Maustajalla työskentelevä ”satsari” eli valmistaja Katja Varhainen aloittaa vinaigrette-kastikkeen valmistusta.

Työpaikka

• 03.12.2014

Työ ja perhe – yhden kolikon eri puolet

Työn ja muun elämän suhde nähdään usein ristiriitaisena, vaikka molemmat ovat osa ihmiselämän kokonaisuutta. Eri elämänalueiden yhteensovittamisessa jo pienet työajan joustot ja muut järjestelyt parantavat tilannetta selvästi. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen tuo konkreettista etua koko yritykselle.

Harva yritys on aikoinaan perustettu työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Niin voi kuitenkin sanoa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta Maustaja Oy:stä, joka aloitti toimintansa vuonna 1972 nimellä Pyhännän Einestuote Oy. Yhtiön perusti Pyhännän kunta, joka halusi tarjota työpaikan pyhäntäläisten puutyömiesten vaimoille. Paikallinen saha ja talotehdas imivät miestyövoimaa ja siinä samalla perheitä paikkakunnalle.

Yhtiön läpimurto tapahtui 1974 ketsupin valmistuksen myötä, ja muutamassa vuodessa yrityksestä tuli Suomen johtava ketsupin tuottaja. Useamman omistajavaihdoksen kautta yhtiön nimeksi tuli vuonna 1989 Maustaja Oy. Nykyään yritys tekee 400 erilaista nestemäistä tuotetta sopimusvalmistajana elintarvikealan toimijoille. Suurimpia tuoteryhmiä ovat ketsupit, sinapit, salaatinkastikkeet ja hillot. Tuotemerkit ovat tuttuja useimmille suomalaisille.

Lokakuisena torstaina tehtaan linjastoilla kulkee juuri näitä hittituotteita. Pullotuskone täyttää muovisia ketsuppipulloja, toiselta linjalta tulee kotimaahan palannutta Turun sinappia, kolmannelta kerta-annos­pakattua salaatinkastiketta ja neljänneltä leipomi­­sessa käytettävää sokerikuorrutetta. Toimitusjohtaja Arto Tölli kertoo, että tehdas pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa.

– Valmistus vaatii paikalla olemista työvuoron alusta loppuun, joten tehtaan 50 vuorotyötä tekevän työntekijän työajan joustot eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Toimihenkilöitä meillä on parikymmentä, ja heidän työnsä luonne antaa erilaisia mahdollisuuksia, Tölli kuvaa työtehtävän vaikutusta.

Vuorojärjestelyt tuovat joustoa

– Vuorotyöläisten kohdalla työvuorojen järjestely on merkittävin keinomme työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, ja teemme järjestelyitä paljon. Se vaatii esimiehiltä viitseliäisyyttä, koska vuorojärjestelyt eivät synny itsestään, toimitusjohtaja jatkaa.

Esimerkiksi Tölli nostaa parikymmentä vuotta Maustajalla työskennelleen pariskunnan. Kun heidän lapsensa olivat pieniä, vanhemmat työskentelivät oman toiveensa mukaisesti eri vuoroissa, jotta toinen heistä oli koko ajan kotona. Nyt kun lapset ovat maailmalla, pariskunta tekee työtä samassa vuorossa. Tölli kertoo, että Pyhännällä on kaiken kaikkiaan paljon vuorotyötä tekeviä, joten Maustajalla töissä olevien perheenjäsentenkin muut työt ja niiden muutokset pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Kun työntekijä palaa pitkältä perhevapaalta, hänen kanssaan voidaan sopia esimerkiksi pelkän päivävuoron tekemisestä vaikka vuoden ajaksi. Se helpottaa lastenhoidon järjestämistä.

– Työn ja perheen yhteensovittaminen on pitkälti asennekysymys. Jos on halua yhteensovittamiseen, keinoja kyllä löytyy, Tölli sanoo.

– Jos työntekijä tulee kertomaan, että hän jäisi mielellään isyysvapaalle, miten siihen suhtaudutaan? Kysytäänkö, että onko se nyt ihan välttämätöntä, vai innostutaanko uudesta elämänvaiheesta? Asenne konkretisoituu arjen asioissa.

Tölli painottaa, että ihmisten eri elämäntilanteet pitää ottaa huomioon. Pikkulasten vanhemmat eivät ole ainoita, joiden kohdalla työtä ja muuta elämää pitää sovittaa yhteen. Jonkun työntekijän vanhempi voi tarvita jatkuvasti hoivaa ja apua, ja perheettömätkin tarvitsevat yhtä lailla omaa aikaa ja mahdollisuuksia. Töllillä itsellään on tuore kokemus siitä, mitä lähipiiriin kuuluvasta sairaasta vanhuksesta huolehtiminen vaatii.

VERKKO_TE0414_teema1_Maustaja02

Toimitusjohtaja Arto Töllin mukaan keinoja työn ja perheen yhteensovittamiseen löytyy varmasti, jos yrityksessä vain on halua siihen. Esimer­kiksi työntekijöiden toiveet työvuorojärjestelyistä pyritään huomioimaan.

Työyhteisön yhteinen asia

Vahvat perhearvot ovat toimitusjohtajan mukaan etu yhtiölle. Työ on kaikille erittäin tärkeä asia, mutta Töllin mielestä se ei kuitenkaan saa olla koko elämä. Perhe, harrastukset ja vapaa-aika ovat tärkeä vasta­paino, joka auttaa palautumaan ja jaksamaan töissä.

– Pyrimme tuomaan perhettä, vapaa-aikaa ja työtä esille niin, että ne eivät ole irrallisia osia vaan kaikki tärkeitä yhden elämän rakennuspaloja, Tölli sanoo.

Toimitusjohtajan mielestä työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on työhyvinvointikysymys. Maustaja osallistui vuosina 2012–2013 Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin johtamishankkeeseen, jossa rakennettiin yritykselle johtamisjärjestelmän lisäksi toimivat käytännöt arjen tasolle asti.

– Meillä oli oppimisen paikka siinä, että työhyvinvointi ja työn ja perheen yhteensovittaminen sen osana ei ole yksin kenenkään asia vaan kaikkien yhteinen projekti, Tölli sanoo.

Hänen mukaansa työnantaja luo edellytykset, mutta jokainen työntekijä omalta osaltaan osallistuu yhteensovittamiseen. Kaikki ovat vastuussa siitä, että työkaveri voi hyvin ja hänen on hyvä tehdä töitä. Toimitusjohtajan mukaan yrityksissä pitäisi ymmärtää, että perhepuolen huomioiminen tuo suoraa rahallista hyötyä.

– Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen on ikään kuin pehmeä arvo, mutta samalla se on kova taloudellinen arvo. Kun työntekijät voivat hyvin ja työpaikka huolehtii työn ja muun elämän yhteensovittamisesta niissä puitteissa kuin se on mahdollista, se näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Panostaminen siihen kannattaa, hän sanoo.

”Perhemyönteinen asenne sekä esimiesten oma esimerkki ja valinnat ovat tärkeitä. Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta tai kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen.”

Esimiesten rooli korostuu

Työn ja perheen yhteensovittamisen asiantuntijat, Väestöliiton kehittämishankkeiden projektipäällikkö Anna Kokko ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Minna Salmi ovat samaa mieltä Arto Töllin kanssa. Työn ja muun elämän suhde nähdään turhaan konfliktina, vaikka ihmiselämä on yksi kokonaisuus.

– Asenne voi olla kunnossa, mutta yhteensovittamisen keinoista ei kaikilla työpaikoilla ole vielä riittävästi tietoa, tai keinojen soveltaminen voi olla puutteellista, Anna Kokko sanoo.

Työpaikoilla ei välttämättä Maustajan tapaan ymmärretä, että perheystävälliset käytännöt todella hyödyttävät työyhteisöä ja yritystä. Vaikka perhemyönteisyys on koko työpaikan asia, esimiesten rooli on erityisen ratkaiseva.

– Perhemyönteinen asenne sekä esimiesten oma esimerkki ja valinnat ovat tärkeitä. Parasta mainosta perheystävällisyydelle on esimies, joka lähtee ajoissa hakemaan lastaan päivähoidosta tai kannustaa alaistaan perhevapaan pitämiseen, Kokko toteaa.

THL:n Minna Salmen mielestä Suomen subjektiivinen päivähoito-oikeus ja mahdollisuus ansiosidonnaisiin perhevapaisiin antavat hyvät perusedellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Yhteiskunnan tarjoamat peruspilarit eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan työpaikkojen käytännöt ovat välttämätön osa toimivaa kokonaisuutta. Suomessa naiset ja äidit ovat pitkään olleet mukana työelämässä, minkä osaltaan pitäisi helpottaa ratkaisujen löytämistä.

Työaikajousto keskeinen väline

Anna Kokon mukaan kehittämistyöhön ei työpai­­koilla ehkä lähdetä siksi, että muutosten ajatellaan tarkoittavan jotain isoa ja massiivista. Pienetkin muutokset voivat kuitenkin olla erittäin hyödyllisiä. Myös muutosten vaikutusten seurannassa on vielä paljon kehitettävää, jotta työpaikoilla todella tiedettäisiin, palvelevatko tehdyt ratkaisut työyhteisöä.

– Pieniä muutoksia voivat olla palaverien sijoittaminen ydintyöaikaan ja yhteydenpitomahdollisuudet perheenjäseniin työajalla, Kokko antaa esimerkkejä.

– Isompia järjestelyitä ovat muun muassa lomanjakomallit, jotka ottavat huomioon lapsi- ja koululaisperheiden tarpeet, mutta samaan aikaan reilulla ja tasapuolisella tavalla muidenkin työntekijöiden toiveet.

Työajan joustot ovat merkittävin yksittäinen keino vaikuttaa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Jo pienetkin joustot koetaan elämää helpottaviksi ja hyvinvointia parantaviksi. Työajan jousto kannattaa ymmärtää laajasti: se voi tarkoittaa liukumaa työhön tullessa ja töistä lähdettäessä, lyhennettyä työaikaa, mobiilia työtä, lapsen tai lähiomaisen sairastumiseen liittyviä työaikajärjestelyitä ja niin edelleen.
Työn luonne luonnollisesti vaikuttaa työaikajoustojen mahdollisuuteen. Teollisuustuotannossa ja palveluammateissa työ on yleensä aikaan ja paikkaan sidottua, tieto- ja asiantuntijatyössä harvemmin.

Omaishoitajat iso ryhmä

Keskustelu työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta keskittyy usein lapsiperheisiin. Lapsiperheitä on paljon, joten niitä koskevat kysymykset ovat kiistatta tärkeitä, mutta asiantuntijat painottavat ihmisen elämän eri vaiheiden ja perhetilanteiden tasapuolista huomioon ottamista.

Perheeseen pätee sama kuin joustoihin: käsite tulee ymmärtää laajasti. Perinteisten lapsiydinperheiden lisäksi on uusperheitä, erillään asuvia vanhempia ja lapsia sekä perheitä, joissa apua ja hoivaa tarvitsevat jommankumman puolison vanhemmat tai toinen puolisoista. Lähiomaisen kuolema heijastuu perheenjäsenten työntekoon varmasti.

Omien vanhempien hoitamisen vaikutus työhön on lisääntynyt jatkuvasti. Työterveyslaitoksen tekemän Työ ja terveys Suomessa 2012 -selvityksen mukaan runsas neljännes työssäkäyvistä huolehtii oman työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä.

Helsingin yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten työpaikkakäytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Samalla kartoitetaan keinoja, joilla hoivaajien työssä jaksamista voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tutkimusprojekti jatkuu ensi vuoden elokuuhun.

Kliseinen kuva omaishoitajasta on nainen, joka hoitaa vanhempaansa. Tutkimushankkeen vastuuhenkilö, tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalammen mukaan haastatteluihin on löydetty hyvin myös miehiä, jotka yleensä ovat puolisonsa omaishoitajia. Miesten prosenttiosuutta omaishoitajista Silfver-Kuhalampi ei kuitenkaan lähde arvailemaan.

– Alustavana havaintona voi sanoa, että työssäkäyvillä omaishoitajilla on paljon erilaisia joustoja käytössä. Niitä ovat esimerkiksi työaikapankki, lyhennetty työaika, etätyö ja vuorotteluvapaa, Silfver-Kuhalampi kertoo.

– Suurin osa on tyytyväisiä työnantajansa toimintaan ja suhtautumiseen. Sen sijaan terveydenhuoltojärjestelmästä monella on karvaita kokemuksia, mikä on aiheuttanut stressiä. Monet kuvaavat hoidon tai palvelujen hankkimista omaiselle ”taisteluksi”.

Kun suomalaisilta kysytään elämän tärkeistä asioista, perhe saa yleensä paljon arvostusta, mutta arjessa työ sanelee elämän rytmin.

Työn imu hyvä ja huono asia

Suomessa työ on perinteisesti ajanut muiden elämänalueiden ohi, ja perhe ja vapaa-aika ovat saaneet sopeutua työn vaatimuksiin. Kun suomalaisilta kysytään elämän tärkeistä asioista, perhe saa yleensä paljon arvostusta, mutta arjessa työ sanelee elämän rytmin.

– Ihmiset tekevät työtä mielellään ja haluavat tehdä työnsä hyvin, oli työ mikä tahansa. Työn imu on positiivinen asia sinänsä, mutta työn ja perheen yhteensovittamisen kohdalla se voi kääntyä ristiriitaiseksi asiaksi, Minna Salmi sanoo.

– Joustomahdollisuudet voivatkin tarkoittaa sitä, että työ valtaa lisää alaa, mikä näkyy esimerkiksi ylitöiden tekemisenä kotona. Tyypillisesti ylitöitä tehdään varsinkin tietotöissä kotona sen vuoksi, että työntekijä haluaa tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja käyttää siksi omaa aikaansa niihin. Ylityöt luovat paljon kielteisiä jännitteitä työn ja perheen välille.

Salmi viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan lapsiperheiden vanhemmista 40 prosenttia kokee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi. Samankokoinen joukko on huolissaan jaksamisestaan isänä tai äitinä. Kokemus ajan puutteesta tuntuu olevan pikkulapsiperheiden vanhempien krooninen ongelma. Ylitöiden tekeminen moninkertaistaa varsinkin äideillä todennäköisyyden kokea, että he laiminlyövät kotiasioita ja ovat huolissaan jaksamisestaan.

Työn joustojen tietynlaisesta kaksinaamaisuudesta on Salmen mielestä puhuttu liian vähän. Pahimmillaan voi käydä niin, että joustavuus on joustoa vain työn suuntaan. Älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja sähköposti hämärtävät työn ja vapaa-ajan rajaa, jolloin vapaa-aika jää usein häviäjän rooliin.

– Työn ja perheen yhteensovittamisen tukikeinojen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, ja usein se vaatii jonkinlaista tulisielua ajamaan asiaa työpaikalla, Salmi sanoo.

– Tärkeää on oivaltaa, että uusien yhteensovittamista helpottavien toimintamallien kehittäminen ei tarkoita etuoikeuksia vain jollekin työntekijäryhmälle, kuten pikkulasten vanhemmille. Joustomahdollisuudet ovat tarpeen erilaisissa elämänvaiheissa, ja jokainen työntekijä saattaa jossain vaiheessa tarvita jous­toja, vaikka ne nyt tuntuisivat kaukaiselta asialta.

VERKKO_TE0414_teema1_Maustaja04

Prosessihoitaja Jari Kurkela tarkkailee valmistusta.

Työsuhde vaikuttaa perheen perustamiseen

Työpaikkojen tulisielujen määrää saattaa karsia se, että taloudellisesti tiukat ajat heijastuvat suomalaisen työn arkeen. Kun työpaikkoja on tarjolla vähän, moni saattaa niellä tyytymättömyytensä nykyisen työpaikkansa käytäntöihin ja olla hiljaa. Harva haluaa leimautua hankalaksi työntekijäksi, jos uuden pestin löytäminen näyttää vaikealta. Työttömyyden kautta osalla on pulaa työstä, töissä olevilla töitä taas saattaa olla liikaa, kun yritykset ovat karsineet henkilöstöään.

Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin. Määräaikaisuuksia tekevät varsinkin naiset, ja naisten uusista työsuhteista yli puolet on jo pitkään ollut määräaikaisia. Minna Salmen ja Anna Kokon mukaan se heijastuu nuorten aikuisten halukkuuteen perustaa perhe. Epävarmuus työn jatkumisesta ja toimeentulosta lykkää lasten hankintaa, mikä voi vaikuttaa lopulliseen lapsilukuun. Monelle toive esimerkiksi kolmesta lapsesta jää työ­elämän epävarmuuden vuoksi pelkäksi haaveeksi.

– Perheenperustamisikäisillä naisilla määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa paljon yleisempiä kuin ­muualla Euroopassa. Määräaikaisten työsuhteiden ongelmiin pitäisi suhtautua vakavasti, Minna Salmi sanoo.

– Epätyypilliset työsuhteet vaikuttavat lastenhoidon jakamiseen. Isä voi haluta jäädä lasten kanssa kotiin, mutta vanhempien työsuhteiden laatu voi vaikuttaa niin, että se ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää.

THL:n erikoistutkija Johanna Närvin alkuvuonna tarkastetussa väitöskirjassa todetaan, että äitien isiä epävakaammat työurat helposti vahvistavat ­lapsiperheiden sukupuolittunutta työnjakoa. Kun määräaikaisesta työsuhteesta vauvaa hoitamaan jäävällä äidillä ei ole työpaikkaa, johon palata, perhevapaan pituutta ja töihin palaamista on hankala suunnitella. Isän elatusvastuu perheestä korostuu, mikä käytännössä tarkoittaa isän olemista töissä.

Ajat ovat muuttuneet siinä mielessä, että perheen ja vapaa-ajan hyvä huomioiminen on työnantajille kilpailuetu. Kun hyvistä työntekijöistä taistellaan, työn ja perheen yhteensovittaminen saattaa olla ratkaiseva tekijä.

Yhteensovittaminen etu rekrytoinnissa

Ajat ovat muuttuneet myös siinä mielessä, että perheen ja vapaa-ajan hyvä huomioiminen on nykyään työnantajille kilpailuetu. Kun hyvistä työntekijöistä taistellaan, työn ja perheen yhteensovittaminen saattaa olla ratkaiseva tekijä yrityksen kannalta. ­Elämän eri osa-alueiden yhteensovittaminen myös lisää työhyvinvointia, parantaa tuottavuutta ja ­vähentää poissaoloja.

– Mitä nuorempien ikäpolvien työntekijöistä on kyse, sitä tärkeämpää heille on, että heillä on sekä perhe että työ. Työn ja perheen hyvä yhteensovittaminen tulee olemaan jatkossa entistä suurempi kilpailuvaltti rekrytoinnissa, Minna Salmi arvioi.

Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen liittyy myös viime aikoina paljon huomiota saaneeseen työurien jatkamiseen. Kun elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa, työkyky ja -halu pysyvät yllä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.