Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääomasijoittaja, hallitusammattilainen, keynote-puhuja ja kaksospoikien isä – Taneli Tikalla on priorisointi hallussa
Kirjoittaja: Tiina Ruulio
Kuvaaja: Ville Rinne
Taneli Tikka kieltäytyy osallistumasta all-male-paneeleihin ja haluaisi teknologia-alalle enemmän naisia. Sen lisäksi Tikka on kolmivuotiaiden kaksospoikien isä, jonka täytyy koko ajan priorisoida tekemisiään.
Urani on ollut hyvin monimuotoinen ja epätavallinen perinteisiin uravaihtoehtoihin verrattuna. Osaamisestani on ollut hyötyä varsinkin hallitustehtävissä, sillä tiedän, miten startup-yritykset kehittyvät, kasvavat, minkälaisiin tilanteisiin niissä joudutaan ja miten niitä pitää hoitaa.
Ajan yrityksen päättäviin tehtäviin aina mahdollisimman monimuotoista kattausta erilaisia ihmisiä. Yritän vaikuttaa asiaan kaikissa niissä hallituksissa ja johtoryhmissä, joissa olen mukana.
Ajan yrityksen päättäviin tehtäviin aina mahdollisimman monimuotoista kattausta erilaisia ihmisiä.
Olen mieluiten tekemisissä tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvien asioiden kanssa. Mukana on innokas joukko ammattimaisesti toimivia ihmisiä, jotka kehittävät jotain uutta ja merkityksellistä tai parantavat vanhaa. Pääomasijoittajana pyrin löytämään tällaisia yhtiöitä, rahoitan niitä ja osallistun hallitusyhteistyöhön verkostoituneen lähestymistavan avulla.
Normaalisti uusi startup-yritys alkaa muodostua jonkin yksittäisen idean ympärille. Haluan aloittaa ihmisistä, fiksusta moniammatillisesta porukasta, joka saattaa käydä läpi vaikka 1 500 ideaa ja päättää, mitä ideaa kannattaa ryhtyä työstämään.
Yritystä ryhdytään kehittämään kurinalaisesti ja metodisesti luottamalla hyväksi todistettuihin työkaluihin. Näin ideoita voidaan työstää nopeammin kuin ennen ja tarvittaessa hylätä ne ennen kuin niihin palaa liikaa aikaa ja rahaa.
Tällaista mallia kutsutaan joko venture builderiksi tai startup-tehtaaksi. Toiminnasta on jo paljon esimerkkejä USA:ssa ja Saksassa, mutta ei vielä Pohjoismaissa.
Perinteisten suomalaisten yritysten uudistuminen ei etene kovin nopeasti.
Perinteisten suomalaisten yritysten uudistuminen ei etene kovin nopeasti. Niiden kannattaisi omaksua ketterien startupien toimintamalleja ja tehdä yhteistyötä kasvuyritysten kanssa.
Myös työelämä uudistuu, kevään pandemiatilanne pakottaa ihmisiä omaksumaan uusia toimintatapoja, jotka muuttuvat uudeksi normaaliksi sen jälkeen, kun pandemia väistyy.
Taneli Tikan mukaan on omituista, että naisia ei ole enemmän mukana tietotekniikka-alalla, sillä tietokoneen historian alkutaivalta määrittivät naiset.
Teknologian tulevaisuus, ratkaisut, konseptit, suunnitelmat jne. muodostuvat niitä tekevien ihmisten potentiaalisista valmiuksista. Jos tämä ryhmä on liian kapea, vaikkapa tietystä koulutusputkesta tulleet nuoret miehet, joudutaan monella tavalla aneemiseen tilanteeseen, jossa menetetään luovuutta, näkökulmia ja kekseliäisyyttä. Lopulta tuotteista alkaa tulla huonoja.
Teknologia-alalle tarvitaan siis valtavasti erilaisten ihmisten monimuotoisuutta, jotta ala pystyy tuottamaan ratkaisuja koko ihmiskunnan tarpeisiin.
Teknologia-alalle tarvitaan siis valtavasti erilaisten ihmisten monimuotoisuutta, jotta ala pystyy tuottamaan ratkaisuja koko ihmiskunnan tarpeisiin.
Alalle pitää saada eritoten naisia.
Positiivisiakin esimerkkejä on, kuten Tieto Oyj, jossa suurin osa kaikista esimiehistä on ollut naisia. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon on siellä panostettu jo vuosia. Sinänsä on omituista, että naisia ei ole enemmän mukana tietotekniikka-alalla, sillä tietokoneen historian alkutaivalta määrittivät naiset.
Esimerkiksi ohjelmoinnin suurnainen Grace Hopper teki ”debuggauksen” tunnetuksi jo 1940- luvulla Mark II -tietokoneen rakentamisen yhteydessä.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
