Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Päivä ei tahdo riittää töiden tekemiseen, yöuni ei virkistä eikä loma palauta hymyä huulille. Tunnollinen työntekijä ei aina itsekään tunnista uupumustaan. Yksilötutka-työhyvinvointi-kyselyn avulla on helppo kartoittaa, onko töissä oikeasti kaikki hyvin.
Yksilötutka kokoaa kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Nykyinen työelämä on kuin tuhannen palan palapeli: jokainen pala on tarpeen, jotta kuvasta tulee ehyt. Samoin työn eri osatekijöiden on oltava balanssissa, jotta työ olisi motivoivaa ja tehokasta.
– Ihmisen pitää voida hyvin, jotta hän olisi työssään tuottava ja innovoiva ja jotta työpaikalla saadaan ylipäänsä tuloksia aikaan. Huono vointi näkyy poissaoloina, jaksamattomuutena ja työmotivaation puutteena, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Tarja Räty listaa.
Työturvallisuuskeskus on tarjonnut jo parin vuoden ajan Yksilötutka-kyselytyökalua oman työhyvinvoinnin arviointiin. Yksilötutkaa on tarkoitus käyttää yritysten omien kehittämisprojektien käynnistäjänä. Palvelu on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
– Yksilötutka-kysely kannattaa tehdä sekä kehittämisprojektien alussa että niiden jälkeen toimenpiteiden onnistumisen arvioinnissa. Toivoisimme, että yhä useampi yritys löytäisi tämän työkalun käyttöönsä. Pk-yrityksille on tarjolla melko vähän vastaavanlaisia maksuttomia kyselyitä, Räty toteaa.
Yksilötutkan vahvuudeksi Räty arvioi, että siinä on hyödynnetty kotimaista tutkimusta. Siksi se soveltuu hyvin juuri Suomen oloihin. Yksilötutka kokoaa niin kutsuttuun työkykytaloon kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Työkykytalo-malli työhyvinvoinnin perustana (© Työterveyslaitos 2010 Ikävoimaa työhön, kuva pohjautuu professori Juhani Ilmarisen (2006) kehittämään työkykytalo-malliin. Lundell ym. 2011).
Yksilötutka on saatavissa joko sähköisessä muodossa tai perinteisenä printtiversiona suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä lisää sen käyttökelpoisuutta myös monikulttuurisilla työpaikoilla.
– Työkalussa on 23 kysymystä, joiden avulla työyhteisön ja yksilön työhyvinvoinnin tilaa selvitetään. Lisäksi jokaiseen kyselyyn voidaan lisätä valmiiden kysymysten jatkeeksi 1–5 yrityksen omaa kysymystä, joita voidaan räätälöidä tilanteen ja tarpeen mukaan. Pienellä vaivannäöllä Yksilötutkan avulla saa hyvinkin kattavan näkemyksen työpaikan tilanteesta, Räty selvittää.
Vastaaja saa oman työhyvinvointi-indeksinsä välittömästi. Työpaikan kaikista vastauksista tehdään lisäksi yhteenvetona kaikkien vastaajien hyvinvointi-indeksi. Yritys pystyy suodattamaan tuloksia henkilöstöryhmittäin, iän ja sukupuolen mukaan sekä osastoittain. Vastaukset annetaan nimettöminä.
– Yksilötutkassa hyödynnetään myös muiden yritysten vastauksista saatua dataa. Näin voidaan verrata omia tuloksia muiden saman alan yritysten tuloksiin. Tulokset näyttävät, mihin kannattaa aivan ensimmäiseksi keskittyä ja toisaalta myös, mitkä ovat yrityksen vahvuudet. Yksilö puolestaan saa tuloksista tukea vaikkapa kehityskeskusteluihin.
Yrityksen on Rädyn mielestä hyvä selvittää lähtötilanteensa monestakin syystä.
– Vastatessaan itse kukin sisäistää, mistä työhyvinvoinnissa oikein on kysymys. Pieni vaivannäkö saa myös haluamaan tuloksia. Kyselyyn vastaaminen motivoi kehittämään työpaikkaa parempaan suuntaan.
Yksilötutka-kyselyyn on tähän mennessä vastannut reilut 19 000 suomalaista. Tuloksista on Rädyn mielestä helppo vetää johtopäätökset, sillä vastauksista näkyy sekä värikoodein että numeroin, mihin suuntaan ne työhyvinvointiasteikossa kallistuvat.
Nyrkkisääntö on, että asiat ovat hyvin vastausten näyttäessä vihreää ja kehitettävää alkaa olla, kun mennään punertavan puolelle. TTK:sta saa tukea kyselyn toteutuksessa, mutta tulosten tulkinnassa pääsee helposti omin neuvoin eteenpäin. Ulkopuolista opastajaa ei Rädyn mielestä välttämättä tarvita.
TTK:lla on yritysten käyttöön myös muita, maksuttomia työkaluja, kuten työhyvinvointiarvio, jota on hyvä käyttää rinnan Yksilötutkan kanssa.
– Työhyvinvointiarvio tarkastelee tilannetta organisaation kautta, Yksilötutka taas yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Eri-ikäisten johtamiseen meiltä taas löytyy Työkaari-työkalu. Ihmiset tarvitsevat työkaarensa eri aikoina erilaista johtamista, jotta voisivat työssä hyvin, Räty tiivistää.
Tutustu Yksilötutka-työkaluun TTK:n sivustolla.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
