Sakit ja roikat – toimivat sosiaaliset suhteet yhdistävät työporukan
Kuvateksti: Ratatyömiehiä ja apupoikia ruokatauolla Uuraassa vuonna 1925. Radanrakennus- ja korjaustöissä työskenneltiin usein urakalla erilaisissa työkunnissa, joita kutsuttiin yleisesti sakeiksi ja kiskotustöiden osalta roikiksi.
Työpaikan myötä useimmat työntekijät saavat ympärilleen myös työyhteisön ja työkaverit. Hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat aina edesauttaneet niin työssä menestymistä kuin työpaikalla viihtymistä.
Joku lienee joskus todennut, että parasta työssä ovat kahvitauot. Työelämässä toimivat sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Esimerkiksi tauoilla yhteen hitsautunut porukka, jossa ihmiset tuntevat toisensa, toimii työtehtävissäänkin tehokkaasti toinen toistaan tukien. Hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeys korostuu myös työryhmissä. Sosiaaliset taidot ovat olleet ennen hyödyksi vaikkapa ratatyömaan urakalla työskentelevässä työkunnassa, nykyään suuri osa työstä tehdään erilaisissa tiimeissä.
Työpaikkojen omat retkipäivät ovat tarjonneet vaihtelua arkeen. Tampereen Työväenyhdistyksen ravintolan henkilökunta kesäretkellä vuonna 1952. Matkakohteena oli Mallasjuoman tehdas Lahdessa.
Hyvä työkaveruus on aina pitänyt sisällään luottamusta, tukemista ja juttelua. Työnantajan kannalta työkaveruus ja työelämän sosiaaliset suhteet ovat hyvä asia niin kauan kuin ne lisäävät yhteenkuuluvuutta, hyvää henkeä ja työn tuottavuutta. Hankaluuksia sosiaalisuus aiheuttaa silloin, kun työt jäävät hoitamatta suunsoiton lomassa. Esimerkiksi Finlaysonin puuvillatehtaalla Tampereella tiedetään olleen ”Aamulehdeksi” ristitty työntekijä. Hän teki ehkä työnsä moitteetta, mutta keskittyi ilmeisesti työnsä sivussa myös juoruiluun.
Aiemmin itsestään selvänä pidetty työpaikan sosiaalinen kulttuuri ei enää tänä päivänä olisi hyväksyttävää.
Jokaiseen työyhteisöön muotoutuu oma työpaikkakulttuurinsa. Ympäröivä työyhteisö myös vaikuttaa työntekijän työpaikalla ottamaan rooliin ja ammatilliseen itsetuntemukseen. Aiemmin itsestään selvänä pidetty työpaikan sosiaalinen kulttuuri ei enää tänä päivänä olisi hyväksyttävää, esimerkiksi Finlaysonin tehtaan liikanimikulttuuria pidettäisiin tänä päivänä työpaikkakiusaamisena.
Taukojen lisäksi sosiaaliset suhteet vahvistuivat myös virkistystoiminnassa, jossa työntekijät viettivät aikaa yhdessä. Monet yhteiset riennot ovat olleet työntekijöiden organisoimia, mutta esimerkiksi suurissa tehtaissa työnantaja loi puitteet sosiaaliselle toiminnalle. Vuotuiset juhlat, retket ja muu virkistystoiminta olivat yleisiä isoilla tehtailla: 1950-luvulla vapaa-aikaakin vietettiin usein tehtaiden työntekijöilleen hankkimissa vapaa-ajanviettopaikoissa talkootöihin ja kisailuihin osallistuen.
Marius-hupiorkesteri Osuusliike Voiman henkilökunnan pikkujouluissa Voiman suurravintolassa Tampereella vuonna 1959. Kaikenlainen hassuttelu ja esitykset kuuluivat työpaikkojen pikkujouluihin jo 1900-luvun alkupuolella.
Vaikka palkallisen työn tekemisen lähtökohta onkin hankkia leipää pöytään ja tehdä merkityksellistä työtä, on työpaikkojen ihmissuhteilla ollut monien työntekijöiden elämässä iso rooli. Henkilösuhteiden merkityksestä kertoo se, että työyhteisöissä on huomioitu usein myös henkilökohtaisen elämän merkkipaaluja, kuten tasavuosien syntymäpäiviä. Viimeisiä työyhteisön juhlahetkiä on vietetty haikeissa eläkejuhlissa.
Turussa toimineen OTK:n munapakkaamon henkilökunta yhdessä kahvitauolla 10.9.1938.
Kommentoi