Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
10 x näin työnantaja auttaa ehkäisemään työuupumusta
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.
ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen.
– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet myös mielen hyvinvointiin järjestelmällisesti, kertoo työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.
Vainikkala kertoo, millaisin keinoin työntekijät saadaan voimaan yrityksessä hyvin.
1. Liitä työhyvinvointi strategiaan. Työhyvinvointi on osa kaikkea toimintaa, ja sen tärkeys tunnustetaan johtoportaasta lähtien. ISS:llä työhyvinvointi on ollut strateginen teema jo yli 15 vuotta.
2. Yhdistä hyvinvointi tuottavuuteen. Työhyvinvointi pitää nähdä yhtä tärkeänä kuin liiketoiminnallinen tulos. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja tehokas.
3. Hyödynnä omaa dataa ja työkaluja. Kannattaa kehittää järjestelmä, jolla voi seurata työkykyyn liittyviä ilmiöitä, kuten sairauspoissaoloja ja työterveyden tietoja.
4. Tee mielenterveydestä puheenaihe. Avoin keskustelu poistaa stigmaa. Työpaikalla on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa mielen kuormituksesta voi puhua ajoissa.
5. Kouluta esihenkilöt huomaamaan uupumisen merkit. Esihenkilöitä on hyvä konkreettisilla työkaluilla ja ohjeilla.
6. Ota asiat puheeksi varhain. Vuonna 2020 kehitetty mielen toimintamalli tarjoaa polun varhaiseen tukeen – kyse ei ole odottamisesta vaan ennakoinnista.
7. Tunnista työn ja yksilön yhteensopivuus. Työnantajan kannattaa tuntea työntekijöidensä jaksamisen ja osaamisen rajat.
8. Tue kuntoutumista mutta vaadi vastuuta. Työnantaja voi tarjota apua ja puitteet, mutta lopulta työntekijällä on vastuu tarttua tukeen ja toimia oman työkykynsä hyväksi.
9. Tee hyvä työelämä näkyväksi. ISS on saanut MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen viitenä vuonna peräkkäin. Tunnustus haastaa jatkuvaan kehittymiseen.
10. Muista: työpaikka ei korjaa kaikkea. Moni saapuu työelämään valmiiksi kuormittuneena. Työpaikka ei voi ratkaista kaikkia elämäntilanteita, mutta se voi tarjota tukea oikeaan aikaan.
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
