Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi

Metsäkoneenkuljettaja Antton Vuorela viihtyy itsenäisessä työssään. Seuraa pitävät työkaverit ja ystävät, nimittäin puhelimitse. Ajankuluksi Vuorela kuuntelee myös paljon musiikkia, radiota ja muuta.

– On tärkeää, että metsänomistaja tai puunostaja tulee työmaalle vierailemaan ja keskustelemaan. Kaikenlainen palaute on tervetullutta, se luo motivaatiota ja kannustaa työhön.

Useimpina päivinä Vuorela työskentelee kuitenkin yksin.

– Työ on mielekästä ja etenee nopeasti. Siihen pyritään, että metsä jää siistimmäksi kuin mitä se oli. Viiden hehtaarin alue tulee tehdyksi kolmessa päivässä. Noin tunnin välein nousen ohjaamosta jaloittelemaan, muuten paikat ovat jumissa. Tauot ovat tarpeeseen, vaikka nyky-moto muistaa istuimen ja ohjaimien kuljettajakohtaiset säädöt.

Kylmien eväiden varassa ei tarvitse olla; ruuan voi lämmittää ohjaamossa olevassa uunissa. Myös jääkaappi löytyy. Ruoka-, vessa- ja kahvitauot vietetään kaikki paikan päällä.

Tässä ammatissa pitää olla joustava työaikojen kanssa, kelloa ei katsota. Kiireisimpinä aikoina työvuorot ovat 10- tai 12-tuntisia, myös viikonloppuisin voi olla töitä.

– Silloin kone on käynnissä kellon ympäri – vain mies vaihtuu välillä. Pimeys ei haittaa, moton valot ovat niin äärettömän tehokkaat, että mitään ongelmaa ei ole. Päinvastoin, yöllä ei ainakaan aurinko paista silmiin.

Vuodenajat määrittävät työkuormaa.

– Tämä päättyvä talvi on ollut hyvä – pakkasten ja lumen ansiosta koneella on voinut työskennellä kaikkialla. Vaikeimpia kelirikon kausia ovat kevät ja syksy, ne ovat hyviä aikoja lomien pitämiseen.