Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mothers in Business -järjestö tukee uraäitejä ja tekee vaikuttamistyötä tasa-arvoisen työelämän puolesta
Kirjoittaja: Laura Kokko
Kuvaaja: Roope Permanto
Mothers in Business (MiB) on viiden espoolaisäidin idea. He haaveilivat verkostosta, joka voisi tavata, solmia tärkeitä työelämän kontakteja ja kehittää osaamista – ja lapsetkin voisi tuoda tapaamisiin mukaan. Mothers in Business perustettiin kesäkuussa 2014.
Vauvajumppa, muskari ja perhekahvila. Mukavaa tekemistä, kun on lapsen kanssa kotona, mutta voisiko näiden lisäksi olla jotain muutakin tarjolla urastaan kiinnostuneille äideille? Tuota kysymystä pohti viisi espoolaiskaverusta perhevapaillaan, kun ohjelma pyöri tiiviisti vauvan ympärillä.
Mielessä kirkastui ajatus uraäitien verkostosta, joka voisi tavata, solmia tärkeitä työelämän kontakteja ja kehittää osaamista – ja lapsetkin voisi tuoda tapaamisiin mukaan. Kesäkuussa 2014 Mothers in Business (MiB) perustettiin, ja sen Facebook-ryhmässä oli lähes heti 100 uraäitiä sekä ensimmäisessä tapaamisessa kymmeniä innokkaita.
– Tapahtumatoiminta pyörähti ketterästi käyntiin. Saimme nopeasti yhteyksiä kiinnostaviin yrityksiin, kun mukana oli monia jo uraa tehneitä tuoreita äitejä. Toiminta keräsi innostusta ja huomiota, ja alle vuodessa pääsimme jo lanseeraaman yhdistystä. Verkostolla oli hyvät valmiudet nopeaan nousukiitoon, kertoo toiminnanjohtaja Annica Moore.
Toukokuussa 2020 Mothers in Business MiB ry täyttää viisi vuotta, ja nyt se yhdistää jo yli 4000 urahenkistä äitiä.
Toukokuussa 2020 Mothers in Business MiB ry täyttää viisi vuotta, ja nyt se yhdistää jo yli 4000 urahenkistä äitiä. MiB antaa mahdollisuuksia työelämätaitojen ja itsensä kehittämiseen. Se järjestää tapahtumia, yritysvierailuja ja asiantuntijaluentoja. Yhdistyksen sydämen asiana on edistää äitien asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Perhevapaauudistus purkaa epätasa-arvoa
Moore näkee, että MiB on tuonut uuden äänen perheystävälliseen työelämään ja tasa-arvoon liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sen teemat ovat saaneet tilaa medioissa ja tuoneet verkostolle yhteistyökumppaneita.
– Me puhumme työelämän perheystävällisten käytäntöjen sekä tasa-arvoa edistävän perhevapaauudistuksen puolesta. Mikäli valmisteilla oleva perhevapaauudistus toteutuu, on se askel kohti tasa-arvoisempaa mallia ja purkaa nykyisiä työelämän ongelmakohtia monesta eri suunnasta, Moore sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva hallitusohjelman mukaisen uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat sekä sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.
– Työelämän tasa-arvossa riittää vielä tekemistä. Monella on ollut mielikuva, että elämme tasa-arvoisessa maassa, kunnes on tullut raskaaksi. Se on ollut herättävä hetki.
Monella on ollut mielikuva, että elämme tasa-arvoisessa maassa, kunnes on tullut raskaaksi. Se on ollut herättävä hetki.
Työelämän epätasa-arvo näyttäytyy edelleen raskaussyrjintänä, määräaikaisten työsuhteiden epävarmuutena, perhevapaiden epätasaisena jakautumisena, naisen hoivavastuun korostumisena ja naisten heikkona palkkakehityksenä. Kun määräaikaiset työsuhteet painottuvat usein uran alkutaipaleelle ja samaan aikaan pitäisi pohtia lasten saamista, eivät näkymät suorastaan rohkaise “synnytystalkoisiin”.
– Tavoitteemme on, että tasa-arvo toteutuu naisten työurien kehityksessä ja palkkauksessa. Edelleen naiset hoitavat pääasiallisesti pienet lapset ja käyttävät yli 90 prosenttia perhevapaista. Uudistus on välttämätön, jotta perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken ja isillekin palkattaisiin sijaisia. Kuorman ei pitäisi olla vain naisten työnantajan kannettavana.
Lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua
Kun MiB järjestää tapahtumia ja yritysvierailuja, ei yleisössä koskaan ole hiirenhiljaista. Lastenvaunuja on parkissa useita, taaperoita vilistää, vauvoja konttailee ja joku katsoo luurit korvilla Ryhmä Hau:ta padilta. Lapsimyönteiset tapahtumat tuovat henkireiän monelle perhevapaalla olevalle äidille.
– Tapahtumatoiminnalle on valtava tilaus. Äidit haluavat vaalia työpersoonaansa, verkostoitua ja kehittää omaa osaamistaan. On tärkeää, että kaikkeen toimintaan voi osallistua lasten kanssa. Se on lämmin asia, että siellä voi olla pientä liikettä ja hälinää.
Lapsimyönteisyys työpaikoilla ja yrityskulttuurissa on vanhemmille tärkeä ja työnantajaan sitouttava arvo.
– Yrityskulttuurista ja johtamisesta se lähtee, kuinka vanhemmat voivat yhdistää eri elämänalueita. Työelämän ja perhe-elämän pitäisi pystyä kulkemaan käsi kädessä. Kun nämä asiat ovat tasapainossa, hyvinvointi lisääntyy.
Työelämän ja perhe-elämän pitäisi pystyä kulkemaan käsi kädessä. Kun nämä asiat ovat tasapainossa, hyvinvointi lisääntyy.
Vertaistukea uramuutoksiin
MiB:n vapaaehtoisten käynnistämä mentorointiohjelma on esimerkki siitä, kuinka äitien verkosto voi toimia kasvun ja uusien uratarinoiden mahdollistajana. Kun perhevapailla oma arvomaailma saattaa mullistua perin pohjin, kysymykset urasta, merkityksellisyydestä ja uudesta suunnasta nousevat esiin.
– Omalta mentorilta voi saada oikea- aikaisesti uratukea ja verkoston kautta mahdollisuuksia uusiin ponnistuksiin.
Viiden toimintavuoden aikana MiB-verkostossa on syntynyt uusia yrityksiä, kuten konsulttiyritys Fambition sekä osaajaverkosto Piilo-osaajat, uutta työtä sekä rutkasti osaamisen edistämistä. On myös konkreettisia toimia, kuten työpajatoimintaa Helsingin kaupungin kanssa, jotta varhaiskasvatuksen paikkoja voitaisiin saada helpommin ja näin nopeuttaa äitien paluuta työelämään.
– Haluamme jatkossakin olla urahenkisten äitien ykköspaikka kehittää osaamistaan ja verkostoitua. Vaikuttamistyö vahvistuu, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuisi. Meillä on valtavasti potentiaalia kasvaa tässä kaikessa, Moore pohtii.
– Haluamme jatkossakin olla urahenkisten äitien ykköspaikka kehittää osaamistaan ja verkostoitua, Annica Moore sanoo.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
