Työhyvinvointi

• 24.11.2017

Satakunnan sairaanhoitopiirissä työtä sujuvoitetaan yhdessä

Haitallista psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät, kuten kiire, stressi ja työn jatkuva keskeytyminen, on syytä ottaa tosissaan. Satakunnan sairaanhoitopiirissä asiaan on puututtu tehokkaasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työ on luonteeltaan vaativaa ja kuormittavaa. Hoidetaan sairaita, työskennellään elämän ja kuoleman keskellä. Vastuu on suuri ja kiire ja stressi usein kovaa. Epävarmuutta aiheuttavat myös tulevat soteratkaisut ja huoli tulevasta. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vaativaa työtä jaksaa hoitaa.

– Satakunnan sairaanhoitopiirin Hyvää työtä! -työhyvinvointiohjelma ei ole kampanja, vaan talon pysyvä toimintakulttuuri, kiteyttää piirin työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa.

Työhyvinvoinnin tavoitteena on sujuva, mielekäs työ turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja -yhteisössä. Kenttä kuitenkin elää, muutoksia tulee jatkuvasti ja muun muassa keskeneräinen sote luo epävarmuutta.

– Sujuva työ -sanapariin kiteytyy yhteinen päämäärämme, ihmisen hoitaminen. Tästä on jokaisella vastuu. Työpaikalle tullaan tekemään työtä. Viihtyminen on toki tärkeää, muttei toiminnan päämäärä, Mannermaa muistuttaa.

”Työpaikalle tullaan tekemään työtä. Viihtyminen on toki tärkeää, muttei toiminnan päämäärä.”

Rakenteet kunnossa

Sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma on jaettu kahtia. Työhyvinvointiohjelman rakenneosiossa kannustetaan esimiehiä varmistamaan, että johtaminen sekä osaaminen toimivat siten, että työt sujuvat. Myös työilmapiirin toimivuus sekä työympäristön turvallisuuden tarkkailu kuuluvat esimiesten johtamistehtäviin. Toisessa osassa jokaista työntekijää kannustetaan huolehtimaan osaamisestaan sekä työkyvystään, ja työstä palautumista sekä työyhteisötaitoja painotetaan. Työhyvinvointiohjelman laadinnassa on hyödynnetty muun muassa Kevan vuoden 2013 Työsyke-uusintakyselyn tuloksia.

– Meillä jokainen vastuuyksikkö laatii omat hyvinvointisuunnitelmansa. Niissä korostuvat muutoksenhallinnan tarve, uuden tiedon ja oppimisen määrän paljous, kiireen tuntu ja tulevaisuuden epävarmuustekijät. Näihin kaikkiin pureudutaan ohjelman avulla, kertoo Mannermaa.

Sairaanhoitopiiri on selkeästi oikeilla jäljillä: se sai kunniamaininnan Euroopan Työterveys- ja työturvallisuusviraston Stressi hallinnassa -kilpailussa.

Santtu Koivula on tyytyväinen autonomiseen työvuoro­järjestelyyn.

Santtu Koivula on tyytyväinen autonomiseen työvuoro­järjestelyyn.

Pompottaminen pannassa

Sairaalamiljöötä on kautta aikojen leimannut ikävä mielikuva tarkasta nokkimisjärjestyksestä ja alaisten pompottamisesta. Satakunnan sairaanhoitopiiri haluaa haudata vanhanaikaisen toimintakulttuurin totaalisesti. Se liputtaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta. Esimiestyössä korostetaan riittävän aikaista puheeksi ottamista ja puuttumista.

– Hyvä työilmapiiri on nykyään myös entistä tärkeämpi kriteeri ammattitaitoista henkilökuntaa rekrytoitaessa, Mannermaa tietää.

 Kajastuksessa vaalitaan puhumisen kulttuuria. Pöydän ääressä ajatuksia vaihtaa moniammatillinen joukko: asumisyksikön esimies Outi Priia, sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola, sairaanhoitaja Santtu Koivula ja työsuojeluvaltuutettu Tero Järvimäki sekä pöydän päässä työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa.

Kajastuksessa vaalitaan puhumisen kulttuuria. Pöydän ääressä ajatuksia vaihtaa moniammatillinen joukko: asumisyksikön esimies Outi Priia, sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola, sairaanhoitaja Santtu Koivula ja työsuojeluvaltuutettu Tero Järvimäki sekä pöydän päässä työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa.

Keskusteleva ilmapiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluva kokemäkeläinen asumisyksikkö Kajastus on vuodesta toiseen kerännyt työhyvinvointitutkimuksissa huipputuloksia. Kajastuksen viisastenkivi koostuu yksinkertaisista aineksista ja on kaikkien napattavissa.

– Puhuminen on punainen lanka. Toki vapaa-ajan asioitakin tulee juteltua, mutta keskiössä on ammatillisuus. Välitämme aidosti asiakkaistamme ja heidän hyvinvoinnistaan, kiteyttää yksikön esimies Outi Priia.

– Kajastus on asiakkaittemme koti, ja jokainen asukas on yksilö. Tätä painotamme jatkuvasti itsellemme ja toisillemme.

Kajastuksessa rohkaistaan sijaisia ja opiskelijoita antamaan palautetta ja kyseenalaistamaan. Talon hyvä ja kannustava ilmapiiri näkyy työhyvinvointitutkimuksissa huipputuloksina.

Kajastuksessa rohkaistaan sijaisia ja opiskelijoita antamaan palautetta ja kyseenalaistamaan. Talon hyvä ja kannustava ilmapiiri näkyy työhyvinvointitutkimuksissa huipputuloksina.

Moniammatillisuus rikkautena

Kajastuksessa työskentelee sairaanhoitaja, kolme ohjaajaa ja kolme hoitajaa. Lisäksi vahvuuteen kuuluvat henkilökohtainen avustaja ja oppisopimuskouluttautuja. Esimies on yhteinen naapurikunnan sisaryksikön kanssa. Ammattilaisten joukkoa täydentää myös puhevammaisten tulkki.

– Hyödynnämme moniammatillisuutta vahvasti päivittäin. Tiiminä mietimme, mikä on kullekin asiakkaalle paras toimintamalli. Meillä ei ole omahoitajia, vaan työntekijät on jaettu tasaisesti kahteen tiimiin, Kaijaan ja Pekkaan.

Nimet eivät viittaa ihmisiin, vaan yksinkertaisesti sijaintiin: P niin kuin pellon ja K niin kuin kadun puoli.

Outi korostaa, ettei kukaan ”omista” asiakkaita.

– Olemme täällä heitä varten, ja kaikki asiat tuodaan rehellisesti ja avoimesti koko työyhteisön tietoon.

Kajastuksessa asuu pääasiassa nuoria, fyysisesti terveitä aikuisia. He tarvitsevat apua ja tukea monella elämänhallinnan alueella. Välillä henkilökunta joutuu vastaanottamaan täyslaidallisen kovaakin kritiikkiä asukkailta tai omaisilta. Väkivallan uhkakin on olemassa.

– Ongelmatilanteet ja reklamaatiot käsitellään avoimesti ja mahdollisimman nopeasti työporukan kesken. Säännölliset kehityskeskustelut ja työnohjaus auttavat purkamaan tilanteita, Outi Priia valottaa.

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy yhteisten tilojen koristuksissa. Somistajina Outi Priia, Hannu Kuusisto ja Santtu Koivula.

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy yhteisten tilojen koristuksissa. Somistajina Outi Priia, Hannu Kuusisto ja Santtu Koivula.

”Avoin ilmapiiri kannustaa kysymään, ehdottamaan, kyseenalaistamaankin.”

Vastuunjako ja perehdytys

Kajastuksessa on löydetty tasapaino yhteisvastuun ja yksilöiden vastuiden välillä.

– Tehtävät pitää jakaa ja vastuuttaa aukottomasti. Epäkohta jää helposti hoitamatta, ellei se ole selvästi jonkun vastuualuetta. Me tuomme epäkohdat työpaikkakokoukseen, mietimme ratkaisun ja päätämme, kuka vastaisuudessa ottaa vastuun asian hoitamisesta.

Vastuunjako vaatii parikseen perehdytyksen.

– Työntekijöiltä ei voi automaattisesti vain vaatia, pitää myös huolehtia tarvittavasta koulutuksesta. Ketään ei jätetä yksin.

Kajastuksessa kaikki uskaltavat avata suunsa – myös opiskelijat ja sijaiset.

– Tästä saamme positiivista palautetta jatkuvasti opiskelijoita. Avoin ilmapiiri kannustaa kysymään, ehdottamaan, kyseenalaistamaankin. Uudet näkökulmat ja ideat estävät meitä jämähtämästä.

Kajastuksessa toteutetaan autonomista työvuorojärjestelyä.

– Se motivoi ja toimii meillä hyvin.

Priia tuo esiin vielä tärkeän työhyvinvointiin liittyvän seikan.

– Onnistumiset, asukkaiden tyytyväisyys ja ponnistelujen päätteeksi saatu positiivinen palaute ovat työn ehdottomia plussia. Ja meillä kehutaan työkaverit säännöllisesti!

Omissa asuinnoissa harjoitellaan muun muassa ruuanlaittoa ja siivoustaitoja. Tiskaamassa Hannu Kuusisto ja juttukaverina Santtu Koivula.

Omissa asuinnoissa harjoitellaan muun muassa ruuanlaittoa ja siivoustaitoja. Tiskaamassa Hannu Kuusisto ja juttukaverina Santtu Koivula.

Selvät pelisäännöt

Satakunnan erityishuoltopiirissä on alettu rakentaa laatujärjestelmää jo 1990-luvun lopulla.

Nykyisin sertifioitu ISO 9001:2008 -laadunhallintajärjestelmä kattaa koko sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialueen toiminnan.

– Se helpottaa sisäistämään toimintaohjeita arjen työtehtävissä ja ongelmatilanteissa sekä vähentää tulkinnanvaraa ja lisää muun muassa tasalaatuisuutta palveluissa, tietää Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola.

Sosiaalipalvelujen toiminta-alue on laaja: kymmenessä Satakunnan kunnassa on yhteensä 17 asumisyksikköä. Lisäksi kenttään kuuluu Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa. Sen toiminta koostuu erityisen vaativasta laitoskuntoutuksesta ja asiantuntijapalvelujen polikliinisesta vastaanottotoiminnasta.

”Työyhteisön oma avoin keskusteluilmapiiri, säännöllinen työnohjaus ja tarvittaessa muiden ammattilaisten käyttäminen tarpeen tullen auttavat purkamaan kriisejä.”

Väkivallan uhka kuormittaa

Fyysinen väkivalta ja sen uhka sekä myös psyykkinen väkivalta kuormittavat henkilökuntaa etenkin laitoskuntoutuksessa.

Kehitysvamma-alalla suuri osa asiakassuhteista on pitkäaikaisia. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä perheiden ja läheisten kanssa sekä laajan verkoston kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä.

– Lapsen muutto lapsuudenkodista kuntoutukseen tai omaan asuntoon herättää vanhemmissa monenlaisia tunteita, joskus myös ristiriitaisia näkemyksiä henkilökunnan kanssa. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden edistäminen ja vahvistaminen ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä tehtäviämme, Paavola korostaa.

Toisinaan kehitysvammapalveluista julkisuudessa esitetyt näkemykset ja mielipiteet saattavat myös kuormittaa henkilökuntaa.

– Työtämme sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus, joten emme voi käsitellä asiakkaidemme asioita julkisesti emmekä purkaa niitä edes omien läheistemme kanssa. Työyhteisön oma avoin keskusteluilmapiiri, säännöllinen työnohjaus ja tarvittaessa muiden ammattilaisten käyttäminen tarpeen tullen auttavat purkamaan kriisejä.

Hyvä johtaminen, arvojen mukainen toiminta, selkeät tavoitteet ja pelisäännöt, henkilöstön osaaminen ja avoin keskustelukulttuuri edesauttavat sekä yksittäisen työntekijän että työyhteisön työhyvinvointia.

Työsuojeluvaltuutettu Tero Järvimäki kiittelee muuttuneita asenteita: työhyvinvoiti on yhä useammin yhteinen asia.

Työsuojeluvaltuutettu Tero Järvimäki kiittelee muuttuneita asenteita: työhyvinvoiti on yhä useammin yhteinen asia.

Uhkatilanteita voi syntyä etenkin ilta- ja yöaikaan, jolloin paikalla on vain vähän henkilökuntaa.

Ammattilaiset apuna

Satakunnan sairaanhoitopiirin työsuojeluvaltuutettu Tero Järvimäki iloitsee, että Kajastuksen kaltaisista työyhteisöitä on yhä enemmän.

– On hienoa, kun työpaikalla välittyy vahva me-henki. Henkilökuntaa kannustetaan tuomaan esiin omat vahvuutensa. Kannustavat ja osaavat esimiehet antavat työntekijöille sanansijaa ja vastuuta.

Järvimäki on huomannut hoitoalan rakennemuutoksen tuomat ongelmat.

– Erityistason pitkäaikaista laitoshoitoa puretaan, ja paine avohoidossa kasvaa. Uhkatilanteita voi syntyä etenkin ilta- ja yöaikaan, jolloin paikalla on vain vähän henkilökuntaa. Ongelmana on myös avun saamisen hitaus. Vartijapalvelun tai poliisin tulo voi kestää luokattoman kauan. Nämä ovat omiaan lisäämään stressiä.

Työnohjausverkosto on tehostunut, mikä lisää työhyvinvointia.

– Debriefingiä eli henkistä apua saa aina tarvittaessa. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus tarvittaessa joko yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen. Myös työterveyspsykologin palvelut ovat käytettävissä.

Sairaanhoitopiirissä toimi aiemmin kahdeksan työsuojeluvaltuutettua oman työn ohella, nyt käytännön on korvannut kolme päätoimista valtuutettua.

– Asenteet ovat muuttuneet huomattavasti. Emme ole enää kiusanhenkiä, vaan aito kenttäväen ääni, jota työnantaja arvostaa. Työhyvinvointi on selkeästi yhteinen asia, sanoo Järvimäki.

– Meille työterveyshuoltoon on helppo tulla tai muuten ottaa yhteyttä. Hyvä ja ammattitaitoinen työterveyshoitajaverkosto koordinoi taitavasti, kokeneet työterveyslääkärit ja työpsykologi ovat sairaanhoitopiirin työntekijöiden käytettävissä, kehuu työterveyslääkäri Liliana Baltseva.

– Meille työterveyshuoltoon on helppo tulla tai muuten ottaa yhteyttä. Hyvä ja ammattitaitoinen työterveyshoitajaverkosto koordinoi taitavasti, kokeneet työterveyslääkärit ja työpsykologi ovat sairaanhoitopiirin työntekijöiden käytettävissä, kehuu työterveyslääkäri Liliana Baltseva.

Kitketään turhat keskeytykset

– Työn keskeytyminen on hoitoalalle tyypillinen psykososiaalinen kuormitustekijä. Satakunnan sairaanhoitopiirissä pyritään saamaan turhat keskeytykset minimiin, jotta työntekijät saavat työrauhan, kertoo Länsirannikon Työterveys Oy:n vastaava työterveyslääkäri Liliana Baltseva.

Aivotyö toimivaksi -hankkeessa on mukana sairaanhoitopiirin eri yksiköitä.

– Hankkeen tarkoitus on selvittää systemaattisesti keskeytysten synnyttämää psykososiaalista kuormitusta. Tuloksien perusteella parannetaan käytänteitä, Baltseva jatkaa.

Tarkkaavaisuus ja sujuvuus ovat erityisen tärkeitä hoitotyössä: hoitaja voi olla juuri annostelemassa lääkkeitä, lääkäri kirjoittamassa reseptiä tai työntekijä kirjaamassa potilastietoja tietokantaan. Jatkuvat turhat keskeytykset ja työympäristön häiriöt, esimerkiksi häly, altistavat virheille, jotka puolestaan vaarantavat potilasturvallisuutta.

Aivotyö toimivaksi -hankkeen yhteydessä uusia käytäntöjä kehitellään sairaanhoitopiirin eri yksiköissä pidettävissä työpajoissa. On tärkeää sopia yhdessä yksikön työrauhaa lisäävistä pelisäännöistä ja noudattaa niitä.

Yksi pieni, konkreettinen askel on työhuoneen ovenkahvaan sujautettava, hotelleista tuttu ”ei saa häiritä” -lätkä.

Yksi pieni, konkreettinen askel on työhuoneen ovenkahvaan sujautettava, hotelleista tuttu ”ei saa häiritä” -lätkä.

Työmuistin kuormitus kuriin

Kognitiiviseen ergonomiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ajallemme on tyypillistä monen tehtävän samanaikainen suorittaminen. Moni kuuntelee kollegoiden keskustelua, lukee sähköpostia tai potilastietoa ja vastaa puhelimeen samanaikaisesti. Tilannetta pahentaa häly, mikä voi huonontaa keskittymiskykyä ja nostaa haitallista kuormitusta entistä korkeammalle tasolle.

– Ihmisen kyky käsitellä tietotekniikkaa ja jatkuvaa informaatiovirtaa on kuitenkin rajallinen. Työmuisti kuormittuu, eikä tieto ehdi tallentua pysyvästi. Tilanne paranee, kun työtään tekevälle ihmiselle taataan häiriötön hetki ja vältetään turhia keskeytyksiä, Baltseva muistuttaa.

”Työn haasteiden ja vaatimusten pitää olla tasapainossa oman osaamisen kanssa.”

Huolehdi itsestäsi, kehu muita

Liliana Baltseva johtaa 13 hengen tiimiä Länsirannikon Työterveys Oy:n Porin yksikössä.

Hän kehuu osaavaa henkilökuntaa ja yhteistyön sujuvuutta asiakkaan, Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa.

Baltseva korostaa, ettei tavoitteena tietenkään ole nollakuormitus.

– Ilman kuormitusta ei voi tehdä mitään työtä. On tärkeätä etsiä aidot keinot karsia haitallinen psykososiaalinen kuormitus ja parantaa työhyvinvointia sitä kautta.

Ennaltaehkäisevät toimet estävät tilanteiden kriisiyhtymistä, työuupumusta ja sairastumista.

– Työn haasteiden ja vaatimusten pitää olla tasapainossa oman osaamisen kanssa. Työntekijän tulee kiinnostua omasta hyvinvoinnistaan, ottaa oma elämä hallintaan ja huolehtia levon ja liikunnan riittävyydestä.

Baltsevan mielestä työn merkitsevyys ja palkitsevuus ovat positiivisia voimavaroja.

– Kiireisessä työyhteisössäkin pitäisi aina muistaa palautteen merkitys. Kehua, kun siihen on aihetta. Antaa kiitos hyvästä työstä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.