Paras esiin kaiken ikäisistä
– ajatelmia ikääntymisestä, ikäkiihkoilusta ja työmarkkinaiästä
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
– ajatelmia ikääntymisestä, ikäkiihkoilusta ja työmarkkinaiästä
Itkupotkuraivari kesken työpäivän? Kiukuttaa, ei voi keskittyä, tarmo ei riitä? Voimat lopussa, tyhjä katse harhailee tekemättömissä töissä? Lounas jäi siis väliin. Telma neuvoo Syö kunnolla. Tasaisella ruokarytmillä verensokeri ei heittelehdi ja työteho pysyy yllä. Säännöllinen ruokailu edistää terveyttä muutenkin. Omatkin eväät toimivat, jos ne on huolella tehty – mutta joka toisella työntekijällä on mahdollisuus työpaikkalounaaseen,
Laskettelurinteissä käy talven kuumina sesonkeina melkoinen huiske ja vilinä. Lajista on tullut etenkin lapsiperheiden ykkösharrastus. Vauhdikkaan harrastuksen varjopuolena ovat onnettomuudet. Pudasjärven Iso-Syötteen laskettelukeskuksen ensiapuvastaavan Heidi Terentjeffin mukaan monet tapaturmat voisi välttää. Taitojen ja vauhdin pitää olla kohdallaan. Terentjeff on toiminut Iso-Syötteen ensiapuvastaavana vuodesta 2010 lähtien, mutta hän on työskennellyt kohteessa jo sitä ennen hiihdonopettajana. –
Vuokratyövoiman, aliurakoinnin ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvu tuo työhön perehdyttämiseen omat haasteensa. Hyvässä perehdytyksessä suunnitelmallisuus on avainasemassa. Oleellista on varautua uuden työntekijän tuloon ja varata riittävästi aikaa.
Työtehtävien, työolosuhteiden ja työyhteisön kehittäminen raivaavat tietä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyydelle. Mallia monimuotoisen työyhteisön tueksi kehittää Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Linnanmäen huvipuisto on jo saanut siitä apua työllistäessään osatyökykyisiä nuoria.
Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala vastaa kysymyksiin.
Suomesta tuli koulutusyhteiskunta vasta 1900-luvun lopulla. Vieno Saarinen ehti luoda komean työuran ilman pitkää koulutusta.
Pitkä ja hyvä työura on mahdollinen. Työn muokkaaminen ja joustot auttavat pysymään toimessa kiinni silloin, kun esimerkiksi terveys alkaa reistailla. Työkyvyn mahdollisuuksien löytämiseen kaivataan toimia työpaikoilta, työntekijöiltä ja palvelujärjestelmästä. Kuntoutussäätiön ja Tampereen yliopiston yhteisessä, sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa JAMIT-hankkeessa, kehitettiin keinoja tukea ja lisätä jäljellä olevaa työkykyä sekä helpottaa niiden työssä jatkamista, joilla on erilaisia…
Oulun Serviisissä havahduttiin ennenaikaisiin eläköitymisiin, sairauspoissaoloihin ja niiden kustannuksiin. Nyt työntekijän jäljellä oleva työkyky on nostettu keskipisteeseen, ja työtehtäviä muokataan sen mukaan. Sitä kautta työuria on saatu pidennettyä.
Miljoonan suoritetun Työturvallisuuskortin raja rikkoutui vuoden vaihteessa. Kortti otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 2003. Työturvallisuuskortti ja siihen liittyvä koulutus kehitettiin, koska suurilla yrityksillä sekä niiden alihankkija- ja kumppaniyrityksillä oli paljon päällekkäisiä työturvallisuuskoulutuksia, kertoo asiantuntija Mira Seppänen Työturvallisuuskeskuksesta (TTK). – Yhteinen peruskoulutus poisti päällekkäisyyksiä ja jätti enemmän aikaa työpaikkakohtaiselle perehdyttämiselle. Erityisesti teollisten ja teknisten työpaikkojen käyttöön tarkoitetun
Väite: Yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneen on vaikeampi saada uutta työpaikkaa kuin alle 50-vuotiaana työttömäksi jääneen. KYLLÄ: Ennen 45 vuoden ikää pitkäaikaistyöttömyys yleistyy vähittäin ja tasaisesti iän myötä, mutta työllistyminen vaikeutuu selvästi noin 45 vuoden iässä ja uudelleen noin 55 vuoden iässä sitä nuorempiin verrattuna. Kun työttömyys päättyy, se kyllä päättyy yli 50-vuotiailla yhtä usein työllistymiseen
Kunnista ja kirkosta löytyy monia myönteisiä työhyvinvoinnin signaaleja. Useampi kuin neljä viidestä työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille. Valtaosa henkilöstöstä kokee, että oma osaaminen on sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin, ilmenee Kevan tekemästä tutkimuksesta. – Neljä viidestä kirkon ja lähes kolme neljästä kuntien työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Työyhteisöt ovat suuri julkisen alan työhyvinvointia