Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Kybertaidot, kyky toimia eettisesti, itseohjautuvuus. Näitä ja muita metataitoja tarvitaan yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Työnantajien tulee varmistaa, että työntekijät pysyvät muutoksessa mukana.
Helsingin kaupungin opetushoitaja Sari Roos teki vuodenvaihteessa tärkeän havainnon, jonka ansiosta koronarokotepullosta saadaan ulos jopa 40 prosenttia enemmän annoksia kuin mitä valmistaja lupaa. Roos painottaa, että työelämän innovaatiot ovat aina ryhmätyön tulos.
Suomi oli pitkään maatalousvaltainen maa, jossa vuorokauden valoisa aika määräsi työajan. Teollisuustyön myötä saapui kiinteä työaika ja samalla lisääntyi myös keskustelu työajan pituudesta.
Tuore tutkimus osoittaa, että toimihenkilöiden eläköitymisriski mielenterveyssyistä on suurempi kuin suorittavaa työtä tekevillä. Tutkija, psykologi Tino Karolaakso arvelee, että yhtenä syynä kohonneelle riskille voi olla työelämän psykologinen kuormittavuus.
Korona-aika on viimeistään tuonut organisaatioihin säännöllisen etätyön. Etätyömahdollisuuden lisäksi joustoja sovitaan työajasta, työtehtävistä, työvuoroista ja palkoista.
Kun työntekijä vapautetaan hoitamaan hommansa hyvin, seurauksena on hyvinvoiva, innovatiivinen ja oma-aloitteinen tekijäjoukko. Tämä on ainakin se suuri lupaus, jolla itseohjautuvuutta tällä hetkellä työelämään tuodaan.
Lontoosta ostetussa pipossa luki Idioma. Siihen kun vaihtaisi k-kirjaimen tulisi Ikioma. Elettiin vuotta 2016 ja kampaaja Linda Hietanen oli varma, että seuraavana vuonna hän hankkisi ikioman kampaamoliikkeen. Tapahtui kuitenkin kaikenlaista. Elämä vei mennessään ja tarvittiin yksi korona, kunnes haave toteutui. – Olin viime vuoden alkukeväästä lenkillä juuri kun kaikki työt olivat menneet alta. Itkin ja
Työn jousto on ilo ihmiselle, joka kokee työn imua. Yksipuolinen jousto uuvuttaa pahimmillaan työntekijän.
Jos omaa työtään ei pysty tekemään terveydellisistä syistä, sairauslomalle on vaihtoehto. Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella korvaavasta työstä tai uudelleensijoittamisesta. Jos terveys sallii eikä toipuminen vaarannu, moni tekee mieluimmin töitä kuin jää kotiin sairastamaan. Samalla työntekijät oppivat uutta ja saavat mielekästä tekemistä. Porin kaupungilla on saatu hyviä tuloksia.
S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen on tehnyt pioneerityötä sen eteen, että niin työntekijät kuin esimiehet uskaltavat puhua pääsääntöisesti tabuna koetuista mielenterveysasioista.
Jokaisen organisaation tulee luoda työntekijöidensä näköiset joustot, joilla työtä, perhettä ja vapaa-aikaa sovitetaan yhteen. Erilaisia tapoja on paljon ja hyödyt ovat selvät. Joustoja saava työntekijä voi hyvin ja saa aikaan töissä.
Suuret elämänmuutokset on helpompi kohdata, kun työelämä tarjoaa jouston varaa.
