
Kohti turvallisempaa työelämää Namibiassa
Namibiassa virallinen työ on yhä useammin turvallinen työ. Kaksi kolmesta työkykyisestä on kuitenkin täysin vailla tuloja tai sinnittelee harmaassa taloudessa – usein vaarallisissa työolosuhteissa.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Namibiassa virallinen työ on yhä useammin turvallinen työ. Kaksi kolmesta työkykyisestä on kuitenkin täysin vailla tuloja tai sinnittelee harmaassa taloudessa – usein vaarallisissa työolosuhteissa.
Digita halusi saada koko henkilöstönsä mukaan kehittämään yhtiön toimintakulttuuria ja tapoja peleistä tutuilla keinoin. Vinkkejä Digita haki osallistumalla vuoden 2016 kestäneeseen GameOn-hankkeeseen.
Kuljettaja Anton Härkönen jakaa viileä- ja kylmälähetyksiä ympäri eteläistä Suomea. Sähköiset järjestelmät varmistavat laatua sekä helpottavat ja nopeuttavat työntekoa.
Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä, mistä Työelämä 2020 -hankkeessa on kysymys? Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on haastaa työpaikat kehittämään omia toimintatapojaan. Hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, jonka tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Päämääränä on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Miten hanke auttaa työpaikkoja kehittymään? Hanke perustuu
Digimurros, verkkokaupan tulo, automatisointi – kaupan työ ei ole entisellään. Työntekijälle jää ehkä enemmän aikaa asiakkaalle, kun robotiikka hoitaa mekaaniset työt. Samalla työntekijöiltä ja yrityksiltä kysytään kykyä muuttua ja kehittyä. Keskossa uutta suuntaa on lähdetty rakentamaan strategiasta, jota kirkastetaan ja vaalitaan koko henkilöstön voimin.
Työsuojeluvaltuutettujen vaalit pidetään loka-joulukuussa yli kymmenen hengen työpaikoilla. Myös pienemmillä työpaikoilla voidaan toteuttaa vaalit, jos katsotaan tarpeelliseksi. Vaaleihin tulee valmistautua hyvin. On tärkeää huolehtia riittävästä tiedottamisesta, jotta jokainen työpaikalla ymmärtää työsuojeluhenkilöstön valinnan ja työsuojelun yhteistoiminnan merkityksen. – Tärkeintä on, että työnantajan ja henkilöstön kesken mietitään, mitkä ovat työpaikan keskeiset kehitettävät työturvallisuuden ja -terveyden painopistealueet, miten
Nuori aasialaismies paiskii hommia kuusikymppisen kuulovammaisen naisen kanssa. Toisella on korkeakoulutus, toisella pitkä ura. Työyhteisön monimuotoisuus on rikkautta.
HR-käytännöt, henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja sen kehittäminen sekä työn hallinnan ja vaatimusten oikea suhde osoittautuivat tuoreessa väitöstutkimuksessa keskeisiksi työhyvinvointia ylläpitäviksi ja edistäviksi tekijöiksi. Työhyvinvointi koetaan merkitykselliseksi osaksi strategista henkilöstövoimavarojen johtamista. Työhyvinvointi liittyy olennaisesti myös tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tutkija Kirsti Kujanpään valtio-opin väitöstutkimus Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja monikulttuurisen työyhteisön työhyvinvointi tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa 2017. Työsuojelurahasto tuki Kujanpään…
Psycon Oy:n johtava konsultti Annastiina Mäki tarjoaa käytännöllisiä ehdotuksia organisaatiokehittäjille, johdolle ja esimiehille. Hän painottaa johtamisen alan väitöskirjassaan, että johtajuuskulttuuri pitää tunnistaa, jolloin sitä voi kehittää kytköksissä ympäristöönsä. Tällöin on tärkeää keskustella myös pelisäännöistä. Mäen väitöskirja tarkastettiin Vaasan yliopistossa huhtikuussa 2017. Iso osa tutkimuksesta valmistui Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendillä. www.tsr.fi
Automaattinen tietojenkäsittely mullisti konttoritekniikan sotien jälkeen. Reikäkortteja lävistettiin kilpaa 1950-luvun digihuumassa.
Ilmojen haltija saattaa lopettaa hyvään vauhtiin päässeen metsänraivauksen kesken työrupeaman. Ukonilma ja metsätyöt ovat huono yhdistelmä.