Harri Gustafsberg: Mielen suorituskykyä voi treenata
Poliisina Harri Gustafsberg joutui monesti hengenvaaraan. Tutkijana hän on todistanut, että huolellinen valmistautuminen helpottaa selviytymistä tiukassa tilanteessa.
kotitalous
-
-
Treenin ajoituksella ja vuorokausirytmillä voi olla merkitystä unen laatuun
Suuri osa palautumisesta tapahtuu unessa, varsinkin syvän unen aikana. Tällöin esimerkiksi kasvuhormonin eritys lisääntyy, mikä on edellytys kudosten kehittymiselle. Unen aikana myös aivot puhdistuvat, korjautuvat ja lepäävät. Liikunta vaikuttaa yleensä positiivisesti unen laatuun, mutta tutkimustulokset liikuntasuorituksen ajankohdan vaikutuksesta ovat ristiriitaisia. Päivittäinen harjoittelu ja sitä seurannut yöuni ovat yhteydessä työntekijän voimavaroihin seuraavana päivänä. On myös hyvä
-
Näin kohtaavat ammattilaiset: pappi, juhlasuunnittelija ja opas
Helsingissä Kallion seurakunnassa pappina työskentelevä Visa Viljamaa havahtui pari vuotta sitten, että monet nuoret kipuilivat epämääräisen ahdistuksen, merkityksettömyydentunteen ja masennuksen kourissa. – Seurakunta ei ole vain kirkon seinien sisällä oleva yhteisö eikä kirkkosali ole kaikille paikka, jossa avaudutaan. Halusin päästä juttelemaan vähän laajemminkin ihmisten kanssa, antaa heille äänen, Viljamaa kertoo. Syntyi ajatus paikallisissa baareissa järjestävistä,
-
Somehäirintää työn takia – älä alistu!
Somehäirintä on yleistynyt ja raaistunut, ja häirinnän kohteeksi voi joutua työroolissaan. Kiusaamisen kohteeksi joutuneen kannattaa aina kertoa asiasta työnantajalle ja läheisilleen.
-
Leffa: Nuoret kapinalliset
Työnteko ei nuorisoelokuvissa ole todellakaan pääosassa vaan pikemminkin rahapulasta johtuvaa sivutoimintaa. Työt ovat sen mukaisia eli keikkatöitä erilaisissa pikaruokaravintoloissa, trendikkäissä kahviloissa, kioskeissa tai vaate- ja urheilumyymälöissä. Oma alalajinsa ovat sitten elokuvat, joissa nuori eksyy rikosten ja huumeiden pariin ”töihin”, kuten esimerkiksi elokuvassa White Boy Rick (USA 2018). Siinä teini-ikäinen Rick ajautuu ensin poliisin tietolähteeksi, mutta
-
Opetus- ja sote-alalla koetaan työn imua useammin kuin muilla aloilla
Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imun kokemuksen tiedetään olevan myönteisessä yhteydessä
-
Ammattitautien määrä ennallaan
Vahvistettujen ammattitautien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työikäisillä yleisin ammattitauti on meluvamma ja toiseksi eniten on ammatti-ihotauteja. Ammattitauti voi ilmaantua myös eläkeiässä. Yli 65-vuotiailla yleisimmät ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti ja meluvamma. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien vuosijulkaisusta.
-
Väkivallan uhkaan törmää yhä useampi
Yhä useammat kokevat työssään väkivallan uhkaa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Päiväkodeissa ja kouluissa tilanne on useimmiten liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti.
-
Työnohjauksessa voi vahvistaa monikulttuurisia taitoja
Kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset haastavat työyhteisöjä, lähijohtoa ja asiakastyötä. Työnohjaus tarjoaa työelämäoppimisen tilan, jossa on mahdollista työstää, jäsentää ja hyödyntää kulttuurista moninaisuutta. Se edellyttää myös työnohjauksen toimijoilta tietoista otetta ja uudistumista, sanoo Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 15.8. väitellyt Aila Niemelä. Monimuotoistumisen myötä on herännyt tarve pohtia, miten kulttuurinen ja kansallinen erilaisuus otetaan huomioon
-
Työssä kuormittumiseen ei osata puuttua työpaikoilla
Työpaikoilla ei aina osata toimia työturvallisuuslain mukaan, kun työntekijä kuormittuu työssään. Tämä näkyy työsuojeluviranomaisen valvontahavainnoissa, joista kerrotaan tuoreessa raportissa. Valvonnassa on havaittu esimerkiksi seuraavia puutteita: Työnantaja tai esimies ei ryhdy ajoissa toimiin, jos työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, tai työnantaja ei tunne velvollisuuttaan ryhtyä toimenpiteisiin, kun työssä kuormittuminen koskee työyhteisössä vain yksittäistä työntekijää. Työntekijä
-
Yhdenvertaisuutta valvottiin yli tuhannella tarkastuksella
Työsuojeluviranomainen valvoi yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa vuonna 2018 yhteensä noin 1 250 tarkastuksella. Noin 300 tarkastuksessa havaittiin työnantajan laiminlyöneen yhdenvertaisuuslain noudattamista. Valvonnan kohteina olivat ulkomaisten työntekijöiden syrjintä palkanmaksussa ja muissa vähimmäisehdoissa, työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä syrjintä työpaikkailmoituksissa. Lisäksi valvontapyyntöjen perusteella tehtiin tarkastuksia, joissa valvottiin yksittäisen työntekijän tai työnhakijan kokemaa syrjintää. Tarkemmat tiedot valvonnasta löytyvät
-
Työsuojelutehtävissä kaivataan osaamisen vahvistamista ja perehdytystä
Työsuojeluhenkilöstö arvioi, että omaa osaamista olisi tarpeen vahvistaa työkyvyn seurannan ja työturvallisuuden mittareiden osalta. Myös kielitaitoon ja sosiaalisen median käyttötaitoihin kaivattiin vahvistusta. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. ”Oppia ikä kaikki,” sanotaan ja tuoreen kyselytutkimuksen mukaan näyttäisi vanha sanonta pitävän paikkaansa. Seitsemän kymmenestä (71 %) työsuojeluvaltuutetuista ja yli puolet