Ergonomiakortti on portti turvallisempiin potilassiirtoihin

Potilassiirrot ovat hoitotyön raskaimmat ja kuormittavimmat yksittäiset työtehtävät, fysioterapeutti Ville Kotajärvi kertoo.

Vaikka potilassiirtojen ja avustustilanteiden ergonomia on kehittynyt harppauksin viime vuosikymmenten aikana, vieläkin on käytössä paljon vääriä työtapoja, kymmenen vuotta alalla toiminut Kotajärvi toteaa.

– Jos asiakas on siirtotilanteessa passiivinen, koko kuormitus tulee fysioterapeutille tai hoitajalle. Jos on vielä väärät tekniikat, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien riskit kasvavat ajan myötä.

– Moni havahtuu työperäisiin fyysisiin sairauksiin vasta sitten, kun on saanut niitä, viitisen vuotta hoitoalalla työskennellyt fysioterapeutti Joonas Karhu huomauttaa.

– Sitten se voi olla vähän myöhäistä.

Koulutus avasi silmiä.

Kotajärvi ja Karhu kuuluvat kuudentoista fysioterapeutin ryhmään, jotka Työterveyslaitos on kouluttanut Attendolle omien työpaikkojensa Potilassiirtojen Ergonomiakortti -kouluttajiksi.

Joonas Karhu työskentelee Attendon Pohjois-Savon alueen terapiayksikössä, Ville Kotajärvi Uudenmaan yksikössä. Koulutuksen perusosan he suorittivat jo opintojensa yhteydessä.

– Koulutus avasi silmiä. Olen pyrkinyt huomioimaan ergonomian tarkasti omassa työssäni ja myös neuvomaan muita, Karhu toteaa.

Työtavat kuntoon

Koulutusten konkreettisinta ydintä ovat luonnollisesti erilaiset tekniikat potilassiirtoihin ja liikkumisen avustamiseen. Kuinka siirtää asiakasta vuoteessa? Kuinka avustetaan vuoteessa makuulta istuma-asentoon? Miten aktivoidaan asiakasta? Kuinka hyödynnetään apuvälineitä?

Hoito- ja hoivatyössä asiakkaat ovat usein iäkkäitä ja muistisairaudet ovat yleisiä. Vaativimpia tilanteita ovat kookkaiden ja paljon avustamista tarvitsevien asiakkaiden siirrot, mutta muitakin riskitekijöitä on. Kun siirtotilanteet toistuvat lukuisia kertoja työpäivän aikana, vuodesta toiseen, virheelliset työskentelytavat saattavat kostautua vasta pitkän ajan kuluttua.

– Jos kaikki toistot kuormittavat esimerkiksi selkää, niskaa, olkapäitä tai käsiä, pidemmällä aikajaksolla tuki- ja liikuntaelinten sairauksien riskit kasvavat. Toki yksittäisessäkin potilassiirrossa voi loukata itsensä, Kotajärvi kertoo.

Pyrimme tuomaan erilaisia apuvälineitä koulutuksessa esille, jotta hoitajat tietäisivät vaihtoehdot ja osaisivat hyödyntää niitä.

Tällaisissa avustustilanteissa on tärkeää tiedostaa sekä omat että asiakkaan voimavarat. Jos siirtoa ei ole turvallista tehdä yksin, tarvitaan avuksi toinen hoitaja tai apuvälineitä. Kaikkea ei tarvitse tehdä sankarillisesti itse.

– Tärkeä osa ergonomiakorttikoulutusta on sekin, että katsotaan, miten apuvälineitä voi hyödyntää, Joonas Karhu toteaa.

Tyypillisiä apuvälineitä ovat liukulevy, kääntöteline ja nostolaitteet.

– Kääntötelineen avulla asiakas pystyy ottamaan käsillä tukea ja seisomaan. Ihmiselle on ominaista olla seisoma-asennossa. Pyrimme tuomaan erilaisia apuvälineitä koulutuksessa esille, jotta hoitajat tietäisivät vaihtoehdot ja osaisivat hyödyntää niitä.

Asiakkaan aktivointia

Ennen siirtoa tai avustustilannetta hoitajan tai hoitoryhmän on arvioitava, miten se toteutetaan onnistuneesti. Siirtoympäristön on oltava turvallinen ja riittävän tilava. Sekä omat valmiudet että avustettavan toimintakyky on tiedostettava. Ergonomiakorttikoulutuksessa korostetaan asiakkaan aktivointia osallistumaan avustustilanteisiin kykyjensä mukaan.

– Biomekaniikan opit mielessä pitäen mietitään niissä tilanteissa, miten saataisiin asiakas mahdollisimman aktiivisesti avustettua vuoteesta esimerkiksi lounaalle, Joonas Karhu kuvailee.

Hoidon laatu paranee, kun asiakkaat toimivat mahdollisimman aktiivisesti mukana ja kokevat itsensä toiminnallisiksi.

Jos fysioterapeutti tai hoitaja tekee siirtotilanteissa kaiken avustettavan puolesta, se aiheuttaa passivoitumista eikä suinkaan edistä toimintakyvyn palauttamista tai kehittymistä.

– Oma toimintakin helpottuu, kun aktivoi asiakasta sanallista ja muuta ohjausta käyttäen. Hoidon laatu paranee, kun asiakkaat toimivat mahdollisimman aktiivisesti mukana ja kokevat itsensä toiminnallisiksi, Karhu kuvailee.

– Enhän minä enää mikään perunasäkki tässä olekaan, eräs iäkäs asiakas totesi tyytyväisenä Ville Kotajärvelle pystyessään aktiiviseen osallistumiseen siirtotilanteessa.

Vuorovaikutus tärkeää

Avustus- ja siirtotaitoihin liittyy olennaisesti myös kyky toimivaan vuorovaikutukseen avustettavan kanssa.

– Emme toimi robottien vaan ihmisten kanssa. Sekä asiakkaan että toimenpiteen suorittajan on tärkeää ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Muuten ei fyysinen puolikaan oikein toteudu hyvin, Ville Kotajärvi luonnehtii.

Vaikka hoitoalalla on usein kiire, kiireen tuntu ei saisi välittyä asiakkaalle.

Jos esimerkiksi kiireisissä tilanteissa asiakkaalle ei kerrota tai näytetä kunnolla, mitä tehdään, ei hän ehdi edes ymmärtää koko toimenpidettä ja siirto tehdään kokonaan asiakkaan puolesta.

– Tällaisia tilanteita olen nähnyt urallani paljon, Kotajärvi toteaa.

Vaikka hoitoalalla on usein kiire, kiireen tuntu ei saisi välittyä asiakkaalle, molemmat fysioterapeutit korostavat.

Yleensä ihmiset haluavat kokea pystyvänsä liikkumaan itse, kykyjensä mukaan. Joonas Karhun mukaan oikeanlaisella avustuksella ja opastuksella asiakkaat pystyvät varsin rajallisellakin liikkumiskyvyllä esimerkiksi pukeutumaan tai suoriutumaan muista pienistä arkisista toimista.

Tulee hyvä mieli, kun ergonomiakorttikoulutuksen oppeja toteuttamalla saadaan asiakkaalla sekä liikkumiskyky että mieliala kohentumaan.

Hyvä asiakaspalaute lämmittää fysioterapeuttien mieltä.

– Enpä olisi uskonut, että näistä jaloista olisi enää pääsemään liikkeelle, eräs avustettava naureskeli Kotajärvelle kyetessään aktiiviseen osallistumiseen siirtotilanteessa.

– Asiakkaan usko omiin kykyihin liikkua oli jo hiipunut, mutta nyt hän haluaa kokeilla kävelyä miltei päivittäin. Tulee hyvä mieli, kun ergonomiakorttikoulutuksen oppeja toteuttamalla saadaan asiakkaalla sekä liikkumiskyky että mieliala kohentumaan.

Positiivista palautetta

Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksissa kiinnitetään paljon huomiota väärien rutiinien kitkemiseen. Mutta rutiini ei olisi rutiini, jos sen muuttaminen olisi helppoa.

– Kouluttajalle ehkä vaikeinta on saada osallistujat ymmärtämään uuden toimintamallin hyödyt, Ville Kotajärvi kertoo.

Positiivisuus on paistanut läpi koulutuksissa.

Hänen mukaansa koulutuksiin tulee innokkaita ja vähemmän innokkaita osallistujia, mutta kiinnostus herää ja lopussa kaikki kertovat ottavansa opit käyttöön.

– Positiivisuus on paistanut läpi koulutuksissa ja on tullut palautetta, että työtehtävät alkavat tuntua kevyemmiltä ja turvallisemmilta, kun niitä tehdään oikein.

Työergonomiaa sotealan ammattilaisille

Työterveyslaitos käynnisti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kehitetyn Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen vuonna 2010. TTL:n erikoistutkijan Erja Sormusen mukaan koulutuksessa halutaan kehittää työergonomiaa laaja-alaisesti sekä työntekijä että asiakas huomioiden.

– Ei keskitytä vain hoitajan tai avustajan työasentoihin, vaan mietitään, miten työympäristö, työturvallisuus ja avustustilanteen toimivuus olisivat parhaalla mahdollisella tasolla. Myös avustettava huomioidaan, ja kuntouttava työ on yksi tärkeä osa-alue koulutuksessa.

Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille: fysioterapeuteille, hoitajille, hoivatyöntekijöille ja esihenkilöille. Myös sote-alan opiskelijat ja opettajat ovat toki kohderyhmää. Työ- ja opiskelutaustasta riippumatta kaikki osallistujat käyvät saman kurssin.

– Tällaiset moniammatilliset koulutustilaisuudet ovat rikkaus. On hyödyllistä ja mielenkiintoista, kun keskusteluissa on mukana monien ammattikuntien edustajia, Sormunen kertoo.

Potilassiirtojen Ergonomiakortti -peruskoulutus sisältää etäopiskelua verkossa, lähiopetusta käytännön siirto- ja avustustilanteiden harjoitteluun sekä osaamisen näyttötilaisuuden. Tarjolla on lisäksi Päivitä korttisi! -koulutus, Kouluttajakoulutus sekä Kehity kouluttajana -koulutus.

– Jos on suorittanut peruskoulutuksen vähintään arvosanalla hyvä, sote-henkilö voi jatkaa Kouluttajakoulutukseen, jonka kautta hän saa pätevyyden toimia omassa organisaatiossaan peruskorttikouluttajana.

Koulutussisällön selkärankana on Työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet. Sormusen mukaan koulutusten myötä fyysisten kuormitustekijöiden hallinta parantuu ja yhtenäiset työkäytännöt kehittyvät.

– Kun avustustilanteissa on hallussa hyvät työkäytännöt ja oikeat apuvälineet, tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuva kuormittuminen vähenee.

Lisätietoa Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksista.