Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet: Suomessa korkeat kustannukset
Kirjoittaja: Kari Rissa
Kuvaaja: Kari Rissa
Maailmassa kuolee työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin enemmän ihmisiä kuin aikaisemmin. Suomessa kuolemia on neljänneksi vähiten maailmassa, mutta tapaturmien ja sairauksien aiheuttamien kustannusten tilastossa olemme EU:n keskiarvon huonommalla puolella.
Uusimman tilastoselvityksen mukaan työ tappoi vuonna 2014 yhteensä noin 2,8 miljoonaa työntekijää. Se on noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
– Tämä merkitsee, että joka päivä työtapaturmat ja työperäiset sairaudet tappavat yli 7 600 työntekijää, toteaa Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtaja Guy Ryder.
ILO julkisti aiempaa synkemmät maailmanlaajuiset luvut Singaporessa syyskuun alussa järjestetyssä Työsuojelun maailmankongressissa. Pääjohtaja Ryderin mukaan erityisen huolestuttavaa on, että sekä työtapaturmien että työperäisten sairauksien määrä on kasvussa.
– Meidän on tehostettava merkittävästi työturvallisuustoimintaa työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettava nolla tapaturmaa, Ryder vaatii.
Kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder julkisti uusimmat tiedot maailman työtapaturmien ja työperäisten sairauksien määrästä Singaporessa järjestetyn maailmanalaajuisen Työsuojelukokouksen avajaisissa.
Tilastoselvityksen mukaan vuonna 2014 työtapaturmissa sai surmansa yhteensä noin 380 500 työntekijää. Vuonna 2010 luku oli selvästi vähemmän: 352 700.
Kuolemantapausten lisäksi myös työtapaturmien kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Vuonna 2014 vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtaneita työtapaturmia sattui eri puolilla maailmaa yhteensä noin 374 miljoonaa. Vuonna 2010 niiden määrä oli vain noin 302 miljoonaa.
Maailma on jakautunut työolojen turvallisuudessa entistä voimakkaammin kahtia, sillä sekä tapaturmien määrä että taajuus ovat pudonneet rikkaissa teollisuusmaissa, etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan Aasian kehittyvissä maissa ja Afrikassa työtapaturmien määrä on kasvanut jopa merkittävästi. Taustalla vaikuttaa globalisaatio: myös työpaikkoja on siirtynyt merkittäviä määriä rikkaista maista kehittyviin maihin.
Työnteko on nykyisin vaarallisinta edelleen maataloudessa ja rakennustyömailla sekä kehittyvien maiden pienteollisuudessa.
Kansainvälisen työterveysjärjestö ICOH:n puheenjohtaja Jukka Takala on huolissaan työtapaturmien ja työperäisten sairauksien määrän voimakkaasta kasvusta viime vuosien aikana.
Työperäisiin sairauksiin kuolee yli kaksi miljoonaa
Nykyisin työtapaturmiakin suurempi vitsaus maailmalla ovat työperäiset sairaudet. Niiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työhön liittyviin sairauksiin, kuten syöpiin ja sydän- ja verisuonitauteihin, kuoli tuoreen Singaporen työsuojelukokouksen tilastoselvityksen mukaan noin 2,4 miljoonaa työntekijää. Vuonna 2010 määrä oli vain 1,9 miljoonaa.
– Tämä merkitsee, että joka päivä työperäisiin sairauksiin kuolee noin 6 500 ihmistä, laskee Kansainvälisen työterveysjärjestö ICOH:n puheenjohtaja Jukka Takala. Hän on tehnyt uuden tilastoselvityksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajan Päivi Hämäläisen kanssa.
Kaiken kaikkiaan työperäisiä sairauksia ilmenee maailmassa vuosittain satoja miljoonia tapauksia. Erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, verenkiertoelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet, ja ne näkyvät työelämässä ennenaikaisena eläköitymisenä.
– Pahin tappaja on työperäinen syöpä, Takala toteaa.
Tartuntataudit ovat ongelma lähinnä kehittyvissä maissa, kun taas työperäinen syöpä on merkittävä teollistuneissa maissa. Syöpää aiheuttavat etenkin erilaiset vaaralliset kemikaalit ja asbesti.
– On odotettavissa, että tartuntatautien määrä laskee työolojen parantuessa myös kehittyvissä maissa, mutta toisaalta sydän- ja vesisuonitaudit lisääntyvät teollistumisen myötä. Sydän- ja verisuonitautien määrä puolestaan nousee, kun työtahti kiristyy ja stressitaso nousee. Uusin murhe ovat keuhkosairaudet.
Kustannukset noin 3 triljoonaa dollaria vuodessa
Inhimillisten vaikutusten lisäksi työperäisistä sairauksista ja työtapaturmista aiheutuu runsaasti myös taloudellisia menetyksiä. Singaporessa julkistettu uusi laskelma osoittaa, että työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat jopa 3,94 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
– Se tarkoittaa, että maailmassa menetetään peräti noin 2,97 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria vuodessa, Takala laskee. – Ja kaikki se on poissa ihmisten hyvinvoinnista.
Vähiten kuluja työtapaturmat ja työperäiset sairaudet vievät Japanissa, noin 2,65 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Euroopan unionissa kulut ovat keskimäärin 3,26 prosenttia bruttokasantuotteesta.
– Suomi ei tässä vertailussa sijoitu kovin hyvin, sillä työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset ovat maassamme noin 3,34 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta, eli enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, Takala toteaa.
Mutta jos sen sijaan mittarina on työpaikkakuolemien määrä 100 000 työntekijää kohden, Suomessa tapahtuu työpaikkakuolemia neljänneksi vähiten. Edellämme ovat vain Alankomaat, Iso-Britannia ja Ruotsi. Suomessa kuoli vuonna 2014 työtapaturmissa 35 työntekijää.
Tan Boon Kiat, Jouko Remes, Jukka Takala: Cost Estimates based on ILO Global Estimates on the Burden of Accidents and Disease at Work and Disability Adjusted Life years
Tyyklikäs lennokki. Miellyttävä lukea ja katsella.
ILO -juttu oli itselle mieluisa, kun Guy Ryder ja Jukka Takala tulivat Geneven reissuilla tutuiksi ja 80 -luvulla. Guy oli silloin FIET -toimihenkilöjärjestön asiamies ja Jukka toimitti ILO:n työympäritötilastoja.
Mitä ei nähdä, sitä on vaikea kehittää. Nokian Renkaiden turvallisuuspäällikkö Matti Luoto jakaa viisi konkreettista toimintatapaa, joiden avulla turvallisuus jalkautettiin osaksi arjen jokaista vuoroa – ja varmistettiin, että jokainen palaa työpäivän jälkeen terveenä kotiin. 1. Henkilöstön osallistaminen Miten ratkaistu? Kaikki otetaan mukaan turvallisuuden kehittämiseen ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita, koska he
Cp-vammaisten on usein vaikeaa työllistyä, edes osa-aikaisesti. Anna Maijala on työskennellyt Olkiluodon ydinvoimalassa kokoaikaisesti jo 17 vuoden ajan. Katselemme Olkiluodon ydinvoimalan punaseinäisiä rakennuksia Vierailukeskuksesta käsin, lahden toiselta puolelta Eurajoella. – Onhan tuo valtava, koko alueen näkee täältä hyvin, Anna Maijala toteaa. – Töissä näen voimalan vain läheltä ja sisältä. Maijala suunnittelee ja toteuttaa ydinvoimalan valvomon
Joel Koivurinta on käynyt Helsingin jäähallin lätkämatseissa pienestä pitäen, mutta nykyään hän on niissä töissä. Tätä lähemmäs HIFK:n otteluiden ydintä voi päästä vain pelaajana. Kotijoukkueen voitonjuhlat täydessä hallissa ovat juuri päättyneet, kun hallin poramiehenä työskentelevä Koivurinta astelee jäälle ja nostaa tottunein ottein maalit pois jääkoneiden tieltä. – Maalit paikalleen ja maalit pois. Kaikenlaista muutakin hommaa
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
Kommentit (1)
Tyyklikäs lennokki. Miellyttävä lukea ja katsella.
ILO -juttu oli itselle mieluisa, kun Guy Ryder ja Jukka Takala tulivat Geneven reissuilla tutuiksi ja 80 -luvulla. Guy oli silloin FIET -toimihenkilöjärjestön asiamies ja Jukka toimitti ILO:n työympäritötilastoja.