Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Yaxye Mohamud löysi elämänsä tarkoituksen nuorisotyöstä. Nyt hän auttaa muita löytämään omansa Movement ry:n kautta.
”Olen syntynyt Helsingin Pikku-Huopalahdessa ja elänyt siellä suurimman osan nuoruudestani. Olin hyvin energinen, ja minun piti koko ajan olla tekemässä jotakin. Paikallaan olo tai rauhoittuminen eivät olleet minulle helppoa.
Minulla oli jo päiväkodista asti oma porukka, jonka kanssa vietin vapaa-aikaa. Meitä oli eri etnisyyksiä ja monesta eri maasta tulleita.
Kaikki me olimme vailla tekemistä, ja tekemättömyyden puute näkyi arjessa. Olisimme ehkä halunneet pelata jalkapalloa tai taiteilla jotakin. Sen sijaan hilluimme kadulla ja aiheutimme tekemisillämme häiriötä alueella. Se oli energian purkamista huonolla tavalla.
Jouduin negatiivisen palautteen kehään. Lokaa tuli kaikkialta, koulusta ja muualta. En tuntenut kuuluvani mihinkään enkä tiennyt, mitä haluaisin elämältäni. Omalla käyttäytymiselläni vielä pahensin tilannetta.
Eräänä päivänä kaksi kaveriani ja minä olimme taas lähiössämme hillumassa iltakymmenen aikoihin. Paikallinen nuoriso-ohjaaja oli kävelemässä kotiinsa mutta sattui huomaamaan meidät siellä jossain nurkassa. Hän kysyi, haluaisimmeko pientä työtä lasten iltapäiväkerhossa.
Vastasimme, että emmehän me sellaisten pienten kanssa osaisi varmaan olla. Päätimme kuitenkin mennä tutustumaan, ja voi sitä lasten elämäniloa, kun he leikkivätniin viattomasti. Osa tarrasi jalkaan tai tuli halaamaan. Sinä päivänä löysin merkityksen elämälleni. Halusin tehdä työtä lasten ja nuorten parissa.
Siirryin iltapäiväkerhosta nuorisotyön puolelle. Siellä opin vanhemmilta ohjaajilta paljon, ja he myös kertoivat omia kokemuksiaan nuoruudesta. Heilläkin oli ollut vaikeaa, ja kuulemani pisti minut nöyräksi. Lopulta etenin töihin sijaishuoltoon.
Kolme vuotta sitten olin käymässä vanhempieni luona Pikku-Huopalahdessa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevä poliisi, joka tunsi minut nuorisotyön kautta, tuli juttelemaan kanssani. Hän kertoi, että alueen nuorilla on kesä- ja heinäkuussa tilojen ja tekemisen puutetta. Se aiheutti häiriötä – nuoret esimerkiksi pelasivat jalkapalloa kadulla, mistä asukkaat hermostuvat.
Ehdotin alueen nuorisotyöyksikölle, että järjestäisimme yhteistyössä nuorille mielekästä vapaa-ajan tekemistä loma-ajaksi. Tämä sopi yksikölle, ja he tarjosivat meille sekä tilat että budjetin toiminnan toteuttamiseen.
Menimme palloa potkivien nuorten luokse ja kysyimme, haluaisivatko he suunnitella tekemistä kavereilleen ja itselleen. Siitä suunnittelusta saisitte itsellenne kesäduunin. Kun aloitimme toiminnan, sana kiiri nuorten keskuudessa. Nimi Movement ry tuli nuorten liikkeestä.
Kokoonnuimme nuorisotalolle ja sen takapihalle. Grillasimme, pelasimme futista, kokkailimme ja pelasimme korttipelejä ja pleikkaa. Oli täysi hulina päällä. Osallistuimme myös kaupungin järjestämiin toimintoihin, kuten jalkapalloturnauksiin.
Toiminta laajeni ympärivuotiseksi. Ymmärsimme pian, että nuorten täytyy saada itse jatkaa toiminnan suunnittelua. Silloin pystyisimme tarjoamaan kilpailevaa tekemistä sille, mitä digitalisoitunut nykymaailma opettaa nuoria haluamaan: adrenaliinia, mainetta ja valtaa. Perustimme vertaisohjaajat, eli nuoret pääsevät itse ohjaamaan toisia nuoria. Vertaisohjaajat tienaavat rahaa ja oppivat vastuunottoa työelämää varten.
Nyt olemme aloitelleet yhteistyötä koulujen kanssa, ja jatkossa olisi tarkoitus tutustua muiden maiden nuorisotyöhön. Uskon, että tärkeintä työssämme on kohdata nuori.
Olen tehnyt niin kuin minulle aikanaan tehtiin, eli luokseni tultiin ja ehdotettiin toisenlaista tekemistä. Olen aina kiitollinen sille nuoriso-ohjaajalle, joka tuli juttelemaan minulle.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Kommentit (1)
Ihana artikkeli!!!