Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Yksityissektorin työsuojeluhenkilöstön vaalit seuraavalle toimikaudelle ovat työpaikoilla meneillään tai jo käyty. Miten valittu, uusi työsuojeluhenkilö voi parhaiten ottaa homman haltuunsa?
Työturvallisuuskeskuksen (TTK) asiantuntija Lasse Kammosen mukaan työsuojelun pelisääntöjen tunteminen on ”uimataitoa”, joka kannattaa hankkia aivan ensimmäiseksi.
– Kannattaa siis heti lähteä tutustumaan oman alansa työsuojelulainsäädäntöön, normistoon ja sopimuskenttään. Säädökset voivat aluksi tuntua hankalilta, mutta ne eivät ole periaatteessa monimutkaisia.
Jos joku asia ei selviä itse tutkimalla, Kammonen suosittelee ottamaan yhteyttä TTK:hon tai kyselemään oman työpaikan työsuojelupäälliköltä.
– Minusta olisi hyvä asia, jos uudet ja vanhat työsuojeluvaltuutetut voisivat toimia jonkin aikaa rinnakkain. Siihen ei vain usein ole mahdollisuutta.
Työnantajalla on velvollisuus järjestää kohtuullisessa ajassa työsuojeluvaltuutetulle asianmukaista työsuojelukoulutusta.
– Peruskursseja järjestetään TTK:ssa ja ammattiliitoissa. Jatkokurssit antavat sitten toimialakohtaista lisätietoa. Jos alan riskit kohdistuvat vaikkapa ergonomiaan, kannattaa apua hakea omasta työterveyshuollosta ja koulutusta esimerkiksi Työterveyslaitokselta.
Jatkokouluttavia tahoja on monia. TTK järjestää peruskoulutuksen lisäksi täydennyskoulutusta, työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta sekä esimieskoulutusta. TTK tarjoaa myös työpaikkakohtaista tilauskoulutusta. Työterveyslaitos järjestää jatkokoulutusta esimerkiksi tapaturma-, kemikaali- tai sähkövaaroista työpaikalla.
Vaarojen arvioinnista toimintaohjelmaan
Kun työsuojeluhenkilö ryhtyy kehittämään työpaikkansa työturvallisuutta ja työhyvinvointia, kannattaa aluksi selvitellä, missä ongelmapaikat lymyävät. Kammonen suosittelee työkaluksi työpaikan vaarojen kartoitusta.
– Arvioinnin perusteella saadaan ”vikalista” niistä töistä ja tapahtumista, joissa on loukkaantumisen vaara.
Vaarojen kartoitus tehdään yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken.
– Se on yksinkertaisinta tehdä STM:n Riskien arviointi työpaikalla -lomakkeella, joka on ladattavissa sivustoltamme ilmaiseksi. Toinen hyvä työkalu on Turva Arvi. Se osoittaa, mihin työn riskit painottuvat: mennäänkö tapaturma edellä, vai löytyvätkö riskit enemmän työn psyykkisestä tai fyysisestä kuormittumisesta.
Riskien arvioinnista ja työterveyshuollon laatimasta työpaikkaselvityksestä saadaan perusta työsuojelun toimintaohjelmalle. Sekä riskinarviointi että työsuojelun toimintaohjelma ovat lakisääteisiä.
– Jos nämä ovat tekemättä, kaikki turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä päätöksenteko on enemmän tai vähemmän arvailua. Käsittääkseni työpaikoilla homma on yleensä hoidossa. Päivitys vain täytyy muistaa.
Riskinarviointi saattaa siis tuoda jotakin uutta tietoa, joka on hyvä päivittää myös toimintaohjelmaan. Toimintaohjelmaan päivitetään työn ja työolojen aiheuttamien terveysvaarojen lisäksi työsuojelutoiminnan tavoitteet.
– Tavoitteisiin kirjataan työnantajan
edustajan kanssa toimet, joilla asioita parannetaan lyhyellä aikavälillä, ja myös toimet, joita tullaan tekemään pidemmän ajan puitteissa, Kammonen kertoo.
Läheltä piti -tilanne ennustaa vaaran
Kun suunnitelmat saadaan kuntoon, lähdetään parantamaan työpaikan työturvaa ja työhyvinvointia konkreettisesti.
– Jos kysymyksessä on vähänkään tapaturmaherkempi ala, lähtisin kehittämään läheltä piti -ilmoituskäytäntöä. Se antaa hyvin toimiessaan lähes reaaliaikaisen kuvan uhkaavista vaaroista.
Menettely perustuu turvallisuushavaintoihin, joita työntekijät ja työnantajan edustajat kirjaavat ylös aina tilanteen huomatessaan.
– Jos on melkein tapahtunut tai on jo tapahtunut jotakin, kaikesta ilmoitetaan lähiesimiehelle. Läheltä piti -tilanteet tapahtuvat aivan samoilla kaavoilla kuin vakavat vahingot.
Kammosen mukaan liukastumiset ovat hyvä esimerkki tästä. Niissä loukkaantuu ja jopa menehtyy ihmisiä. Määrään suhteutettuna vakava loukkaantuminen ei ole kuitenkaan kovin todennäköinen.
– Mutta jos vaaratilanteet kirjataan systeemiin, niistä saa suoria vihjeitä liukastumisen paikoista, ennen kuin mitään vakavaa sattuu. Kun esimies saa näistä
tiedon, voidaan lähteä etsimään ja toteuttamaan keinoja ehkäistä tapaturmat.
”Jos ilmoituksen tekeminen koetaan vaivalloiseksi, niin sitä ei tehdä.”
Menetelmän pitää olla helppo
Kammonen kertoo, että systeemejä on monenlaisia. Kirjataanko tapahtumat sitten käsin vihkoon tai tietokoneella erityiseen ohjelmaan, periaatteet ovat samat. Systeemin täytyy olla nopea ja yksinkertainen käyttää.
– Jos ilmoituksen tekeminen koetaan vaivalloiseksi, sitä ei tehdä. Ilmoitus täytyy voida tehdä myös nopeasti. Jos se jää tehtäväksi loppuviikosta, se jää todennäköisesti tekemättä kokonaan.
Ilmoitusmenettelyn täytyy olla myös luottamuksellinen, ja asioista ei saa seurata rangaistuksia.
– Työnantajapuolen kulmakivenä toiminnalle on, että ilmoituksen tekijä saa palautteen. Kun hänelle kerrotaan, mitä asian suhteen tullaan tekemään, ja kun asiat myös korjataan, hän kokee olevansa hyödyksi työpaikkansa työturvallisuudelle.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
