Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
IPI Kulmakuppila tukee kehitysvammaisten työllistymistä: ”Parasta ovat kohtaamiset”
Kirjoittaja: Karoliina Närvänen
Kuvaaja: Roope Permanto
Viisi vuotta sitten perustettu helsinkiläinen IPI Kulmakuppila tuo esiin kehitysvammaisten osaamista ja tukee heidän työllistymistään. Kahvila tarjoaa harjoitusalustan myös Lyhty ry:n kahvilatyöpajalle, jossa kehitysvammaiset yhdessä ohjaajiensa ja kahvilatyöntekijöiden kanssa harjoittelevat kahvilatoimintaan liittyviä tehtäviä.
– Ehdottomasti parasta ovat ihanat jokapäiväiset kohtaamiset. Yksi lady esimerkiksi tulee joka aamu kahvilalle koiransa kanssa, kertoo vuoropäällikkönä työskentelevä Vili Johansson.
– Ehdottomasti parasta ovat ihanat jokapäiväiset kohtaamiset.
Johansson suoritti siviilipalveluksensa Lyhty ry:n kahvilatyöpajassa ja on siltä reissulta päätynyt IPIin töihin. Myös kahvilatyöntekijä Sampo Meri on ollut mukana alusta asti. Ensin Meri harjoitteli kahvilatoimintaa Lyhty ry:n pajassa, josta jatkoi vakituisena työntekijänä IPIssä.
Palvelualttiin Merin tapaa usein tiskin takana lempipuuhissaan. Erikoiskahveja tilataan paljon ja niiden tekeminen onkin hänen bravuurinsa.
– On kiva kuulla asiakkailta kehuja erityisesti tekemästäni latteartista. Oma suosikkikahvini vaihtelee, eniten pidän laten eri variaatioista, kuvaa Meri.
Kahvilassa päivät koostuvat monipuolisista työtehtävistä, joten tylsää ei pääse tulemaan. Aamuvuoro alkaa seitsemältä. Valot ja musiikki napsautetaan päälle ja paikka valmistellaan avauskuntoon. Tunnin päästä, kahvilan auetessa, avuksi tulee toinen työntekijä. Päivä jatkuu usein toimistohommissa tilausten parissa, kunnes tulee aika lounaan valmistamiselle. Lounasaika on kiireinen ja sen jälkeen loppupäivä on pyhitetty sekalaisille juokseville asioille.
Työntekijöiden kesken vallitsee hauska ja rento ilmapiiri. Tänne saa tulla jokainen juuri sellaisena kuin on.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ennen kuin Suomeen julistettiin poikkeustila koronavirusepidemian vuoksi. Valtioneuvosto päätti 29.3., että kaikki ravintolat ovat suljettuja 31.5.2020 asti.
Hienoa, jos paikka tukee nykyään otsikon mukaan “kehitysvammaisten työllistymistä”. Aluksi tilanne oli toisin, kun kehitysvammisille työntekijöille ei maksettu palkkaa, vaan eläkkeellä pärjäsivät.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
Kommentit (1)
Hienoa, jos paikka tukee nykyään otsikon mukaan “kehitysvammaisten työllistymistä”. Aluksi tilanne oli toisin, kun kehitysvammisille työntekijöille ei maksettu palkkaa, vaan eläkkeellä pärjäsivät.