
Olet oman elämäsi toimitusjohtaja
– Ajatelmia älykkäästä itsensä johtamisesta ja siitä, miten voi pitää hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
– Ajatelmia älykkäästä itsensä johtamisesta ja siitä, miten voi pitää hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Disneyn ensimmäinen pitkä animaatio Lumikki ja 7 kääpiötä (DVD Disney 2015) ei tule heti mieleen työhyvinvointia mietittäessä, vaikka sen tunnetuin laulu antaa hyviä kehittämisvihjeitä: ”On hauskempaa, kun lauletaan. Siis laulain työtäs tee”. Vaikka elokuvien katsominen työn ohessa on käytännössä mahdotonta, musiikin kuuntelu onnistuu kyllä. Juuri musiikin avulla katsoja samaistuu henkilöhahmoihin ja auttaa katsojan sisälle elokuvan
Uusimman aivotutkimuksen tuottama työkalu yhdistettynä tiimicoachingiin voi mullistaa oppimisen ja johtamisen kehittämisen. Hissiyhtiö Koneessa pilotoitiin Caleidocons Oy:n luomaa uutta menetelmää hyvin tuloksin.
Sandvikilla on todettu käytännössä, että kyseleminen, kuunteleminen ja keskusteleminen ovat avain ottaa koko henkilöstö mukaan päätöksentekoon.
Painossa tapahtuneen teknisen häiriön vuoksi osassa Telman numeron 4/15 lehdistä oli puutteelliset osoitetiedot, joten posti ei voinut toimittaa niitä vastaanottajille. Osa painoksesta painetaan ja postitetaan uudelleen viikolla 51 (14.–20.12.2015). Tämä voi johtaa siihen, että tietyillä postinumeroalueilla jotkut vastaanottajat saavat kaksi lehteä. Tuplalehden saaminen ei edellytä vastaanottajalta mitään toimenpiteitä.
Suomalaisia tapaturmatilastoja niin töissä kuin vapaa-ajalla ei voi kuin ihmetellä ja surra. Miten on mahdollista, että telomme itseämme kaksi kertaa useammin kuin länsinaapurimme? Töissä henkensä menettää enää parikymmentä henkeä vuosittain, mutta vapaa-ajalla kuolee jo yli 2 500 ihmistä, puhumattakaan sadoistatuhansista loukkaantumisista. Suuri osa niin työ- kuin vapaa-ajan tapaturmista on pieniä arkisia huolimattomuus- ja välinpitämättömyysvirheitä, joista ei
Suomi pystyy kääntämän teknologisen kehityksen aiheuttaman työn murroksen uhasta mahdollisuudeksi, arvioivat ETLAn tutkijat kirjassa Työn murros – riittääkö dynamiikka? Tämä edellyttää kuitenkin taloudelta uudenlaista sopeutumiskykyä. Palkanmuodostusta pitää kehittää nykyistä joustavammaksi. Yritysten rekrytointeihin liittyviä riskejä on syytä pienentää muun muassa muuttamalla irtisanomista koskevia rajoituksia. Lisäksi pitää huolehtia osaamisesta ja tutkimuksesta, jotka ovat menestyksellisten innovaatioiden perusedellytyksiä. Verkkojulkaisu
Eläintenhoitaja Paavo Taskinen lajittelee linturyhmän ruuat sinisiin ja petoryhmän ruuat punaisiin ämpäreihin ja siirtää ne eteisen kylmäkaappiin odottamaan noutoa. Saukkojen silakat ovat sulamassa ja Amazonia-talon vihanneskuorma on valmis noudettavaksi. – Täällä ei ole draamaa, toteaa Taskinen. Hän hakee pakkasesta pari citykania ja ripottelee niihin ravintolisää. Kananmunien keittämisen ja vihannesten raastamisen lisäksi ruokaa muokataan mahdollisimman vähän.
Ammattisukeltajan työ oli yksi vaarallisimmista. Harva onnistuu nykyäänkään sukeltamaan vanhuuseläkkeelle saakka.
Mikä on ollut urallasi vaarallisin tilanne?” on se kysymys, joka minulle esitetään lähes jokaisessa pitämässäni yleisötilaisuudessa. Vastaan ”liikenne” ja huomaan oitis kysyjän ilmeestä sen, ettei vastaus ollut se, mitä hän odotti. Vastaus on kuitenkin oikea, ja sen vahvistavat paitsi satunnaiset matkailijat myös kaikki ulkomaankomennuksilla pitkään olleet suomalaiset, olivat he sitten rauhanturvaajia, diplomaatteja tai kehitysyhteistyön toimijoita.
Niin kauan kuin on ollut työelämää, on sitä pyritty parantamaan. Pyörä on silti keksitty monta kertaa uudestaan. Toimintaympäristö ja työelämä muuttuvat, mutta jotkut teemat tuntuvat toistuvan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Osaa työelämän haasteista tuntuu olevan erityisen vaikea ratkaista. 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut ”ihmissuhdekoulukunta” korosti, että ”työpaikan ongelmiin tulee puuttua varhain”. Tämähän kuulostaa kovin tutulta nykykeskustelussakin. Sama