Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Toinen puurtaa mieluusti yksin ja hiljaisuudessa toisen rakastaessa ryhmätöitä ja ajatusten vaihtoa. Erilaisuus on rikkaus, sillä työhyvinvointi ja tehokkuus nousee, kun erilaiset ihmistyypit täydentävät toisiaan.
Hänellä sitä temperamenttia riittää”, todetaan usein. Silloin temperamenttiseksi mielletään käytös, jossa henkilö reagoi nopeasti ja näkyvästi uusiin tilanteisiin.
Helposti unohtuu, että temperamenttia on myös rauhallinen ja vetäytyvä käytös. Temperamenttiäly tarkoittaa ymmärrystä, että jokaisella on temperamentti ja se voi olla hyvin erilainen. Työpaikoilla temperamenttiäly kohentaa työhyvinvointia ja tuo tehokkuutta, kun erilaiset tyypit täydentävät toisiaan.
Keväällä 2020 moni saa elää laboratoriokokeessa, jossa työt ja koulu tuotiin kotiin etäyhteyksien päähän. Perheen ulkopuoliset sosiaaliset kontaktit olivat minimissään. Alkuviehätyksen haihtuessa moni huomasi kaipaavansa ihmisten ilmoille, toisille yksityisyyteen vetäytyminen sopi erinomaisesti.
Temperamentti selittää tämän, sillä ekstrovertit kaipaavat ihmiskontakteja. He saavat toisista voimaa. Introvertit puolestaan väsyvät ihmisten seurassa, vaikka sosiaaliset introvertit viihtyvätkin rajallisen ajan ihmisten seurassa.
Onneksi suurin osa meistä on ambivertteja, joilla on piirteitä kummaltakin laidalta.
Temperamentti paljastaa ihmisen toimintatyylin. Miksi toiset ovat sosiaalisia ja pitävät ryhmätöistä, kun toiset taas ovat yksinäisiä puurtajia? Melko nopeasti työporukan kokoontuessa neuvotteluhuoneeseen huomataan erot ihmisten käyttäytymisessä.
Joku ottaa heti kontaktia muihin, toinen tarkkailee tilannetta. Ekstrovertit innostuvat yhdessä ideoinnista ja keskustelusta. He näkyvät ja kuuluvat. He janoavat uusia ideoita ja virikkeitä. Introvertit ovat rauhallisempia ja saattavat vaikuttaa ulospäin jopa vaisuilta ja ponnettomilta. Sen ei pidä antaa hämätä. Autoilija Kimi Räikkönenkin peittää innostuksensa erinomaisesti. Erilaisuudesta huolimatta kahnauksia ei tarvitse syntyä.
Kokouksiin ja palavereihin voidaan laatia pelisäännöt.
Ekstrovertti viihtyy palavereissa, koska niissä pääsee esille ja muiden seuraan. Heidän on saatava puhua, mutta voiko avuksi ottaa esimerkiksi ennalta säädetyn puheajan ja sitä vahtimaan munakellon?
Toisaalta introverttien on muistettava, että kokous on tiedon jakamista ja yhteistyötä varten. Heidän on sanottava asiansa siellä eikä vasta kokouksen jälkeen.
On tärkeää ymmärtää, että työpaikka on loppujen lopuksi töiden tekemistä varten.
Jokaisen pitää omalta osaltaan huolehtia, että työt tulevat optimaalisella tavalla tehdyksi. Jokaisella on myös vastuu työpaikan ilmapiiristä.
Temperamentti ei ole syy huonolle käyttäytymiselle ja esimerkiksi sille, ettei työkavereita tervehditä aamuisin. Ihminen hallitsee temperamenttiaan eikä päinvastoin. Ihminen voi aina valita, miten käyttäytyy.
Eräässä valmennuksessani huomattiin, että rauhallinen, asiakeskeinen introvertti istui kahden erittäin sosiaalisen ja puheliaan henkilön välissä. Hän oli ikään kuin kahden tulen välissä ja hänen kaipaamansa keskittymisrauha oli vähissä.
Istumajärjestystä muutettiin siten, että rauhallisempaa tilaa kaipaava siirtyi sivummalle istumaan, jolloin hänen työviihtyvyytensä koheni. Kahden puheliaan välille lisättiin väliseinä, jolloin hekin saattoivat keskittyä työhönsä paremmin. Työkaveria ei nähnyt enää pelkällä pään kääntämisellä, joten puhetulva väheni.
Kaikki olivat tyytyväisiä ja työn tulokset kohenivat.
Temperamentti on vain yksi persoonallisuuden rakennuspalikka. Ketään ei saa lokeroida johonkin käyttäytymistyyppiin, sillä tilanteet ja roolitkin vaihtelevat.
Kukaan ei ole sidottu vain yhteen, kaavamaiseen, aina ennalta-arvattavaan toimintatyyliin kaikissa elämänsä rooleissaan.
Sanotaan, että ”nainen on tippaleipäaivo ja mies on putkiaivo”. Entäpä jos pitäisikin sanoa ”ekstrovertti on tippaleipäaivo ja introvertti putkiaivo”.
Ekstrovertilla on monta palloa yhtä aikaa ilmassa, mutta introvertti keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. Kotona minä työskentelen siten, että radio soi lujalla. Kaksi läppäriä pitää minut kiireisenä.
Avovaimoni, terapeutti-työnohjaaja Minna Oulasmaa painuu ovet kiinni perässään alakertaan. Korvatulpat varmistavat rauhan. Mitä jos me joutuisimme työskentelemään toistemme tavoilla? Ei onnistuisi!
Mika Pesonen (KTM) on temperamenttiälykäs valmentaja, puhuja ja tietokirjailija. Hän valmentaa erityisesti myyjiä ja esimiehiä temperamenttiälyn käyttöön.
Lähteet:
Minna Oulasmaa, Mika Pesonen: Tunnista tyyppisi – löydä itsesi ja muiden parhaat puolet, Otava, 2020
Tony Dunderfelt: Tunnista temperamentit: väriä elämään ja itsetuntemukseen, PS-kustannus, 2012
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa
Kaupungeissa kulutettiin 1800-luvun lopulla yhä enemmän uusia nautintoaineita. Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista. Sekä kahvi että tupakka tulivat 1800-luvun lopulla tavallisen kansan ulottuville. Eurooppalaiset valtasivat siirtomaita, höyrylaivat kuljettivat eksoottisia tuotteita ympäri maailman ja suomalaistenkin ostovoima parani vuosi vuodelta. Kahvi muuttui herrojen herkusta koko kansan piristeeksi, ja uusissa tupakkatehtaissa valmistettiin
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
