Robottikourat lajittelevat täryseulan liukuhihnalle sopivasti levittämiä rakennusjätteitä. Robotteja ympäröivät häkit.

Työhyvinvointi

19.05.2015

Robotti lajittelee SITAn laitoksella

Digitalisaatio ja uusi teknologia muuttavat kaikkia töitä. Vanhoja työtehtäviä häviää ja uusia syntyy tilalle. Teknologia antaa mahdollisuuden parantaa tuottavuutta, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Kehitys on toteutunut SITAn rakennusjätteiden käsittelylaitoksella Helsingin Viikissä.

Kestää hetken ennen kuin sen tajuaa SITAn jätteenkäsittelylaitoksella Helsingin Viikissä: täällä ei näy yhtään ihmistä kävelemässä tai seisoskelemassa lajitteluhallissa. Hallin ylätasolla kolme robottia sen sijaan poimii ja lajittelee liukuhihnalla kulkevia rakennusjätteitä hypnoottisen vinhaa vauhtia. Robotit ovat kuin kurkia, jotka väsymättä noukkivat pihtinokillaan sammakoita suolta. Koneiden liikkeet ovat määrätietoisia, virheettömiä ja nopeita. Linjan ensimmäinen robotti tekee tunnissa jopa huimat 2 000 poimintaa hihnalta.

Mieleen nousee väkisin ajatus siitä, kuinka monta ihmiskättä ja työpaikkaa robotit ovat korvanneet.

– Eivät yhtään, päinvastoin robotit ovat luoneet uusia työpaikkoja. Meillä ei olisi tarjota laitoksen nykyistä puolta tusinaa työpaikkaa ihmisille, jos emme olisi osittain robotisoineet laitosta, SITA Suomen toimitusjohtaja Jorma Kangas vastaa.

Työturvallisuuspäällikkö Tuija Hirvi kertoo, että Viikin laitoksessa ihmiset työskentelevät nyt työkoneiden ohjaamoiden suojissa. Ohjaamossa sisäilma ja muut työskentelyolosuhteet ovat helpommin hallittavissa kuin käsittelyhallissa.

Ohjaamo eristää melua ja suodatinjärjestelmä poistaa mahdollisen haitallisen pölyn, eikä ohjaamossa ole talvellakaan niin viileä työskennellä kuin sivuistaan osin auki olevassa kevythallissa.

Kuorma-autojen kuljettajat tyhjentävät turvallisuussyistä yksi kerrallaan rakennusjätteet kasaksi laitoksen lattialle kahmarin ulottuville. Kahmarin kuljettaja tekee lajittelun ensimmäisen vaiheen poimimalla isot, eri jätemateriaaleja edustavat kappaleet koneensa kouralla. Kahmarinkäyttäjän ohje on pysäyttää koneen liike, jos jalankulkija tulee alle kymmenen metrin säteelle koneen toiminta-alueesta.

– Työturvallisuus on koko ajan parantunut. Viikin hallissa käytössä oleva konekanta on uutta ja turvalliseksi suunniteltua. Huoltotyöt ja häiriönpoisto on mahdollista tehdä teknisesti turvallisesti, ja käyttäjät on koulutettu koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön, Hirvi sanoo.

Laitospäällikkö Raimo Haantaus tiivistää työn muutoksen yhteen lauseeseen:

– Robottien käytön ansiosta ihmisten tekemät työt ovat nyt järkevämpiä, miellyttävämpiä ja turvallisempia.

Yksi työturvallisuusriski on laitoksen maa-alan pienuudesta johtuva raskaan liikenteen ahtaus. Liikenteelle on tehty selvät säännöt, ja alueella jalan liikkuessa pitää käyttää näkyvää vaatetusta ja suojavarusteita.

Hirvi ja Haantaus arvioivat, että ihminen ei varmaan koskaan jää kokonaan pois jätteenkäsittelystä. Koneet tekevät suurimman osan töistä, ihmisen roolina on laitteiden valvonta, huolto ja työn viimeistely. Robotisoidussa laitoksessa siihen tarvitaan aiempaa korkeammin koulutettuja työntekijöitä.

Viikin lajitteluhallin robotteja kaukovalvotaan ZenRoboticsin konttorilla Helsingin ydinkeskustassa. ZenRoboticsin projektipäällikkö Juha Koivisto kertoo, että robottijärjestelmässä on noudatettu teollisuuden automaatiota koskevia turvavaatimuksia.

VERKKO_Sitia_e8r4561_a

Jätteenkäsittelylaitoksen tontti on melko ahdas, joten raskas liikenne noudattaa tarkkoja sääntöjä.

Lisää hyötykäyttöä jätteille

Viikin osittain robotisoitu laitos edustaa tulevaisuutta. Valmistuessaan laitos oli ensimmäinen laatuaan, ja toimitusjohtaja Kankaan mukaan tällä hetkellä koko Euroopassa on vain puolenkymmentä robotisoitua jätteenkäsittelylaitosta.

– Jätteiden lajittelu robottien avulla on aivan uutta. Haluamme tehdä jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet, ja sitä kautta saada kilpailuetua. Kilpailu on kovaa ja kustannustehokkuus on tärkeä tekijä asiakkaillemme, Kangas sanoo.

Viikin laitos on tehokas: sinne tulevista rakennusjätteistä 90 prosenttia tai enemmän saadaan hyötykäyttöön.

– Uusi teknologia on avannut meille uutta liiketoimintaa. Aikaisemmin tarjosimme vain palvelua eli jätteiden keräämistä ja käsittelyä. Nyt myymme lisäksi tehokkaan lajittelun kautta syntyviä materiaaleja teollisuudelle.

Toimitusjohtajan mukaan Viikkiin tehty muutaman miljoonan investointi on SITA Suomen kokoiselle yritykselle merkittävä satsaus. Yhtiössä uskotaan robottien mahdollisuuksiin, ja yritys on tehnyt lujasti töitä suomalaisen ZenRoboticsin kanssa, jotta toimintamalli tarkentuu ja kehittyy. Tavoitteena on saada robottituote kaupallistettua.

Kysyntää varmasti on, koska jätteiden käsittely ja hyötykäyttö ovat nousussa. SITA Suomella on toimipisteitä ympäri maata, ja yhdeksän kierrätysmateriaaleja vastaanottaa laitosta. SITA on Euroopan suurin ympäristöhuoltoalan yritys, joka on osa kansainvälistä vesi- ja jätehuoltoalan SUEZ environnement -konsernia. Jatkossa SITA Suomi siirtyy käyttämään SUEZ environnement -nimeä.

– Kaikista jätteistä rakennus- ja purkujätteen osuus on noin kolmannes, ja jatkossa robotteja voidaan kehittää muidenkin jätteiden lajitteluun, Jorma Kangas huomauttaa.

VERKKO_Sitia_e8r3518_a

Toimitusjohtaja Jorma Kangas kertoo, että robotiikan hyödyntäminen jätteiden lajittelussa on luonut yritykselle kokonaan uutta liiketoimintaa.

Lajittelu vaikeaa roboteille

Kankaan mielestä pitkällä aikavälillä robotit varmasti vaikuttavat alan tuottavuuteen. Jätteiden käsittely on volyymibisnestä, ja siihen väsymättömät, tehokkaan nopeat koneet sopivat mainiosti.

– Se on yllättänyt, että jätteiden käsittely ei ole helppo ala roboteille. Toimivan järjestelmän kehittäminen on ollut vaikeampaa kuin kuvittelimme. Rakennusjäte on materiaaliltaan ja kappaleiden kooltaan niin monimuotoista, että luotettavaa lajittelua ei ole helppo saada aikaan, toimitusjohtaja sanoo.

Viikin laitoksen kehitys on ottanut aikaa. Robottiprojekti lähti käyntiin tammikuussa 2013, ja laitospäällikkö Haantauksen mukaan asioita on muutettu moneen kertaan matkan varrella. Esimerkiksi viime vuoden heinä–syyskuussa linjalle saatiin paremmat robotit sekä täryseula, joka jakaa lajiteltavat jätteet liukuhihnalle roboteille sopivalla tavalla.

– Häiriöitä tulee harvoin, ja käyttökuluiltaan robotit ovat hämmästyttävän edullisia. Sähköä kuluu vähän, toteaa Raimo Haantaus.

Robotit ovat jo muuttaneet jätteiden käsittelyä peruuttamattomasti, mutta Jorma Kankaan mukaan alalla on jatkossakin käytössä paljon perinteistä, pitkälle kehitettyä tekniikka, kuten murskaimia, erilaisia mekaanisia siivilöitä sekä tuuli- ja magneettierottimia. Robotiikka ei syrjäytä niitä vaan tulee niiden rinnalle täydentämään käsittelytekniikoiden kirjoa.

VERKKO_Sitia_e8r4486_a

Tuija Hirven ja Raimo Haantauksen mielestä ihmisten Viikin laitoksella tekemät työt ovat robottien myötä muuttuneet miellyttävämmiksi ja turvallisemmiksi.

Digitalisaatio vasta alussa

SITAn Viikin laitoksen robotisaatio on yksi osa maailmanlaajuista mullistusta, jonka yhteisenä nimittäjänä on digitalisoituminen. Uusien teknologioiden työlle aiheuttamaa muutosta on vaikutukseltaan verrattu teolliseen vallankumoukseen. Aikaisemmin muutoksen toivat höyry ja sähkö, nyt digitalisaation nollat ja ykköset. Yhteistä menneille ja nykyiselle murroksille on se, että ne muuttavat työn tekemistä perinpohjaisesti.

Nykymaailmassa kehittynyt globalisaatio tuo oman merkittävän piirteensä mukaan kehitykseen. Aikaisemmin globalisaatio koski vain tiettyjä toimialoja, mutta nyt lähes kaikkia töitä kaikilla toimialoilla.

Digitalisaation tuoma työelämän murros ja digitaalisten ilmiöiden kehitys ovat vasta alkumetreillä. Digitaaliset ilmiöt ovat kehittyneet voimakkaasti uudella vuosituhannella, ja kehityksen odotetaan jatkuvan kiivaana, mikä tuo valtavasti uusia teknologisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia jatkossa. ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälän mielestä internetin tuleminen kaupalliseen käyttöön 1990-luvun lopulla oli yksi keskeinen asia digitalisaation läpilyönnissä.

– 98 prosenttia maailman prosessoreista ei ole vielä yhdistetty internetiin, eli potentiaalia on valtavasti. Nettihuumassa kannattaa silti muistaa, että internet on vain tiedon väylä, ja esimerkiksi töitä muuttava tekoäly pitää rakentaa laitteisiin ja palveluihin, myös Aalto-yliopistossa tuotantotalouden laitoksella opettava Seppälä sanoo.

VERKKO_Sitia_e8r3697_a

Robotti on nopea ja väsymätön työntekijä. Pihtimäinen koura poimii pienetkin kappaleet tarkasti.

Samaan aikaan teknologiassa nähdään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle.

Rutiinit ensimmäisinä automaattisiksi

Digitalisaation ja uuden teknologian odotetaan muuttavan käytännössä kaikkia töitä. Töiden sisällöt tulevat muuttumaan, osa nykyisistä töistä katoaa, uusia töitä syntyy. Aikaisemmin useimpien tietotöiden ajateltiin pysyvän koneiden ulottumattomissa, mutta nyt esimerkiksi kirjanpidon perustehtäviä automatisoidaan. Myös analyysitaitoja ja muita ei niin rutiiniomaista osaamista vaativat työt tulevat muuttumaan.

Eniten työpaikkoja häviää matalimman koulutus- ja osaamistason ammateissa, teollisuudessa ja matalapalkka-aloilla, joissa töiden automatisointi on melko helppoa. Erään näkemyksen mukaan teollisuuden työpaikoista noin 30 prosenttia muuttuu lähitulevaisuudessa digitalisaation myötä.

Oxfordin yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2013 taas arvioidaan, että jopa 47 prosenttia Yhdysvaltojen työpaikoista on vaarassa kadota ja korvautua automaatiolla 10–20 vuoden kuluttua. Timo Seppälän mukaan Suomen teollisuudesta häviää 80 työpaikkaa viikossa, jos nykyinen trendi jatkuu. Uusia työpaikkoja syntyy tilalle, mutta uudet työpaikat tulevat uusille aloille.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna julkaisemassa Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen -raportissa todetaan, että kolmasosa suomalaisista työskentelee eniten muuttuvissa ammateissa. Suomalaisen Työn Liiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista uskoo teknologian korvaavan ihmisten tekemää työtä, ja 27 prosenttia vastaajista pelkää oman työnsä kärsivän teknologiasta.

Samaan aikaan teknologiassa nähdään mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle. Yleisesti ottaen suomalaiset uskovat teknologiaan ja sen myönteisiin vaikutuksiin.

Tarjolla tuottavuutta

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Sepän mielestä yksisilmäinen keskustelu ammattien häviämisestä on typerää, koska nykytilanteessa ei ole mitään uutta. Ammatteja on hävinnyt ja uusia on syntynyt aina, ja siihen pitää Sepän mukaan varautua koulutuksella ja muilla keinoilla.

– Teknologian kehittymisen myötä työpaikkojen määrä ei ole historian saatossa vähentynyt, vaan päinvastoin työtä on tullut lisää. Suomessa työttömyyden ongelmat ovat rakenteellisia, eivät teknologiasta johtuvia, Seppä sanoo.

Hänen mielestään vertailun vuoksi kannattaa katsoa Yhdysvaltojen tilannetta. Maassa teknologia on kehittynyttä ja sitä käytetään paljon, ja työttömyys on pienempää kuin Suomessa. Pitkän uran tehnyt Seppä on ollut ja on edelleen aktiivinen tekijä teknologian kehityksessä. Hänellä on pari sataa patenttia keksinnöilleen, joiden löyhä yhteinen nimittäjä on mittaustekniikka, kuten erilaiset anturit.

– Uusi teknologia tarjoaa eväät tuottavuuden kasvattamiseen. Pelon ilmapiiri uuden suhteen ei saa olla vallalla politiikassa ja työelämässä, koska se estää meitä ottamasta käyttöön teknologian mahdollistamaa tuottavuuden lisäystä, Seppä sanoo.

VERKKO_Sitia_e8r4254_a

Palvelurobotit tulevat

Teknologian kehittyessä avainasiaksi nousee työn uudelleen jakaminen ihmisen ja koneen välille. Työ ei häviä, vaan sen sisältö muuttuu.

Jatkossa ihmistyö keskittyy ennen kaikkea luovuutta, keksimistä, mahdollisuuksien ja ongelmien tunnistamista vaativiin tehtäviin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Eli työtehtäviin, joihin koneet eivät ainakaan lähitulevaisuudessa kunnolla pysty. Työhön liittyvät eettiset ja moraaliset kysymykset sekä yksilön tietoturva ovat jatkossakin ihmisen vastuulla. Monessa työssä paras lopputulos syntyy ihmisen ja koneen yhteistyönä.

Automatisaatio ja robotisaatio tehostavat rutiinitehtäviä. MIT Technology Review’n mukaan robotisoitu varasto pystyy hoitamaan nelinkertaisen määrän tilauksia robotisoimattomaan varastoon verrattuna. Robotiikan odotetaankin muuttavan erityisesti teollisuutta ja logistiikka-alaa.

– Robotisaation kehittyminen teollisuustuotannossa tulee kuitenkin jatkossa olemaan maltillisempaa kuin palvelupuolella, jossa robotisaatio räjähtää valtavaksi ilmiöksi, työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu arvioi.

Joensuun mukaan palvelurobotit voivat olla lähes mitä tahansa: vanhustenhoitoon liittyviä robotteja, verkkokaupasta ostettujen tuotteiden jakelun hoitavia automaattisesti liikennöiviä robotteja, sähkölinjojen tarkistuksia tekeviä pieniä robottilennokkeja ja niin edelleen. Jatkossa yritys voisi hankkia tietynlaisen perusrobotin sen valmistajalta ja tarjota sitten robottien käyttöön perustuvia palveluitaan asiakkailleen.

– Nopea kehitys vaatii palvelualojen yrityksiltä hereillä olemista ja uusien ratkaisujen kokemista. Ei saisi käydä kuten verkkokaupan kohdalla, jonka mahdollisuuksiin herättiin Suomessa melko myöhään, Joensuu sanoo.

Terveyden monitorointia ja mittausta

Heikki Sepän mielestä reaali- ja virtuaalimaailmojen yhdistäminen muuttaa palveluita. Kun esimerkiksi mobiililaitteen avulla toteutettu automaattinen lähimaksaminen yleistyy, se nopeuttaa kaupan kassan operoimista ja vapauttaa myyjän aikaa muihin tehtäviin ja uudenlaiseen asiakaspalveluun.

– Myyjän työn rakenne muuttuu rutiinien automatisoinnin kautta, ja esimerkiksi hyvän myyjän määritelmä muuttuu. Samalla käteisen ja myös korttirahan liikuttelusta tulevat kustannukset pienenevät, mikä osaltaan kasvattaa työn tuottavuutta, Seppä sanoo.

Tutkimusprofessorin mielestä uusi teknologia antaa valtavia mahdollisuuksia terveydenhoitoon. Uusien antureiden myötä ihmisiä voidaan mitata ja monitoroida tarkasti ja kerättyä dataa käyttää lääkärin apuna. Virtuaalilääkäri voi olla fyysisesti eri paikassa kuin potilas, ja he voivat pitää näköyhteyttä esimerkiksi älypuhelimen välityksellä. Lääkäri voi antureilla kerätyn tiedon ja potilaan kanssa käydyn keskustelun kautta päättää, onko potilaan syytä lähteä vastaanotolle. Kiitos viestintäteknologian potilas saa henkilökohtaisen kontaktin tuttuun lääkäriin, mikä tyydyttää myös sosiaalisia tarpeita.

– Internet of Things eli esineiden internet tulee olemaan huomattavasti isompi asia kuin nyt ymmärretään. Koulutuksesta voidaan tehdä monta kertaa nykyistä tehokkaampaa, kun verkon avulla toteutettu oppiminen lähtee oppilaiden omasta motivaatiosta ja leikinomaisesta oppimisesta, Seppä sanoo.

Teknologian järkevä käyttäminen voi osaltaan olla tekemässä työpaikasta ja -tehtävästä työntekijää henkisesti tyydyttävää.

Ratkaisut edellä

Sepän mielestä Suomessa ongelmana on se, että asioita ajatellaan liian teknologiavetoisesti ja teknologian annetaan hämärtää ison kuvan näkemistä. Teknologia on vain väline, joka mahdollistaa uusia asioita. Työ ja työelämä eivät muutu itsestään, vaan meidän ihmisten on itse tehtävä se muutos omilla päätöksillämme ja toiminnallamme. Seppä peräänkuuluttaa ratkaisukeskeistä, asiakkaita ja käyttäjiä palvelevaa lähestymistapaa työn ja työtapojen murrokseen.

– Maailma kannattaa tehdä mahdollisimman sujuvaksi teknologian avulla. Tärkeiden asioiden, kuten energian, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja terveyden, pitää aina olla agendalla, hän sanoo.

Ongelmien ratkaiseminen ja asiakkaan eteen työskenteleminen tekee työstä mielekästä, mikä lisää tuottavuutta ja myös työhyvinvointia. Työntekijän motivaatio on Sepän mukaan olennainen asia, ja se on teknologiasta riippumatonta. Teknologian järkevä käyttäminen voi osaltaan olla tekemässä työpaikasta ja -tehtävästä työntekijää henkisesti tyydyttävää.

– Liian teknologiavetoisen ajattelun ja internetin tuoma ongelma on työn johtamisen byrokratisoituminen. Kun kaikkea tekemistä seurataan ja raportoidaan koko ajan, johtajilla menee liikaa aikaa byrokratiaan, eivätkä he ehdi keskittyä visionääriseen johtamiseen, Seppä sanoo.

– Älypuhelimet, internet ja muu uusi viestintäteknologia ovat nostaneet työn tehokkuutta paljon, mutta samalla ne ovat tehneet varsinkin Euroopasta liian kankean johtamisen suhteen.

VERKKO_Sitia_e8r4760_a

Aimur Saarekivi työskentelee kuorma-auton kuljettajana.

Koulutus uusiksi

Uudessa teknologiaa hyödyntävässä työmaailmassa pärjääminen vaatii uusia taitoja, ja niitä voidaan saada koulutuksen kautta. Heikki Seppä ja Timo Seppälä ovat yhtä mieltä siitä, että koulutuksen luonnetta pitää muuttaa. Elinikäinen oppiminen on oikeasti tärkeää, ei vain kulunut klisee.

– Se ajatus ei enää toimi, että ennen työelämää haetaan koulutus elinikäiseen uraan. Työuran kehitys koostuu erilaisista vaiheista, ja osaamista pitää koko ajan muuttaa ja päivittää, Antti Joensuu sanoo.

Tutkimusten perusteella tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä nyrkkisääntö on, että jokaista itse teknologiaan investoitua euroa kohden tarvitaan kymmenen euron investointi ihmisten ja organisaatioiden vanhasta poisoppimiseen, kouluttamiseen, uudelleenorganisointiin ja uuden toimintatavan hiomiseen. Uuden teknologian omaksuminen vie myös aikaa.

– Tulevaisuudessa vaaditaan todennäköisesti enemmän uudelleenkouluttautumista, kun perinteiset toimialojen rajat hämärtyvät ja uusia töitä syntyy. Koulutusinvestointien verohelpotukset yksityisille henkilöille voisivat olla yksi keino vauhdittaa oppimista, ETLAn Seppälä pohtii.

Seppälän mukaan digitaalisessa ympäristössä tehtävä tietotyö on yhä useammin sellaista, että sitä ei jätetä työpaikalle, vaan työtä tehdään jollain tasolla koko ajan. Toinen tietotyön trendi on työntekijän töiden ja tulojen pirstaloituminen. Työpaikkoja voi olla monia, ja tulot muodostuvat useasta pienestä purosta aikaisemman yhden lähteen sijaan. Samalla kuluttajasta voi uuden teknologian myötä tulla tuottaja, joka esimerkiksi myy kotona tuottamaansa sähköä teollisuudelle.

– Suomi tulee tässä suhteessa perässä. Meillä on edelleen hyvin perinteinen käsitys työstä. Murros tapahtuu pikkuhiljaa, kun digitalisaatio etenee ja työt muuttuvat. Nyt meillä on paljon digioptimisteja ja -pessimistejä, jotka katsovat digitalisoitumiskehitystä ääripäiden kautta, Seppälä sanoo.

Lähteinä muun muassa TEM:n julkaisu Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen (2014), ETLAn julkaisu Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi (2015).

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.