Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kova kilpailu alan ammattilaisista sai JS-Groupin kehittämään perheen ja työn yhteispeliä
Kirjoittaja: Maarit Seeling
Kuvaaja: Kalle Talonen
Miten perhe siellä kotona pärjää? Ehtiikö joku hakemaan kuopuksen harkoista? Huono omatunto ja koti-ikävä tuovat oman lisänsä työn ja perheen haasteissa kipuilevan komennustyöntekijän elämään.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ollut työelämän kehittämisen kestopuheenaiheita koko 2000-luvun.
– Puheiden muuttaminen käytännön teoiksi on toinen juttu. Erot työpaikoilla ovat suuria. Toki lakisääteiset vaatimukset asettavat tietyt raamit. Perhevapaajärjestelmät, lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja työehtosopimukset määrittelevät monia asioita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Närvi pohtii.
Joustomahdollisuuksista etenkin etätyö on viimeisen 5–10 vuoden aikana yleistynyt. Toisaalta samanaikaisesti ovat lisääntyneet palkansaajien kokemukset siitä, että he laiminlyövät kotiasioita ansiotyön vuoksi. Työ joustaakin kotiin tai vapaa-ajalle. Älylaitteet mahdollistavat monissa töissä sen, että työ on koko ajan läsnä.
Tilastokeskuksen viimeisin työolotutkimus osoittaa, että perheissä, joissa on alle 10-vuotiaita lapsia, naisista 36 ja miehistä 29 prosenttia kokee, että kotiasiat häiritsevät työhön keskittymistä. Vastaavasti kotiasioita koki lapsiperheissä laiminlyövänsä naisista 43 ja miehistä 36 prosenttia.
– Joustot voivat olla kaksiteräinen miekka ja voivat kääntyä itseään vastaan, kun työ- ja perhe-elämää yritetään sovittaa yhteen, Närvi huomauttaa.
Uusia ratkaisuja työpaikalle
Varsinaissuomalainen JS- Group ryhtyi tositoimiin helpottaakseen henkilöstönsä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kimmokkeena toimi tarve pitää kiinni osaajista.
– Prosessiteollisuuden komennustöissä on kova kilpailu alan ammattilaisista. Suuri osa 70 työntekijän henkilökunnastamme on jatkuvasti työkohteissaan kotimaassa ja ulkomailla, ”Työhyvinvointia työmaille” -kehittämishankkeesta yrityksessä vastannut JS-Groupin myyntijohtaja Kalle Kaasalainen valottaa.
Reilut 10 vuotta sitten Laitilaan perustettu JS-Group tarjoaa teollisuudelle erilaisia asennus- ja kunnossapitoprojekteja. Jos komennustyö koettelee tekijänsä henkistä jaksamista, niin perheelle keikat tarkoittavat, että toinen vanhemmista on viikot työmaalla, eikä voi osallistua lastenhoitoon ja harrastuksiin. Projektin tiukimmassa vaiheessa kotiin ei aina ehdi edes viikonlopuksi.
Hyvistä työntekijöistä ei voi pitää kiinni vain tarjoamalla muutamaa euroa lisää.
– Henkilöstömme keski-ikä on 35 vuoden paikkeilla, eli joukossa on paljon pienten lasten vanhempia. Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Hyvistä työntekijöistä ei voi pitää kiinni vain tarjoamalla joka ongelmaan muutamaa euroa lisää. Työaikojen joustavuus osoittautui keskeiseksi työssä viihtymiselle ja työhyvinvoinnille, kertoo Kaasalainen.
Uudistuksen koordinoijaksi pestattiin työhyvinvoinnin kehittämisen asiantuntija Maaru Seikola Henkilöstötoimisto Maanantaista. Toimien edetessä hankkeelle haettiin ja saatiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta.
Joustoille selkeät pelisäännöt
Miehet hakeutuvat tyypillisesti aloille, joissa joustoja on mahdollista hyödyntää, naisten suosimilla ihmissuhdealoilla liikkumavara on kapeampi.
Toisaalta isien intoa hyödyntää perhevapaamahdollisuuksia rajoittaa usein, että töitä ei jaeta vapaiden aikana muille, vaan isät joutuvat sekä ennen että jälkeen perhevapaiden kuromaan kiinni töitään. Ratkaisuksi Närvi ehdottaa, että työpaikoilla sovittaisiin selkeät käytännöt töiden organisoinnista.
– Työnantaja voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista sellaisissakin töissä, joissa joustomahdollisuuksia ei ole. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa voitaisiin miettiä keinoja. Esimiehellekin tulisi selväksi, millaisten asioiden kanssa alaiset joutuvat painiskelemaan.
JS-Groupissa lähtötilannetta kartoitettiin yrityksen johtoryhmän ja henkilöstön kesken. Haasteiksi havaittiin vaihtelevat etäjohtamiskäytännöt ja yrityksen voimakkaan kasvun myötä niukaksi käyneet henkilöstöjohtamisen resurssit.
”Työhyvinvointia työmaille” -hankkeen myötä JS-Groupissa pureudutaankin jatkossa henkilöstöjohtamisen käytäntöihin sekä pyritään tukemaan esimiestyötä paremmin. Kiertävän johtamistyön mallin ja säännöllisen etäpalaverikäytännön avulla yrityksen johdon läsnäolo työkohteissa lisääntyy.
Työntekijöiden perhepäivässä annettiin puheenvuoro kumppaneille, jotka saivat tulla kertomaan omista tarpeistaan poniratsastuksen ja työnäytösten lomassa.
– Hyvinvoiva henkilöstö ja työympäristö lisäävät yrityksen tuottavuutta. Hankkeemme osoitti, että meillä on jo paljon hyviä käytäntöjä, mutta parantamisen varaa on aina. Haluamme olla perhemyönteisyydessä toimialamme paras, Kaasalainen sanoo.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. tarkoitus on houkutella lukija jatkamaan artikkelin lukemista. Pidä teksti tiiviinä mutta informatiivisena. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä,
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
