Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Antti Kuronen on aina valmiina lähtemään kriisialueille
Kirjoittaja: Malla Murtomäki
Kuvaaja: Antti Kurosen kotialbumi
Ylen toimittaja Antti Kurosen laukku on pakattuna odottamassa. Kun kriisi puhkeaa, hän on ensimmäisten joukossa paikalla raportoimassa suomalaisille.
Antti Kurosen matkalaukku seisoo vaatehuoneen nurkassa aina pakattuna. Sieltä löytyvät perusvermeet viikon tai kahden reissuun: t-paitoja, housuja, passi ja luotiliivit, joiden rinnassa lukee valkoisella PRESS.
Kuronen on Ylen ainoa ulkomaantoimittaja, joka on valmiina lähtemään reissuun heti. Kun jossain päin maailmaa alkaa tapahtua, hän on yleensä jo paikalla. Vuosikymmenien kokemus konfliktialueilla raportoimisesta on tehnyt Kurosesta taitavan ennakoijan.
Työni on yrittää ensin itse ymmärtää tilannetta ja sen jälkeen yrittää selittää se katsojille.
– Olen tehnyt tiivisti töitä esimerkiksi Ukrainassa vuodesta 2014. Tunnen maan tilanteen ja sen taustat hyvin.
Ennen tätä haastattelua Kuronen on viettänyt viikon työmatkalla Israelissa. Hän onnistui jälleen ennustamaan merkit siitä, että jotain oli tapahtumassa. Kun Israel aloitti uuden suurhyökkäyksen Gazaan, suomalaiset saivat Ylen iltauutisissa raportin tapahtumien keskipisteestä.
– Työni on yrittää ensin itse ymmärtää tilannetta ja sen jälkeen yrittää selittää se katsojille, Kuronen sanoo.
– Haluan viedä katsojat keskelle aitoja tilanteita ja näyttää, mitä paikan päällä oikeasti tapahtuu.
Maailma täynnä tutkittavaa
Kurosen mielenkiinto ympäröivää maailmaa kohtaan heräsi 10-vuotiaana. Tuolloin hän matkusti vanhempiensa kanssa Keniaan, jossa asui perheen sukulaisia. He reissasivat maata ristiin rastiin kuukauden päivät.
– Pamahdin Suomen talvesta keskelle Masai-heimon savimajoja. Tuli fiilis, että maailma on avoin ja täynnä tutkittavaa.
Kurosen vanhemmat olivat kemistejä. Äiti työskenteli sairaalassa ja isä valmisti rokotteita Kansanterveyslaitoksella. Isä matkusti työnsä puolesta paljon.
Kutsun itseäni joskus leikillä Suomen köyhimmäksi ekonomistiksi.
– Isällä oli mielenkiintoa maailmaa kohtaan. Hän tilasi National Geographic -lehteä, jota luimme yhdessä.
Kasvun myötä Kurosta alkoivat kiinnostaa sekä globaalit yhteiskunnalliset ilmiöt että maailmantalous pörsseineen. Lukion jälkeen hän pääsi Åbo Akademiin opiskelemaan kansantaloutta. Myöhemmin hän opiskeli myös journalismia Helsingin yliopistossa.
– Kutsun itseäni joskus leikillä Suomen köyhimmäksi ekonomistiksi.
Opiskeluaikanaan Kuronen päätyi tekemään töitä vapaana toimittajana. Vuonna 1995 hän matkusti Sarajevoon juttukeikalle. Serbien saartamaan kaupunkiin oli vaikea päästä tulituksen ja tarkka-ampujien takia. Sinä aikana, kun Kuronen oli Sarajevossa, julistettiin ensimmäinen tulitauko. Tilanne oli siitä huolimatta tulenarka.
– Silloin tajusin sodan moninaisuuden. Kaikkialla ei tipu pommeja, vaan elämä ja arki jatkuvat keskellä konfliktia.
Journalistinen ensijoukko
Valmistumisensa jälkeen Kuronen työskenteli journalistina ja sen jälkeen hetken it-alalla ja viestintähommissa ministeriössä. Ulkomaan journalismi oli kuitenkin se, mikä puhutteli miestä eniten.
– Seurasin tiiviisti maailmantilannetta ja halusin mennä raportoimaan sinne, missä asiat tapahtuivat.
Aloittaessaan vuonna 2003 Ylen ruotsinkielisessä toimituksessa Kuronen keskittyi aluksi politiikkaan. Veri alkoi kuitenkin vetää pian ulkomaille. Osa reissuista suuntautui konfliktialueille, esimerkiksi Syyriaan, Irakiin ja Gazaan. 2014 hän oli todistamassa Kiovassa kansanousua ja sen jälkeen Venäjän sotaa itäisen Ukrainan Donbasissa.
– Tuo sota jatkui helmikuuhun 2022 saakka, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksen ja laajensi sodan koko maahan.
Minut on ollut helppo laittaa matkaan aina uudestaan, koska olen työskennellyt samoissa paikoissa niin monta kertaa.
Kurosen toimenkuva muokkautui pikkuhiljaa sellaiseksi kuin se on nyt. Hänestä tuli Ylen ”ensijoukko”. Mies, joka lähetetään maailman kriisipesäkkeisiin ensimmäisten joukossa.
– Minut on ollut helppo laittaa matkaan aina uudestaan, koska olen työskennellyt samoissa paikoissa niin monta kertaa. Osaan toimia sota-alueilla ja luvat ja verkostot ovat valmiina.
Perhe sitoo Suomeen
Kuronen ei ole koskaan varsinaisesti asunut ulkomailla. Hän ei siis ole siinä mielessä kirjeenvaihtaja. Työmatkat kestävät tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Kun Venäjän hyökkäyssota alkoi, Kuronen vietti Ukrainassa putkeen kuukauden. Hän tekee matkoilla töitä joka päivä, melkeinpä kellon ympäri.
– Olen matkustanut niin paljon, etten halua jäädä ulkomaille turhaan hengailemaan. Se on iso osa henkistä ja fyysistä palautumista, että joskus reissujen välissä on pidempiä jaksoja kotona. Välillä matkustan hyvin tiuhaan ja ehdin käydä kotona vain kääntymässä.
Suomeen Kurosen sitoo ennen kaikkea perhe. Vaimo ja kaksi teini-ikäistä tytärtä ovat jo tottuneet Kurosen erityislaatuiseen työnkuvaan.
– Lähteminen oli vaikeampaa silloin, kun lapset olivat pieniä. Perheeni on kuitenkin aina ymmärtänyt, mitä teen ja miksi. He luottavat siihen, etten ota turhia riskejä ja että osaan hommani.
Läheltä piti -tilanteita sattui enemmän uran alkupuolella, kun kokemusta ei ollut vielä ehtinyt kertyä ja intoa oli liikaa.
Moni ulkopuolinen ajattelee Kurosen työn olevan hengenvaarallista. Usein se onkin. Varsinaiset läheltä piti -tilanteet ovat olleet Kurosen mukaan epäonnistumisia, virhearvioita.
– Läheltä piti -tilanteita sattui enemmän uran alkupuolella, kun kokemusta ei ollut vielä ehtinyt kertyä ja intoa oli liikaa.
Nykyisin hän on tottunut toimimaan sota-alueilla ja osaa lukea ennakoivasti uhkaavia tilanteita. Turvallisuudesta ollaan erittäin tarkkoja.
– Tämä ei ole extreme-urheilua, vaan journalismia.
Historiaa todistamassa
Kuronen on nähnyt työssään hirveitä asioita. Hän sanoo, ettei inhimilliseen kärsimykseen totu koskaan, eikä pidäkään. Ylellä on mahdollisuus keskustella työterveyspsykologin kanssa, mutta Kuronen purkaa kokemuksiaan keskustelemalla tiiminsä ja vastaavaa työtä tekevien kollegoiden sekä lähipiirin kanssa.
– Itselleni tärkeintä on puhua asiat halki niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Reissuilla se tarkoittaa yleensä paikallista avustajaa ja kuskia.
Kuronen on tehnyt samaa työtä 20 vuotta. Moni pyrkii etenemään urallaan, mutta Kuroselle se ei ole koskaan ollut tärkeää.
– Minulla on Suomen paras työ journalismin alalla, hän toteaa.
– Saan olla paikalla, kun tapahtuu jotakin historiallista. Ja vieläpä kertoa siitä ensimmäisenä suomalaisille..
Raskaat renkaat, tiukat aikataulut ja turvallisuus – niistä rakentuu asentaja Kai Sallankiven vaihteleva arki. Millainen on raskaan renkaan asentajan tavallinen työpäivä? Työtehtävät vaihtelevat paljon sen mukaan, millaista kalustoa on rengastöiden tarpeessa. Jos nyt jotakin pitää tavalliseksi sanoa, niin pulttipyssy laulaa kello 8.00–17.00 välissä tässä toimipisteellä. Töihini kuuluu renkaiden vaihtoa, korjauksia tai uusien renkaiden myymistä asiakkaille.
Unohda vanhat työnhakuneuvot – nykypäivänä kesätyöt ja harjoittelupaikat löytyvät rekrytointijärjestelmien kautta. Asiantuntijat kertovat, miten erottua hakijana.
Pelialalla työskentelevä Miko Santala rakastui Islantiin lomaillessaan maassa. Hän ei meinannut uskoa onneaan, kun löysi saarelta haaveidensa työpaikan.
Koulu on yhteinen työpaikka, jossa on töissä työntekijöitä monelta eri työnantajalta. Havukosken koululla pohditaan jatkuvasti, miten turvallisuutta voi kehittää ja miten varmistetaan, että viestit kulkevat tehokkaasti myös vaaratilanteissa.
