Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Rainer Hiltunen: ”Monet asiat, jotka olivat ennen hyväksyttäviä, eivät ole sitä enää”
Kirjoittaja: Riitta Nikkola
Kuvaaja: Roope Permanto
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäälliköllä Rainer Hiltusella on pitkä kokemus työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Monia käytäntöjä ja asenteita, jotka 1980-luvulla olivat ihan tavanomaisia, pidetään tänä päivänä syrjivinä.
Rainer Hiltunen, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat tällä hetkellä työelämässä?
Yhä paremmin – niiden arvo tunnistetaan, ja niiden merkitys työelämässä on kasvanut. Monet asiat, jotka olivat ennen hyväksyttäviä, eivät ole sitä enää. Mutta vielä on matkaa esimerkiksi asenteissa ja esteettömyydessä.
Minkälaisten asioiden kanssa olet työskennellyt vuosien mittaan?
Kun toimin SETAn pääsihteerinä 1990-luvun puolivälissä, katsoin yhdenvertaisuutta seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta. 2000-luvulla siirryin nykyiseen toimeeni, jolloin painopisteenä oli etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistäminen. Vuonna 2015 tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, ja meidän tehtävämme laajenivat koskemaan kaikkia syrjintäperusteita, joita ovat muun muassa seksuaalinen suuntautuminen, ikä ja vammaisuus, joka on suurin yhteydenottojen aihe etnisen syrjinnän jälkeen.
Miten asenteet moninaisuuteen ovat muuttuneet työelämässä ja yhteiskunnassa?
Vaikka välillä tuntuu, että avoimesti rasistinen kielenkäyttö on koventunut, niin kyllä moninaisuuden hyväksyminen on mennyt eteenpäin. Jos katsotaan vaikka kouluja ja työpaikkoja koko maassa, niin huomaa, miten moninaisuus on yhä enemmän arkipäivää. Yritysten ja organisaatioiden pitää nyt miettiä, ollako luontevasti mukana sitä hyödyntämässä vai tullako jälkijunassa tehden vain sen mitä vaaditaan.
Mihin työelämässä pitäisi vielä panostaa?
Lain mukaan kaikilla viranomaisilla ja yli 30 hengen työpaikoilla pitää olla yhdenvertaisuussuunnitelma, mitä kaikki eivät tiedä. Eli on mietittävä, miten työpaikka huomioi moninaisuuden rekrytoinnissa, työjärjestelyissä, työpisteissä ja toi- minnassa, ja mitä se vaatii työyhteisöltä. Kun laadimme oman yhdenvertaisuussuunnitelmamme, huomasimme, että olimme esteettömiä asiakkaille, mutta emme henkilöstölle. Teimme konkreettisia parannuksia, kuten esimerkiksi oven avaamisen sähköisesti ja kulunvalvontalaitteen laskemisen alemmaksi.
Minkälaisia turvallisuusriskejä omassa työssäsi on?
Henkinen uupuminen vaanii aina kun ollaan tekemisissä ihmisten ja voimakkaiden tunteiden kanssa ja kun joutuu ymmärtämään, että maailman muuttaminen on pitkä prosessi.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
