalalla, kuljetuksissa ja mineraalien tuotannossa. Vuonna 2016 rakennustyömailla kuoli 24 työntekijää.
Filippiiniläiset kokit Nestor Elnarin, Gerald Gamidon ja Randy Vinluan olivat viime syksynä kolmen kuukauden työkeikalla Gerryn Grilli -nimisessä katukeittiössä Singaporessa.
Ulkomaiset työntekijät tekevät Singaporessa yleensä raskaimmat ja vaarallisimmat työt. Vierasmaalaisille työntekijöille ei kerry eläkettä, ja he ovat muunkin sosiaaliturvan ulkopuolella.
Singaporen tiheään rakennetun kaupunkivaltion pilvenpiirtäjät nousevat huimiin korkeuksiin.
Toimitusjohtaja Wong Chit Sieng kertoo, että Singapore Powerin palveluksessa on tällä hetkellä noin 2 700 työntekijää. Lähes kaikki ovat Singaporen kansalaisia.
Tekniikan tohtori Jukka Takala on ollut kehittämässä Singaporen työturvallisuutta ja työterveyttä vuodesta 2011. Aiemmin hän on toiminut muun muassa EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajana Espanjan Bilbaossa.
Singapore on maailman toiseksi tiheimmin rakennettu kaupunkivaltio, ja maan vaarallisimmat työt tehdään rakennusalalla. Vaarana on erityisesti putoaminen, kun rakennetaan korkeita rakennuksia. Suurin osa rakennusalan työntekijöistä on ulkomaalaisia: heitä saapuu paljon muun muassa Malesiasta, Vietnamista ja Filippiineiltä. Singaporen 5,5 miljoonasta asukkaasta vierasmaalaisia on noin 1,7 miljoonaa. Suurin osa ihmisistä asuu vuokralla valtion omistamissa kerrostaloissa.
QBE-vakuutusyhtiön työtapaturmavakuutus-osaston päällikkö Rachel Pun mielestä Singaporen työelämän seuraava suuri haaste on työhyvinvointi. ”Vision Zero” -ajattelua hän pitää erittäin hyvänä.
Nyt haasteena ovat eritoten ergonomia ja työssä jaksaminen. Työterveydestä tulee jatkuvasti entistä tärkeämpää.
Tuulettimet pyörittävät kostean kuumaa ilmaa telttamaisessa katoksessa, kun sadat ihmiset jonottavat syötävää tiskeiltä. Tarjolla on ainakin kiinalaista, vietnamilaista, thaimaalaista ja filippiiniläistä ruokaa.
Olemme aivan Singaporen liikekeskustan tuntumassa. Kymmenkunta katukeittiötä kilpailee keskenään asiakkaista.
– Wokkiruokaa menee paljon, samoin grillattuja lihavartaita, kertoo Gerryn Grillin kokki Randy Vinluan.
Vinluan on tullut töihin Singaporeen Filippiineiltä yhdessä kahden sukulaisensa Nestor Elnarinin ja Gerald Gamidonin kanssa.
Filippiiniläiset kokit paiskivat töitä joka päivä iltapäivän kello kolmesta aina keskiyöhön asti.
– Me olemme töissä Singaporessa kolme kuukautta yhteen menoon. Lähdemme takaisin kotiin, kun työlupa umpeutuu. Gerryn Grilliin tulee sitten taas uudet kokit Filippiineiltä, Vinluan toteaa.
– Perhe Manilassa tarvitsee rahaa. Siksi me olemme täällä valmiita raatamaan ilman vapaapäiviä.
Kokkikolmikko tekee ruoka-annoksia pienessä muutaman neliömetrin suuruisessa katukeittiössä.
– Ahdasta ja kuumaahan täällä on, Elnarin valittaa ja ravistelee kaasuliedellä olevaa tulikuumaa wokkipannua. Samassa liekit leimahtavat keittiön kattoon.
Vieressä kolmas kokki Gamidon leikkaa suurella veitsellä kananpaloja.
– Kiireessä voi terävä veitsi helposti lipsahtaa sormeen. Onneksi meille sattuu tällaista vain harvoin, Garnidon kertoo.
Kuukausipalkkaa filippiiniläiset kokit kertovat saavansa noin 1 600 Singaporen dollaria eli noin 1 000 euroa. Siitä heidän on maksettava verot, majoitus, matkat ja muut kulut.
– Asumme työnantajan ahtaassa asunnossa. 12 työntekijää asuu pienessä kolmen huoneen asunnossa, kussakin huoneessa nukkuu kerrossängyissä neljä miestä.
Singaporen työelämässä on kahden kerroksen väkeä: on kohtuullisen hyvin toimeentuleva kantaväestö ja suuri matalapalkkainen siirtotyöläisten joukko – kuten esimerkiksi filippiiniläiset kokit.
Ulkomaalaisia työntekijöitä Singaporessa on tällä hetkellä yhteensä jo noin 1,4 miljoonaa. Se on reilu kolmannes maan koko työvoimasta.
Ulkomaalaiset tekevät Singaporessa yleensä raskaimpia ja likaisimpia tehtäviä eritoten rakennuksilla, satamissa ja ravintoloissa. Yleensä työt ovat sellaisia, joita singaporelaiset eivät halua tehdä itse.
Taloudelliseen kasvuun ja menestykseen panostavassa Singaporessa on huutava pula työvoimasta.
– Kärsimme työvoimapulasta. Ilman ulkomaisia työntekijöitä emme selviä,
tunnustaa Heng Ching Gnee, joka toimii Singaporen kolmikantaisen Työterveys- ja turvallisuusneuvoston puheenjohtajana.
Monikulttuurisessa Singaporessa pyritään Hengin mukaan pitämään nyt hyvää huolta myös vierastyövoiman työturvallisuudesta – aivan samaan tapaan kuin kantaväestönkin.
– Heräsimme asiaan jo 1990-luvulla, kun meillä sattui useita vakavia onnettomuuksia. Paljastui, että etenkin vierastyövoiman turvallisuusjohtaminen oli huonoa, Heng kertoo.
Nyt Singaporessa halutaan, että kaikki työntekijät pääsevät joka päivä työstä terveenä kotiin.
– Työturvallisuus tulee liittää kokonaisvaltaisesti kaikkeen yritystoimintaan. Hyvät turvallisuuskäytännöt pitää levittää vielä entistä tehokkaammin kaikille työpaikoille, Heng vaatii.
Vuonna 2017 Singaporessa sattui noin 12 500 yli kolmen päivän työstä poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Niistä kuoleman aiheutti 42. Eniten työtapaturmia sattuu teollisuudessa ja rakennustyömailla.
Singaporen hallitus asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä putoaa kymmenessä vuodessa tasolta 4,9 tasolle 1,8 kuolemaa sataatuhatta työntekijää kohden.
– Saimme muutoksen aikaan: saavutimme tavoitteen jo vuonna 2014. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Pyrimme yhä parempaan, puheenjohtaja Heng Ching Gnee kertoo.
Pääministeri Lee Hsien Loong on määrännyt uuden kunnianhimoisen tavoitteen. Työpaikkakuolemien taajuus on saatava vuoteen 2028 mennessä alle yhteen kuolemaan sataatuhatta työntekijää kohden. Se tarkoittaa enimmillään noin 30 työpaikkakuolemaa vuodessa.
– Tiedämme, että Hollannissa, Iso-
Britanniassa, Ruotsissa ja myös Suomessa on päästy jo tähän. En näe syytä, miksi
Singapore ei voisi olla yhtä hyvä, Lee on
linjannut.
Yhden valtapuoleen kurinalaisessa Singaporessa pääministerin sana painaa. Uuteen tavoitteeseen pyritään tosissaan.
Työturvallisuustoiminnan lähtökohtana Singaporessa on nyt nolla tapaturmaa -tavoite. Sekä viranomaiset että yritykset puhuvat innostuneesti ”Vision Zerosta”.
– Myös meidän yrityksemme panostaa erittäin voimakkaasti nollavision toteuttamiseen. Hyvä työturvallisuus on sekä yrityksen että työntekijöiden yhteinen etu, korostaa Singapore Power -energia-
verkkoyhtiön toimitusjohtaja Wong Chit Sieng.
Singapore Powerin ylin johto on päättänyt, että turvallisuus on yhtiön korkein arvo.
– Lähdemme siitä, että jokainen tapaturma on torjuttavissa.
Kolmen viime vuoden aikana Singapore Powerin työstä poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä ja taajuus ovat pudonneet yli 50 prosenttia. Vuonna 2017 taajuus oli enää 0,54 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
– Tapaturmataajuus alkaa olla jo maailman kärkitasoa, vaikka meillä on edelleen toki parannettavaa, Wong toteaa.
Yrityksen turvallisuuskulttuurissa on tapahtunut kouriintuntuva muutos parempaan.
– Se on saatu aikaan johdon näkyvällä sitoutumisella ja säännöllisillä turvallisuuskierroksilla, laajalla koulutus- ja tiedotustoiminnalla, turvallisuuskampanjoilla sekä turvallisuusaiheisilla tarkastuksilla ja kokouksilla, listaa turvallisuustoiminnan käytännöistä vastaava apulaisjohtaja Edward Raj. Rajlla on apunaan 21 alan asiantuntijaa käsittävä työturvallisuusosasto.
– Annamme opastusta ja ohjausta nykyisin myös alihankintayritystemme johdolle ja työntekijöille. Ilman riittävää turvallisuuskoulutusta ei työpaikoillemme pääse enää kukaan työtä tekemään, Raj korostaa.
Singaporessa on työturvallisuudessa menty viime vuosina todella hyvin eteenpäin, arvioi tekniikan tohtori Jukka Takala, joka on toiminut Singaporen työvoimaministeriön erityisasiantuntijana kuusi vuotta. Takalan johdolla Singaporeen on perustettu työterveyslaitos (Workplace Safety and Health Institute).
– Asenteet ovat Singaporessa tällä
hetkellä hyvin turvallisuusmyönteisiä. Hallitus haluaa panostaa pääministeri Lee Hsien Loongin johdolla työturvallisuuteen ja -terveyteen. Täällä toimivat yritykset ovat myös sitoutuneet työolojen parantamiseen, Takala toteaa.
Takalan mukaan tuloksia on myös saatu aikaan. ”Vision Zero” -puheet ovat alkaneet muuttua teoiksi.
– Pääministerin sana näyttää painavan täällä ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Suurimpana työturvallisuushaasteena Takala pitää Singaporessa rakennusalaa, joka käyttää runsaasti vierastyövoimaa.
– Jatkossa Singaporen on myös panostettava entistä enemmän työterveyteen ja työhyvinvointiin. Työperäisiin sairauksiin, esimerkiksi syöpiin, kuolee työn-
tekijöitä paljon enemmän kuin työtapa-
turmiin.
Kaakkois-Aasiassa Malakan niemimaan eteläkärjessä sijaitsevasta Singaporen kaupunkivaltiosta on tullut yksi maailman tärkeimmistä finanssikeskuksista. Täällä tehdään rahaa etenkin pankki- ja vakuutustoiminnalla, satamilla sekä lentokentällä. Singaporen bruttokasantuote asukasta kohden on jo noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomen.
– Meillä menee taloudellisesti tällä hetkellä oikein hyvin, kertoo Rachel Pu, joka toimii työtapaturmavakuutusosaston päällikkönä QBE-vakuutusyhtiössä.
Pun mielestä fyysiset työolot alkavat Singaporessa olla jo varsin hyvällä mallilla.
– Nyt haasteena ovat eritoten
ergonomia ja työssä jaksaminen. Työterveydestä tulee jatkuvasti entistä tärkeämpää. Suurimmat tapaturmariskit ovat edelleen rakennustyömailla, Pu arvioi.
Pu toivoo, että kaikilla työpaikoilla päästäisiin niin lähelle tapaturmien nollatavoitetta kuin mahdollista.
– Tärkeää on, että kaikki uudet työntekijät – erityisesti ulkomailta tänne tulevat – saavat hyvän perehdytyksen työhön ja sen riskeihin.
Työelämän haasteena on myös Singaporen dollarikolikon toinen puoli: maan tuloerot ovat maailman suurimpia. Kun osalla väestöstä menee varsin hyvin, osa elää vielä toimeentulon minimillä. Esimerkiksi suuri osa eläkeläisistä joutuu jatkamaan työntekoa, jotta he voivat tulla toimeen.
Singaporessa työnantajilla on nykyisin velvollisuus tarjota työntekijöilleen töitä aina siihen asti, kunnes he täyttävät 67 vuotta. Viime vuonna voimaan tullut uusi eläkeiän saavuttaneiden uudelleentyöllistämislaki ei kuitenkaan koske vierastyövoimaa.
Filippiiniläiset kokit Vinluan, Elnarin ja Gamidon joutuvat itse kustantamaan oman eläketurvansa kotimaassaan – jos vain pystyvät. •
malesia
Singapore
indonesia
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
