Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Väite: Yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneen on vaikeampi saada uutta työpaikkaa kuin alle 50-vuotiaana työttömäksi jääneen. KYLLÄ: Ennen 45 vuoden ikää pitkäaikaistyöttömyys yleistyy vähittäin ja tasaisesti iän myötä, mutta työllistyminen vaikeutuu selvästi noin 45 vuoden iässä ja uudelleen noin 55 vuoden iässä sitä nuorempiin verrattuna. Kun työttömyys päättyy, se kyllä päättyy yli 50-vuotiailla yhtä usein työllistymiseen
Kunnista ja kirkosta löytyy monia myönteisiä työhyvinvoinnin signaaleja. Useampi kuin neljä viidestä työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille. Valtaosa henkilöstöstä kokee, että oma osaaminen on sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin, ilmenee Kevan tekemästä tutkimuksesta. – Neljä viidestä kirkon ja lähes kolme neljästä kuntien työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Työyhteisöt ovat suuri julkisen alan työhyvinvointia
Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on selviä eroja osa-aikatyön kysynnässä ja tarjonnassa. Suomessa lähes puolessa vähintään 10 henkeä työllistävistä toimipaikoista ei ollut lainkaan osa-aikatyöntekijöitä. Tanskalaisista työpaikoista vastaava luku oli 28 prosenttia ja ruotsalaisista vain 20 prosenttia. Vaikka työntekijöiden toiveet ovat kaikkialla yleisin syy järjestää osa-aikatyötä, järjestetään sitä suomalaisissa toimipaikoissa useammin työnantajalähtöisesti kuin ruotsalaisissa ja tanskalaisissa
Suomalaisten yritysten johdosta 13 prosenttia raportoi eurooppalaisessa toimipaikkatutkimuksessa, että vanhempainvapaista oli aiheutunut yritykselle ongelmia. Ongelmista yleisimmäksi, yli 60 prosenttia, mainittiin korvaavan työvoiman löytäminen. Seuraavaksi yleisin ongelma johtui epävarmuudesta, palaako työntekijä ja milloin takaisin työhönsä, 35 prosenttia. Ongelmat olivat harvinaisimpia yrityksissä, joiden henkilöstön sukupuolirakenne oli tasapainoinen. Ongelmien todennäköisyys oli korkein suurimmissa yrityksissä, kun henkilöstön sukupuolirakenne, sektori
Hyvän työkaaren rakentaminen vaatii taitavaa ikäjohtamista. Nykytyöelämän nopeissa käänteissä ja rakennemuutoksessa työnkuvien muokkaaminen ja jatkuva kouluttautuminen korostuvat. Vehon hyötyajoneuvokorjaamossa työkaaria luodaan sukupolvien yhteistyöllä.
Elokuva soveltuu hyvin erilaisten elämänpolkujen ja työurien kuvaamiseen. Toisistaan poikkeavia kohtaloita voi kuljettaa rinnakkain ja draama syntyy polkujen ajoittaisista kohtaamisista. Suosikkini näistä niin kutsutuista episodielokuvista on Robert Altmanin Short Cuts (USA 1993), jossa on parikymmentä päähenkilöä. Kavalkadista löytyy muun muassa tarjoilija, autokuski, muusikko, poliisi ja leipuri. Tapahtumat ja ihmiset törmäilevät toisiinsa, ja lopulta kaikki joutuvat saman
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksen sisällöstä syksyllä. Lain valmistelutyö on käynnistynyt, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2017. Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle
Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työvuorojen ja pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimushanke osoittaa, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta arjen voi järjestää toimivaksi. Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Re:meet Oy toteuttivat Kokousbarometrin, jolla pyritään selvittämään kokouskäytäntöjen kehittymistä. Vastaajat kokivat, että kokouksille on lähes aina perusteltu syy, mutta niiden suunnittelu ja toteutus ovat heikoissa kantimissa. Kokouksia on vastaajien mielestä liian usein ja ne vievät aikaa hyödyllisemmältä työskentelyltä. Kokouksiin ei saavuta täsmällisesti, eikä esityslistoja, tavoitteita ja loppuyhteenvetoja aina käydä läpi. Barometrissä kävi
Työsuojelurahasto lanseerasi tuotteistusmäärärahan, jonka avulla tutkimus- ja kokemustieto jalostuu uusiksi, innovatiivisiksi asiantuntijapalveluiksi tai toimintatavoiksi suoraan työpaikoille.
Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola vastaa kysymyksiin.