Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Esimies, lue nämä vinkit aika- ja paikkariippumattoman työn edistämiseen
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: Roope Permanto
Ajattelumme aika- ja paikkariippuvaisesta työstä muuttuu kovaa vauhtia. Näiden vinkkien avulla työnantaja voi tukea työntekijöidensä työntekoa paikasta riippumatta.
Voisimmeko ajatella, että sovittaisimme työn muuhun elämään, eikä päinvastoin?
Varsinkin tietotyössä työn tekemistä pystyy usein säätelemään itse. Joskus juoksulenkki keskellä päivää saattaa rentouttaa ja tuoda uusia ajatuksia. Pienten lasten vanhemmat voivat joustaa ja tehdä lyhyempää päivää itse työpaikalla ja palata töiden pariin illalla kotona.
Kun työlle ei ole määritelty tiettyä tekemisen paikkaa, lisääntyy myös alueellinen tasa-arvo. Jos työ sallii, ulkomailla työskentelevä voi myös olla täysipainoisesti mukana tiimissä.
Moniin palavereihin on mahdollista osallistua videoyhteyden avulla. Videokuvan avulla yhteistyöstä tulee selkeästi laadukkaampaa verrattuna puhelimessa käytävään keskusteluun.
Työympäristö pitäisikin nähdä kokonaisuutena, jossa on sosiaalinen, digitaalinen ja fyysinen ulottuvuus.
Liikkuvaa työtä voi tehdä myös työpaikan sisällä monitilaympäristössä. Kun vaihtaa tuttua paikkaa, saattaa jutella ennestään tuntemattomille työkavereille, ja ajatusten vaihdon seurauksena saada uutta näkökulmaa itse työtehtäviin.
1 Ajatuksen työnteosta pitää muuttua.
Työtä ei tule ajatella enää aika- ja paikkasidonnaisena. Ajattelutapa tulee kääntää tuloksiin. Sillä on väliä, mitä saadaan yhdessä aikaan, eikä milloin ja missä työt on tehty.
2 Kaikki lähtee luottamuksesta.
Työnantajan tulee luottaa työntekijän tekevän parhaansa, tekee hän työnsä sitten toimistolla, kahvilassa tai kotikonttorilla.
3 Pidetään huoli vuorovaikutuksesta.
Esimiehillä tulee olla hyvät valmiudet etätyön tukemiseen. Työ muuttuu yhä itsenäisem- mäksi ja työkavereita ei välttämättä näe päivittäin. Esimiehen tulee pitää huoli vuorovaiku- tuksen säilymisestä. Tunne siitä, että esimies on paikalla, vaikka sitten linjan päässä, on tärkeä osa työntekijän jaksamista.
4 Käännetään katse tiimeihin.
Työnteon tavat ja tarpeet voivat vaihdella paljon jopa yrityksen sisällä. Yhteiset pelisäännöt tuleekin sopia tiimitasolla.
5 Valta ja vastuu yksilöillä.
Itsensä johtaminen korostuu, ja jokaisen pitää tehdä tietoisia valintoja työtehtävän mukaan. Etätyöskentely ei välttämättä aina ole fiksuin tapa. Yhdessä oppiminen ja tiedon jakaminen on tärkeä osa toimivaa työyhteisöä.
Vinkit aika- ja paikka- riippumattomaan työhön antoi Elisan henkilöstön kehittämispäällikkö Piia Säylä.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
