Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunteet ovat aina mukana ihmisten kanssakäymisessä, halusimme tai emme. Näin on myös työpaikoilla. Robotti olisi siinä mielessä kiva työkaveri, että tunteet eivät olisi pelissä. Mutta se olisi myös siinä mielessä tylsempi. Tunteita saa ja pitää näyttää työssä, mutta tietty hillintä ja tunneäly on tärkeää. Merja Kalm käyttää lehdessämme ilmaisuja ”tunteiden pelisilmä” ja ”sivistynyt tunteiden ilmaisu”.
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
Tamperelainen muovitehdas Sarvis Oy loi Suomeen uuden teollisuudenalan ja pärjäsi luovuudella.
Aivoinfarktin saanut Esa Hakala huomasi, että tapahtuneesta oli aluksi vaikea puhua työpaikalla. Lopulta vertaistukiryhmän ansiosta hän oppi kertomaan avoimesti muille, jos hänen aivonsa tuntuivat väsyneiltä.
Mielen palautuminen ei ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa.
Huipputeknologiayritys Muratalla opeteltiin tervehtimään ja otettiin käyttöön matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut. Yksinkertaiset asiat lisäsivät työntekijöiden tuntemaa arvostusta ja vähensivät sairauspoissaoloja.
Eveliina Holmgren: Tyytyväisyys – Vastavoima jatkuvaa venymistä vaativalle työlle (Tuuma, 2023)
Luovuus on tärkeä työelämätaito, koska sen avulla ratkaistaan ongelmia ja kehitetään uutta. Intuitio taas auttaa yksilöä tekemään ratkaisuita nopeasti. Luovuus kukoistaa luottamuksen ilmapiirissä, mutta riittääkö siihen enää voimia digikokousten jatkuvassa virrassa?
Ohjelmistokehittämisessä tarvitaan luovuutta, kun ratkotaan ongelmia ja etsitään asiakkaalle parasta mahdollista ja aikaa kestävää ratkaisua, kertoo esihenkilö Mikael von Bonsdorff Monadista.
Markkinointiliiton toiminnanjohtajan Sanna Laakkion mielestä luovuus on tärkeä voimavara niin organisaatioille kuin ihmisille. Luovuus vaatii kuitenkin aikaa, uteliaisuutta, rohkeutta ja turvallisuuden tunnetta.
Kun ihmisen on aika lähteä viimeiselle matkalle, helsinkiläisen Malmin krematorion hoitaja Carita Laine-Tossavainen pitää huolen siitä, että tuhkauksessa kaikki on kohdallaan juuri niin kuin pitääkin.
