Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Kuka olen ja mihin porukkaan kuulun? Vastaukset näihin kysymyksiin muovaavat ajatteluamme, tunteitamme ja toimintaamme, sekä työssä että sen ulkopuolella.
Työpaikan tai tiimin kokeminen omaksi tarjoaa vastauksia hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kun tunnemme paikkamme maailmassa ja olemme osa jotain suurempaa myös työssämme, koemme merkityksellisyyttä epävarmuuden sijaan.
Yhteenkuuluvuutemme vahvistuu, kun koemme arvostusta. Ryhmän tulee myös olla riittävän selkeärajainen, jotta se antaa vastauksia siihen, keitä olemme ja keitä emme. Toisaalta ryhmää määrittävä ominaisuus voi myös olla monimuotoisuus.
Sosiaalinen maailmamme koostuu useista ryhmistä, jotka usein limittyvät. Työelämässä voimme tuntea yhteenkuuluvuutta työnantajaorganisaatioon, pienempään yksikköön ja ammattikuntaan, joka ylittää yksittäisen työpaikan. Useampaan yhteisöön kuuluminen vahvistaa turvaverkkoa.
Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita. On tärkeää, ettei mikään ryhmä tunne itseään vähemmän arvostetuksi kuin toinen.
Esimerkiksi keikkatyöläisten nihkeä vastaanotto, vajavainen perehdytys ja erilainen kohtelu voivat lisätä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, mikä vaikuttaa haitallisesti hyvinvointiin ja haluun ponnistella yhteisten tavoitteiden puolesta.
Yhteisöllisyys vahvistuu, kun työpaikoilla on jaettu käsitys siitä, miten jokaisen rooli tukee yhteistä tavoitetta. Yhteisten ponnistelujen kautta hitsaudumme yhteen eri taustoistamme huolimatta. On tärkeää, että arvostamme toistemme ammattitaitoa ja ymmärrämme, että tiedot ja taidot ovat erilaisia esimerkiksi uravaiheen mukaan.
Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten olemme toistemme kanssa vuorovaikutuksessa, mutta johtajien rooli on keskeinen. Sosiaalipsykologinen tutkimus osoittaa, että johtaja, joka on osa yhteisöä, edistää ryhmän tavoitteita, rakentaa ymmärrystä siitä, keitä olemme, luo yhteisiä toimintatapoja ja tuo ryhmän jäseniä yhteen, edistää yhteenkuuluvuuden rakentumista. Tällainen johtajuus korostuu erityisesti monista suunnista tulevissa ryhmissä.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
