Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Hankala työelämään liittyvä kohtaaminen tulee yleensä eteen yllättäen. Muutama ennalta sisäistetty neuvo auttaa hankalan tilanteen hoitamista.
Onko hyvän käytöksen rajat ylitetty? Tämä on ensimmäinen kysymys, jonka aggressiivista tai uhkailevaa käytöstä kohtaavan työntekijän tulee esittää itselleen. Jos rajat on selvästi ylitetty, niin tilannetta ei tule sietää pitkään, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa HRM Partnersilta painottaa. Sahimaa työskentelee myös työterveyspsykologina Terveystalossa sekä Meaningful Work Finland ry:ssä.
– Aseta rajat, sanoita selvästi ja kohteliaasti minäviestinnällä eli minä-muotoa käyttäen, miltä asiakkaan käytös sinusta tuntuu, neuvoo Sahimaa.
– Jos asiakas toimii asiallisen käytöksen rajoissa, hyvän asiakaspalvelijan pitää selvitä tilanteesta. Älä provosoidu vaan käyttäydy korostetun rauhallisesti ja ymmärtäväisesti. Se yleensä rauhoittaa myös kiihtynyttä henkilöä.
Jos omatkin tunteet alkavat kuohua, tai tilanne tuntuu uhkaavalta, Sahimaa neuvoo ottamaan kollegan avuksi. Se voi rauhoittaa tilannetta.
– Pyri ymmärtämään erilaisia syitä asiakkaan kiukulle ja käyttäytymiselle. Kysy itseltäsi, onko tämä kritiikki aiheellista, ja mitä arvokasta asiakas pyrkii kertomaan – olisiko jotain kehittämisen tarvetta?
Oma selusta kannattaa myös turvata.
Käytännönläheiseksi selviytymisohjeeksi Sahimaa suosittelee sisäistämään seuraavan, Ben Fuhrmanin esittämän viiden kohdan listan.
Tee näin
1 Kuuntele
Pyri kuuntelemaan, mitä asiakas sanoo, ja osoita, että olet vilpittömästi kiinnostunut.
2 Kiitä
Ilmaise arvostavasi sitä, että asia on tuotu esille.
3 Osoita ymmärrystä
Näytä, että tunnet myötätuntoa ja ymmärrystä asiakkaan tilannetta kohtaan.
4 Ota vastuuta
Ota osa vastuusta itsellesi tai organisaatiolle, jollain tavalla vähän myötäile asiakasta.
5 Sovi jatkosta
Sovi asiakkaan kanssa konkreettisesti, kuinka tästä edetään.
Lisäksi Sahimaa kehottaa huolehtimaan, ettei itse sorru epäarvostavaan käytökseen.
– Loukkaantunut ihminen loukkaantuu helposti uudelleen, jos hän kokee tulleensa nöyryytetyksi tai sivuutetuksi.
Oma selusta kannattaa myös turvata ja kertoa tilanteesta mahdollisimman pian omalle esimiehelleen, jotta tämä tietää mistä on kyse, jos asiakas ottaa myöhemmin yhteyttä.
Hyvä yleisohje on myös huolehtia omasta työhyvinvoinnista. Hankalia kohtaamisia on paljon vaikeampaa hoitaa, jos on itsekin ylikuormittunut ja väsynyt. •
Elisa Yliruikka matkusti Rovaniemeltä renessanssitaiteen kehtoon Firenzeen, jossa hän työskentelee graafisena suunnittelijana taidealalla. Kahden lapsen äiti on huomannut, että moni italialaisnainen joutuu valitsemaan uran ja perheen välillä. Tarina on kuin romanttisesta elokuvasta: Elisa Yliruikka opiskeli Firenzessä, kun hänen käsilaukkunsa ryöstettiin. Paikallinen poliisi löysi laukun, ja kiitokseksi Yliruikka lupasi tarjota tälle kupillisen kahvia. Pari rakastui, meni
Työkyvyn ylläpitoon tarvitaan työn sujuvuutta, palautumisen mahdollisuuksia ja yhteistä vastuunkantoa. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa korostaa myös halua tehdä työtä. Yrityksen liiketoiminnan tavoitteet kannattaa saavuttaa kestävällä tavalla, joka säilyttää mahdollisuuden onnistua myös tulevaisuudessa. Siksi huomio kuuluu sekä työntekijän voimavaroihin että työn tekemisen ehtoihin. – Käytän työkyky–työhalu-sanaparia, eli miten tuetaan ihmisen kykyä tehdä työtä niin, että myös halu
Voiko työkykyä johtaa? Kyllä, kunhan muistaa, että johtajat voivat tehdä vain oman osuutensa työkyvyn eteen. Pauli Forma muistuttaa Telman lukijoille, että kestävä työkyky edellyttää ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainoa. Yhtälössä on kaksi muuttujaa, jotka ajelehtivat helposti epätasapainoon työuran varrella. Niiden tasapainossa pitäminen yksilötasolla vaatii esihenkilöiltä rohkeutta ja osaamista. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan
Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Työyhteisöissä työskentelee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia sekä koulutukseltaan ja kokemukseltaan erilaisia ihmisiä. Samalla työuria halutaan pidentää, mikä edellyttää, että työssä jaksamista ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tuetaan työuran eri vaiheissa. Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, sillä olemme kaikki tavalla tai toisella erilaisia. Monimuotoisuus on parhaimmillaan merkittävä voimavara. Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja