Ulla-Maaria Koivula saa työlleen vastapainoa luonnosta. Talvella hän saattaa lähteä kesken päivää hiihtolenkille, kesällä lähellä ovat puhdasvetiset järvet.

Työelämä

06.05.2021

Ulla-Maaria Koivula jätti Piilakson ja johtaa nyt globaalia teknologiayritystään Pohjois-Karjalasta

Teknologiayrittäjä Ulla-Maaria Koivula palasi Kaliforniasta Suomeen ja johtaa nyt kansainvälistä tiimiään Kontiolahdelta käsin. Työ sujuu etänä, mutta myös fyysiset kohtaamiset tulevat tarpeeseen, kun se on taas mahdollista.

Ulla-Maaria Koivulan elinpiiri muuttui viime vuonna suuresti. Kuuden Kalifornian Piilaksossa vietetyn vuoden jälkeen hän palasi lapsuudenmaisemiinsa Pohjois-Karjalan Kontiolahdelle, mistä käsin hän pyörittää teknologiayritys ThingLinkiä.

Ajatus perheen muuttamisesta Suomeen oli ollut mielessä jo jonkin aikaa.

– Palo Altossa oli kaunista ja lämmintä, mutta jotenkin liian valmista. Olen pohjimmiltani metsiä, hiihtämistä, pohtimista ja pioneeri-hengessä rakentamista rakastava suomalainen, Koivula kuvailee päätöksen taustoja.

Koronapandemia ja Yhdysvaltojen koulujen sulkeutuminen helpottivat ratkaisua. Kolmilapsinen perhe ei olisi pystynyt jatkamaan arkeaan ilman, että jompikumpi vanhemmista olisi luopunut työstään.

Ymmärsin, että verkossa esineillä tuli olla identiteetti samalla tavalla kuin ihmisillä.

Nyt Koivula johtaa viidessä maassa toimivaa tiimiään metsien keskeltä. Kotina on suvun vanha tila, työtilana taas moderni puurakennus, jonka Koivula rakennutti vierasmajaksi juuri ennen pandemiaa.

Tutkijasta teknologiayrittäjäksi

Koivulan koulutus ja ura on keskittynyt tuotekehitykseen. Hän valmistui vuonna 1999 kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopistoa edeltäneestä IDBM- eli International Design Business Management -ohjelmasta, jossa hän oli mukana Turun kauppakorkeakoulun opiskelijana. Siinä hän sai osallistua myös Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kursseille.

Opintojen jälkeen Koivula pääsi koulutustaan vastaaviin töihin.

– Heti valmistuttuani menin töihin Lahdessa sijaitsevaan Muotoilun tutkimuslaitokseen ja opetin samalla tuotekehitystä Lahden ammattikorkeakoulussa. Muotoilun tutkimuslaitoksen edellisen johtajan Antti Hassin jäätyä eläkkeelle minusta tuli laitoksen uusi johtaja, Koivula kertoo uransa alkuvaiheista.

Aika Lahdessa opetti muotoilun ja etenkin puurakentamisen merkitystä Suomessa, ja ne kuuluvat edelleen Koivulan kiinnostuksen kohteisiin. Sittemmin hän halusi syventää osaamistaan, joten hakeutui tohtoriopintoihin Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitokselle.

Vierasmajaksi rakennetusta modernista puurakennuksesta tuli Suomeen muuton myötä työtila.

Vierasmajaksi rakennetusta modernista puurakennuksesta tuli Suomeen muuton myötä työtila.

Koivula alkoi tutkia monialaista tuotekehitystä.

– Vuosi oli 2004, ja keskustelu uudesta taloudesta ja sen rakenteista toi minulle kokonaan uuden näkökulman fyysisten tuotteiden tekemiseen ja niiden identiteettiin internetissä. Ymmärsin, että verkossa esineillä tuli olla identiteetti samalla tavalla kuin ihmisillä.

Koivula kehitti sovelluksen, jonka avulla kuvissa oleviin esineisiin pystyi laittamaan viittauksia. Tämä johti luontevasti oman yrityksen perustamiseen.

Aihiosta syntyi ThingLink, jonka etäoppimistyökalujen avulla käyttäjät voivat laittaa helposti kuvien, videoiden tai vaikka virtuaalisten esittelykierrosten päälle linkkejä taustoittavaan materiaaliin.

Piilaaksoon Koivula päätyi ensimmäistä kertaa vuonna 2007 silloisen miehensä työn perässä. Hän työsti ideaansa ja perusti firman, joka on nykyisin suomalaisen, vuonna 2010 perustetun ThingLinkin tytäryhtiö. Pidemmäksi aikaa Koivula asettui Palo Alton kasvuyritysmaisemiin vuonna 2014, koska pääosa asiakkaista oli Yhdysvalloissa, ja hän halusi olla paikan päällä luomassa organisaatiota.

Koivula on ollut viime ajat kiireinen, sillä koronan suljettua työpaikkojen ja oppilaitosten virtuaalikoulutusten kysyntä on kasvanut radikaalisti. Palaute kannustaa, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen puolella tarve on ollut suuri.

– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta, että avullamme oppilaat pääsevät käymään vaikka rakennustyömaalla tai opettelemaan, miten sairaalassa toimitaan, Koivula sanoo.

Virtuaalista johtamista

Koivula ei koe, että korona-aika tai muutto Pohjois-Karjalaan olisi muuttanut työntekoa merkittävästi.

– Olemme olleet alusta asti virtuaalinen tiimi eri puolilla maailmaa, yhteydessä toisiimme Slackin tai Teamsin kautta. Erona tosin on nyt se, että emme ole päässeet kokoontumaan yhteen kaksi-kolme kertaa vuodessa, kuten aikaisemmin, Koivula kuvailee.

Ulla-Maaria Koivula sanoo, että asiakkaiden palaute antaa energiaa. Esimerkiksi amerikkalainen opettaja kiitti, että ThingLinkin teknologia on innostanut hänen kakkosluokkansa lukemaan.

Ulla-Maaria Koivula sanoo, että asiakkaiden palaute antaa energiaa. Esimerkiksi amerikkalainen opettaja kiitti, että ThingLinkin teknologia on innostanut hänen kakkosluokkansa lukemaan.

Fyysisen tapaamisen puute rajoittaa luovuutta. Tuotekehityksessä ongelmaa pohditaan ajan kanssa, ja välillä käydään vaikka syömässä tai ulkoilemassa. Ideointi ja uusien ihmisten saaminen mukaan tiimiin vaatii vapaata keskustelua, jossa ei ole agendaa.

Koivulan mukaan yrityksen kulttuuria ja me-henkeä voidaan kuitenkin ylläpitää viestinnällä ja kannustamisella.

– Meillä on hyvin läpinäkyvä tiimin sisäinen kommunikaatio sillä periaatteella, että jokainen näkee, mitä eri tiimeissä tehdään, chatit ovat näkyviä kaikille. Lisäksi meillä on tapana, että avainhenkilöt nostavat aina viikoittain esille hienoja juttuja, joita tiimiläiset ovat tehneet, ja muistamme kiittää toisiamme pienistäkin asioista, Koivula kertoo.

– Olemme myös huomattavasti lisänneet viikoittaisia puheluja avainhenkilöiden välillä, näin vältetään eri raiteille ajautumista ja epäselvyyksiä.

Suomessa on hyvä olla

Kysyttäessä elämisestä Yhdysvalloissa Koivula korostaa, että maa ei ole yhtenäinen, ja että Kaliforniassakin on hyvin erilaisia alueita.

– Piilaaksossa asumisessa parasta olivat erittäin hyvät julkiset koulut, upea luonto ja se, että pienellä alueella asuu paljon kiinnostavia, kohteliaita ja eteenpäin katsovia ihmisiä, Koivula muotoilee.

Muistamme kiittää toisiamme pienistäkin asioista.

Koivulan mukaan yksi iso ero Suomeen verrattuna on, että Yhdysvalloissa ihmiset sanovat paljon, mitä eivät tarkoita. Sen vuoksi Suomessa on helpompaa tehdä työtä, ja luottamus syntyy nopeammin.

– Sillä, että ihmisten sanaan voi luottaa ihan eri tavalla, on mielestäni todella suuri merkitys ja vaikutus, Koivula sanoo.

Yhdysvaltojen negatiivisena piirteenä Koivula nostaa myös naisten aseman. Jopa korkeasti koulutetut perheelliset naiset luopuvat urasta, koska palkan on oltava todella suuri, jotta lapsille voi palkata hoitajan – päivähoitojärjestelmää kun ei ole. Toisaalta terveydenhuolto tulee työnantajan kautta, joten kotiäidit ovat puolison työnantajan varassa. Se saattaa pudottaa tyhjän päälle esimerkiksi erotilanteessa.

Piilaaksossa Koivulan perhe asui kolmen makuuhuoneen talossa lähellä Stanfordin yliopistoa. Takapihalla oli lasten ilona trampoliini.

– Sen suhteen asuinympäristö ei muuttunut kovinkaan paljon. Suomessa meillä on toki nyt paljon enemmän tilaa ja oma traktori, pihalla edelleen trampoliini ja lähettyvillä Itä-Suomen yliopisto. Eniten nautin siitä, että voin mennä ulkoilemaan suoraan ovelta ilman, että tarvitsee ajaa mihinkään. Työn ja perheen tasapainon rakentaminen on helpompaa Suomessa, kun isovanhemmat asuvat lähellä.

Koivula sanoo, ettei suunnittele paluuta Piilaaksoon.

– Minulla ei ole enää mitään syytä lähteä USA:han. Olen täysin tyytyväinen siihen, että olen päässyt palaamaan Suomeen kasvattamaan Suomen ja Euroopan organisaatiotamme.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.