Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nokialla on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle. Kaupunki on hankkinut työkaluja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen ja kitkemiseen. Työhyvinvointia pöyhittiin myös laajassa Työ kuntoon Nokia! -hankkeessa. Nyt pelisäännöt ovat kristallinkirkkaat, marssijärjestys tiedossa ja ohjeistus sekä lomakkeet kunnossa.
Nokia on mukana Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa, joka kahden vuoden välein selvittää kunta-alan väen työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Kun 1 600 henkilön organisaatiossa 300 raportoi kokeneensa jonkinlaista kiusaamista, tulokset antoivat sysäyksen lisäselvittelyyn.
– Kyse on monisyisestä vyyhdestä. Siksi käynnistimme vuonna 2015 koko organisaation läpäisevän laajan hankkeen, lakaisimme isolla luudalla. Keskustelimme myös arvoista ja kävimme läpi esimiestyötä, prosessiasiantuntija Terttu Haataja kuvaa.
Työpaikkakiusaaminen on yleensä pitkäkestoista ja yhteisön voimavaroja eri tavoin nakertavaa. Pahimmillaan se heijastuu yhteistyökumppaneihin tai asiakaspalveluun asti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi aiheutuu taloudellisia menetyksiä.
– Riidatonta yhteiseloa on vain hautausmaalla! Nokia on niitä kuntia, jotka uskaltavat sanoa tämän ääneen. Jos työpaikalle syntyy keskinäisiä klikkejä, koko yhteisö voi päätyä kaoottiseen tilaan. Ongelmiin kannattaa tarttua varhaisessa vaiheessa.
Nokialla on lausuttu julki, ettei kiusaamista suvaita, ja tehty selväksi, miten tilanteisiin puututaan.
– Periaate koskee sekä henkilöstöä että yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja luottamushenkilöitä. Emme kiusaa ulospäin, eikä ulkoa kiusata meitä.
Kenenkään ei pidä jäädä vangiksi kiusatun rooliin.
– Ensin on itse sanottava kiusaajalle, että nyt lopetat. Esimies voi puuttua vasta, kun toinen on ilmaissut, missä hänen sietokykynsä rajat menevät.
Pitkään piilevänä jatkunut kiusaaminen voi tosin viedä ihmisen romahduksen partaalle. Jos itsetunto on nollassa, voimat eivät kenties riitä puheeksi ottamiseen silmätysten kiusaajan kanssa.
– Ohjeistuksessa on mainittu, että näihin tilanteisiin saa pyytää mukaan työkaverin tai työsuojeluvaltuutetun. Erilaisia tukikeinoja
tarvitaan, Haataja sanoo.
Terttu Haataja.
Ensimmäisen työpaikkakiusaamista koskevan ohjeen Nokian kaupunki laati toistakymmentä vuotta sitten. Matkan varrella sitä on tarkistettu ja mukaan liitetty ilmoituslomake, joka helpottaa asian eteenpäin viemistä. Työ kuntoon Nokia! -hankkeessa teemoja nostettiin jälleen agendalle.
– Se on hyvä. Henkilöstö huomaa työnantajapuolen pitävän tärkeänä, että kiusaamisesta kuuluu aina ilmoittaa, työsuojeluvaltuutettu Auli Aaltonen sanoo.
Työyhteisössä tietoisuus on lisääntynyt, rohkeus kasvanut ja puhumisen kynnys madaltanut.
– Nämä ovat kuitenkin henkilökohtaisia asioita, ja jokainen on omanlaisensa yksilö. Joku saattaa sinnitellä ja jäädä yksin painiskelemaan pahan olonsa kanssa, vaikka ei pitäisi.
Kättä pidempää pattitilanteeseen on joka tapauksessa tarjolla.
– Ohjeistuksessa on selkeästi kerrottu, mitä työpaikkakiusaaminen on ja mitä se ei ole. Siellä on hyvin avattu eri kysymyksiä. Siellä neuvotaan, miten kiusaamisen kohteeksi joutuneen, esimiehen tai työtoverin tulee toimia ja keneen voi ottaa yhteyttä. Jos työntekijästä tuntuu epävarmalta, ohjeen lukeminen vahvistaa käsitystä omasta tilanteesta.
– Työyksiköt voivat yhdessä miettiä, mitä epäasiallinen kohtelu, häirintä tai työpaikkakiusaaminen juuri heidän työpaikallaan tarkoittaa, ja miten sitä voidaan ennaltaehkäistä. Työsuojelun toimenpideohjelma päivitetään vähintään kerran vuodessa, ja yksi sen liitteistä käsittelee juuri näitä kysymyksiä ja käytänteitä. Näin aihe on esillä myös työsuojelun asiakirjoissamme, Aaltonen muistuttaa.
Auli Aaltonen.
”Kuntakympin” tulosten soveltamista ehdittiin Nokialla monesti pähkäillä. Miten niitä voitaisiin viedä tiedolla johtamisen tasolle asti?
– Nyt olemme perustaneet työryhmän, joka pohtii kuukausittain työhyvinvoinnin virettä ja teemoja. Näissä tapaamisissa jaamme huolia ja ilonaiheita ja yhdessä pohdimme, miten olemme onnistuneet siirtämään tutkimustuloksia arkeen, selittää henkilöstön kehittämispäällikkö Tuomas Erkkilä.
Hankkeilla on tavallisesti alku ja loppu.
– Työ kuntoon Nokia! jäi aikaan sidotun päättymisensä jälkeen elämään, sille syntyi jatkuvuutta. Olemme luoneet uusia käytäntöjä ja saaneet aikaan konkreettisia toimia.
Plusmerkkistä uutta on myös havahtuminen siihen, että työilmapiiriä täytyy tunnustella tiheämmin kuin kahden vuoden välein.
– Kunta10 -tutkimuksessa Nokian vastausprosentti on noin 80, ja saamme siitä valtavasti dataa. Päätimme lisäksi toteuttaa pienemmän välikyselyn kahdesti vuodessa, niistä ensimmäinen oli viime keväänä. Vielä on liian varhaista arvioida tapahtuneita muutoksia. Tutkimukset ja kyselyt tuottavat tärkeää tietoa siitä, missä juuri nyt mennään ja mikä on suunta. Tulokset tarjoavat ajantasaisia syötteitä ja samalla tehokkaan apuvälineen tiimeille, esimiehille ja johdolle.
Avoin, työpaikkakiusaamista ehkäisevä organisaatiokulttuuri edellyttää, että yhteisössä on tarve ja tahto kuulla ja kuunnella. Erkkilän mielestä Työ kuntoon -hanke johti osaltaan puhumisen kulttuuriin. Ikäviä asioita on nyt aiempaa helpompi nostaa esiin.
– Jokainen on vastuussa työhyvinvoinnista, ja kyse on jokaisen jokapäiväisistä valinnoista. Tämä on pitkäjänteistä, systemaattista työtä.
Tuomas Erkkilä.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
