Työssä viihtyminen ja palaute on tärkeää nuorille
Nuoret kaipaavat palautetta työstään sekä esimiehen ja työyhteisön tukea työssä jaksamiseen. Fortumilla uudistetaan nuorten tulijoiden perehdytyskäytäntöjä yrityskulttuurin muuttuessa.
Päijät-Sote
-
-
Kemianteollisuuden yritys vetää nuoria työntekijöitä
Oululainen Kraton Chemical Oy onnistuu vuosi toisensa jälkeen saamaan hyviä nuoria tehtaalle tuuraajiksi ja harjoitteluun. Vahva yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa ja huolenpito nuorista työntekijöistä tuottavat tulosta.
-
Nuori toimitusjohtaja kasvoi perheyrityksen vetovastuuseen
Kasvavassa monialayrityksessä ei tytötellä. HAVEL Oy:n toimitusjohtaja Suvi Hassinen myöntää, että työskentelyssä naisena miesvaltaisella alalla voi olla etunsakin, mutta nuori toimitusjohtaja ei ajattele omaa ikäänsä eikä sukupuoltaan.
-
Tubettaja: Unelmatyökään ei voita terveyttä
Mikko Toiviainen tubetti, manageroi tubettajia, johti manageritiimiä, kirjoitti kirjaa, juoksi ja fillaroi tiukoin tavoittein. Unelmatyötä ja -tekemistä, kunnes työn imu kiskaisi mustaan aukkoon, josta pelastivat pintaan oman arvomaailman selkeyttäminen ja sana EI.
-
Työ pirstoutuu – vai pirstoutuuko?
Julkisessa keskustelussa on synkistelty nuorten tulevaisuutta: pätkätyöt murustelevat leivän pieniksi palasiksi, epävarmuus kasvaa, syrjäytymisen vaara vaanii. Onko tilanne todellakin tämä?
-
Yhä useampi nuori eläkkeelle mielenterveyssyistä
Psykoterapia yhdessä työkokeilujen ja -valmennusten kanssa on tehokkain tie takaisin työuralle, kun mielenterveyshäiriöt ovat suistaneet nuoren aikuisen määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
-
Kun yhteinen kieli puuttuu, kuvat tulevat avuksi
Kuvakommunikoinnilla tarkoitetaan kuvamateriaalin käyttöä vuorovaikutuksen tukena. Iiris Pro -työkeskuksessa on otettu käyttöön Ideogrammin työkeskusta varten suunnittelemia kuvia. Sekä ohjaajat että asiakastyöntekijät ovat tyytyväisiä menetelmään.
-
Työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattia
Työvoimapulasta kärsii 54 ammattia Suomessa vuoden 2019 alussa. Vuotta aiemmin työvoimapulaa poti 39 ammattia ja kaksi vuotta sitten vain 24 ammattia tarkastelluista reilusta 200 ammatista. Ylitarjonta-ammatteja on nyt enää 21, kun vuotta aiemmin niitä oli 29. Tiedot löytyvät työ- ja elinkenoministeriön 28.3.2019 julkaisemasta Ammattibarometrista. Pula-ammattien kärkipäässä on tapahtunut muutoksia. Rakennusalan ammatit ovat poistuneet top-10-listalta, sen
-
Leffa: Tien päällä
Niin kutsuttu studiokausi elokuvanteossa kesti 1950-luvun lopulle asti. Uuden aallon elokuva 1960-luvulla toi kamerat aidoille tapahtumapaikoille ja tien päälle. Alan klassikossa Viimeiseen hengenvetoon (1960) pyöritään pitkin Pariisin katuja. Elokuvan kuvaus KAVI:n sivuilla sopii hyvin nykyiseen työelämän kiihkoon: ”Kaikkien näiden tunteiden paineessa ei ole ihme, että on kuljettava nopeasti, aina nopeammin, filmattava niin kuin jokainen kuva
-
Joka viides arvioi kouluttautuvansa lähivuosina
Työ- ja elinkeinoministeriö tutki suomalaisten näkemyksiä tekoälystä. Yli 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että tekoäly korvaa lähimmän viiden vuoden aikana ihmisten tekemää työtä. Samalla joka viidennes työikäinen uskoo, että uudelleen kouluttautuminen on samalla aikavälillä omalla kohdalla ajankohtaista – eli noin 700 000 suomalaista. Lisätietoja TEM:n Tekoälyohjelma-sivustolta.
-
Työ automaation rattaissa hämmentää
Automaatio ja robotiikka tuovat vaihtelua työn rutiineihin ja tarjoavat mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Tuore tutkimus tuo esiin myös kääntöpuolen: peräkkäiset ja jatkuvat muutokset tekevät työntekijöistä epävarmoja ja hämmentyneitä. Uusia taitoja opitaan innokkaasti, mutta uudistusten määrä ja vauhti kasvavat helposti niin suuriksi, että uuden oppiminen hidastuu. Niin johto kuin työntekijätkin tarvitsevat tukea ja konkreettisia työkaluja digitalisaation aiheuttamaan
-
Huono johtaminen vie nopeammin eläkkeelle
Ikääntyneiden työntekijöiden havaitsemat sopimusrikkomukset työelämässä, kuten kokemukset huonosta johtamisesta ja ikäsyrjinnästä, lisäävät aikeita siirtyä eläkkeelle. Sopimusrikkomukset lähipiirissä, kuten avioero, voivat puolestaan pidentää työuria, ilmenee Katri Halenin väitöstutkimuksesta ”Raha ei ollut se ensisijainen, vaan ihan muut…” Väitöstutkimus Helsingin yliopiston sivustolla.