Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Päivä ei tahdo riittää töiden tekemiseen, yöuni ei virkistä eikä loma palauta hymyä huulille. Tunnollinen työntekijä ei aina itsekään tunnista uupumustaan. Yksilötutka-työhyvinvointi-kyselyn avulla on helppo kartoittaa, onko töissä oikeasti kaikki hyvin.
Yksilötutka kokoaa kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Nykyinen työelämä on kuin tuhannen palan palapeli: jokainen pala on tarpeen, jotta kuvasta tulee ehyt. Samoin työn eri osatekijöiden on oltava balanssissa, jotta työ olisi motivoivaa ja tehokasta.
– Ihmisen pitää voida hyvin, jotta hän olisi työssään tuottava ja innovoiva ja jotta työpaikalla saadaan ylipäänsä tuloksia aikaan. Huono vointi näkyy poissaoloina, jaksamattomuutena ja työmotivaation puutteena, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Tarja Räty listaa.
Työturvallisuuskeskus on tarjonnut jo parin vuoden ajan Yksilötutka-kyselytyökalua oman työhyvinvoinnin arviointiin. Yksilötutkaa on tarkoitus käyttää yritysten omien kehittämisprojektien käynnistäjänä. Palvelu on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
– Yksilötutka-kysely kannattaa tehdä sekä kehittämisprojektien alussa että niiden jälkeen toimenpiteiden onnistumisen arvioinnissa. Toivoisimme, että yhä useampi yritys löytäisi tämän työkalun käyttöönsä. Pk-yrityksille on tarjolla melko vähän vastaavanlaisia maksuttomia kyselyitä, Räty toteaa.
Yksilötutkan vahvuudeksi Räty arvioi, että siinä on hyödynnetty kotimaista tutkimusta. Siksi se soveltuu hyvin juuri Suomen oloihin. Yksilötutka kokoaa niin kutsuttuun työkykytaloon kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Yksilötutka on saatavissa joko sähköisessä muodossa tai perinteisenä printtiversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä lisää sen käyttökelpoisuutta myös monikulttuurisilla työpaikoilla.
– Työkalussa on 23 kysymystä, joiden avulla työyhteisön ja yksilön työhyvinvoinnin tilaa selvitetään. Lisäksi jokaiseen kyselyyn voidaan lisätä valmiiden kysymysten jatkeeksi 1–5 yrityksen omaa kysymystä, joita voidaan räätälöidä tilanteen ja tarpeen mukaan. Pienellä vaivannäöllä Yksilötutkan avulla saa hyvinkin kattavan näkemyksen työpaikan tilanteesta, Räty selvittää.
Vastaaja saa oman työhyvinvointi-indeksinsä välittömästi. Työpaikan kaikista vastauksista tehdään lisäksi yhteenvetona kaikkien vastaajien hyvinvointi-indeksi. Yritys pystyy suodattamaan tuloksia henkilöstöryhmittäin, iän ja sukupuolen mukaan sekä osastoittain. Vastaukset annetaan nimettöminä.
– Yksilötutkassa hyödynnetään myös muiden yritysten vastauksista saatua dataa. Näin voidaan verrata omia tuloksia muiden saman alan yritysten tuloksiin. Tulokset näyttävät, mihin kannattaa aivan ensimmäiseksi keskittyä ja toisaalta myös, mitkä ovat yrityksen vahvuudet. Yksilö puolestaan saa tuloksista tukea vaikkapa kehityskeskusteluihin.
Yrityksen on Rädyn mielestä hyvä selvittää lähtötilanteensa monestakin syystä.
– Vastatessaan itse kukin sisäistää, mistä työhyvinvoinnissa oikein on kysymys. Pieni vaivannäkö saa myös haluamaan tuloksia. Kyselyyn vastaaminen motivoi kehittämään työpaikkaa parempaan suuntaan.
Helppokäyttöinen työkalu
Yksilötutka-kyselyyn on tähän mennessä vastannut reilut 19 000 suomalaista. Tuloksista on Rädyn mielestä helppo vetää johtopäätökset, sillä vastauksista näkyy sekä värikoodein että numeroin, mihin suuntaan ne työhyvinvointiasteikossa kallistuvat.
Nyrkkisääntö on, että asiat ovat hyvin vastausten näyttäessä vihreää ja kehitettävää alkaa olla, kun mennään punertavan puolelle. TTK:sta saa tukea kyselyn toteutuksessa, mutta tulosten tulkinnassa pääsee helposti omin neuvoin eteenpäin. Ulkopuolista opastajaa ei Rädyn mielestä välttämättä tarvita.
TTK:lla on yritysten käyttöön myös muita, maksuttomia työkaluja, kuten työhyvinvointiarvio, jota on hyvä käyttää rinnan Yksilötutkan kanssa.
– Työhyvinvointiarvio tarkastelee tilannetta organisaation kautta, Yksilötutka taas yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Eri-ikäisten johtamiseen meiltä taas löytyy Työkaari-työkalu. Ihmiset tarvitsevat työkaarensa eri aikoina erilaista johtamista, jotta voisivat työssä hyvin, Räty tiivistää.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
