Martti Vesanen työskentelee vuorotteluvapaallaan vertaisohjaajana Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa, jossa on 73 laitoskuntoutuspaikkaa päihdeongelmaisille miehille ja naisille.

Henkilö

25.02.2015

Yli 500 päivää ilman viinaa

Työpaikoilla pitää puuttua päihdeongelmiin heti ja hyssyttelemättä. Jo päihdeongelman ottaminen puheeksi – painostamatta – voi herätellä ongelmaisen muutoksen alkuun. Kanta on miehen, joka on tehnyt mutkaisen matkan alkoholistista muiden päihteisiin takertuneiden vertaisohjaajaksi.

Tervalammen kartanon päärakennus paistaa keltaisena peltotien päässä, vaikka talvipäivä onkin räntäisen harmaa. Parkkipaikalle tulee vastaan helsinkiläinen Martti Vesanen, aikuinen ja vakavanoloinen mies, joka on valmis kertomaan selviytymistarinansa. Hänellä on takanaan reilu vuosi ilman viinaa, ja hän on nyt vertaisohjaajana kuntoutusta tarjoavassa kartanossa. Vertaisohjaajan työhuoneessa hän kertoo rauhalliseen tahtiin tarinaansa.

Vesanen kasvoi työikäiseksi Kontulassa ja Vesalassa. Vanhemmat päätyivät avioeroon.

– Mutta on vain tekosyy, että aikuisen ongelmat johtuisivat kotoa ja lapsuudesta. Jos käyttää kamaa tai viinaa, keksii käyttöön aina syyn, jos vain haluaa, hän hymähtää.

Poika kävi ne pakolliset koulut ja aloitti ammattikoulunkin, mutta mielenkiinto kuitenkin hiipui ennen ammattitutkintoa. Meni muutama kuukausi ilman työtä. Sitten 17-vuotiaalle löytyi työpaikka Helsingin kaupungin puisto-osastolta, jossa pesti on kestänyt 36 vuotta, ja jatkuu edelleen.

– Monipuolista työtä. Rakennamme puistoja ja remontoimme lastentarhojen ja koulujen pihoja, hän kuvaa.

Moni on ihmetellyt, miten Vesanen on voinut pysyä samassa työssä niin pitkään. Hän viihtyi kuitenkin vuosikymmeniä. Työssäolo alkoi tökkiä vasta viime vuosina. Ongelmia Vesasella on ollut läpi elämän, mutta viitisen vuotta sitten alkoi viinan kanssa mennä liiallisuuksiin. Tuli juotua jokainen viikonloppu ja maanantaina vielä vähän loivennettua oloa alkoholilla.

Kotona alkoi mennä huonosti. Jälkeenpäin hän kuuli, että oli ollut tarkkailun alaisena työpaikallaankin.

– Ihan pohjaan asti en sentään päätynyt, sillä vaimo pisti tiukoille, lopetti silottelun ja paapomisen. Olin niin huonossa hapessa, etten tiedä, miten olisi käynyt, jos olisimme ajautuneet eroon. Mutta hoitoon ei kuitenkaan lähdetä kenenkään puolesta vaan oman itsensä takia.

Vesanen tunnusti itselleen olevansa alkoholisti ja lähti itse hakemaan apua.

– Soitin työnjohtajalle ja kerroin tilanteen. Hän tokaisi, että arvaa ja tietääkin, mistä on kyse.

Työpaikalla suhtauduttiin ymmärryksellä. Työnjohtaja vei Vesasen Hangonkadulle katkohoitoon. Siellä hurahti viikko, joka sujui lääkkeiden voimin.

Katkolta Tervalammelle

Katkolta suositeltiin avohoitoa, mutta mies ei luottanut onnistumiseensa. Muiden katkolla olijoiden kanssa juteltuaan
hän päätyi hakemaan hoitoa Tervalammen kuntoutuskeskuksesta. Vesanen pääsi kuntoutukseen suoraan, joutumatta odottelemaan lähtöä kotioloissa.

Tulo Tervalammelle jännitti. Vastassa oli uusi paikka eikä tulija tiennyt, mitä olisi edessä. Hän pääsi kuitenkin nopeasti sisälle kuntoutukseen ja kuntoutettavien porukkaan.

– Täällä ei ketään tehdä raittiiksi, mutta täältä löytyvät eväät, joilla selvitä arjessa. Takki-yksikössä, johon minut sijoitettiin, ei ole muuta työtä kuin keittiövuorot. Asioita puretaan ryhmissä, ja psykologin kanssa pääsee juttelemaan.

Tervalammella meni kymmenen viikkoa. Vesanen toteaa, että tulosta on tullut, sillä tammikuussa tuli täyteen vuosi ja neljä kuukautta raittiutta.

Tervalammella Vesanen kertoo vähitellen oppineensa puhumaan. Puhumattomuus oli ollut hänen ongelmiensa ytimessä.

Kotiinpaluussa Vesasta auttoi hyvä tukiverkosto: perhe, oma työterveysasema, Stop huumeille -yhdistys, Malmin päihdeklinikka ja kaveri, jonka kanssa hän kävi juttelemassa kerran kuukaudessa.

Vesanen korostaa, että kotiutumisen jälkeen ei pidä jäädä kotiin vatvomaan elämää.

– Kannattaa tehdä vaikka lukujärjestys, jonka mukaan lähtee liikkeelle ja ihmisten pariin päivittäin.

Fattaluutana apuna muille

Sairausloma kesti vielä viisi viikkoa. Työssä menikin monta kuukautta hyvin, mutta sitten alkoi oireilu. Kaikki asiat alkoivat tökkiä ja huono fiilis hallita taas elämää.

Työterveyslääkäri kirjoitti viikon, kahden sairauslomia, ja Vesanen kävi vertaistapaamisissa päiväkeskuksissa. Stop huumeille ry:ssä hän suoritti fattaluuta-koulutuksen. Fattaluudat auttavat vapaaehtoisina sosiaalitoimistoissa ja Kelassa asioivia. He jopa päivystävät toimistoissa. Jos joku tulee paikalle huonossa hapessa, fattaluuta auttaa asioinnissa.

– Jos papereissa on ongelmaa, fattaluuta lähtee mukaan Kelaan tai sosiaalitoimistoon. Liian moni yrittää pärjätä yksin.

VERKKO_MarttiVesanen_a3

Kuntoutuskeskuksessa toteutetaan vaiheistettua kuntoutusmallia. Kuntoutusjakso jakaantuu orientaatio-, kuntoutumis- ja irtaantumisvaiheeseen, joiden lisäksi kuntoutujalla on mahdollisuus tulla suunnitellusti intervallijaksolle.

Vertaishoitajana joulukuusta

Jo ollessaan asiakkaana Tervalammella Vesanen kiinnostui vertaishoitajan tehtävistä. Kun koko kesä oli kulunut sairauslomalla tai vuosilomalla, hän rupesi pohtimaan mahdollisuutta ryhtyä vertaishoitajaksi. Hän keskusteli asiasta vaimon kanssa ja haki vuorotteluvapaata.

Vuorotteluvapaa alkoi syyskuun ensimmäisenä 2014, ja joulukuun kolmannesta päivästä lähtien hän on työskennellyt vertaistukitehtävissä kuntoutuslaitoksessa. Pesti voi kestää puoli vuotta, mutta Vesanen teki aluksi sopimuksen kolmesta kuukaudesta. Työ on ollut mieluista ja mielenkiintoista.

– Nyt fiilis on hyvä, tämä työ on hyvä vaihtoehto, tästä saavat tukea sekä kuntoutuja että vertaishoitaja eli vertsi.

Vesanen ottaa työssään vastaan uusia kuntoutujia. Ohjaa heidät ilmoittautumaan ja lääkärin vastaanotolle. Valmistelee tulijalle huoneen ja vie syömään. Kuntoutujaa odottaa tovi ilman lomia, ensimmäinen käynti siviilissä kestää päivän ja viikonloppulomia on luvassa paljon myöhemmin.

Haastattelupäivän aamuna Vesanen oli mukana ohjaamassa Selvästi eteenpäin -ryhmää, jossa juuri kuntoutukseen tulleiden motivaatiota lopettamiseen herätellään. Kun kotiutus lähenee, käydään ryhmässä läpi keinoja pärjäämiseen kotioloissa, verkostoitumiseen ja vertaistukeen.

Kuntoutuskeskuksessa avataan myös käytännön asioiden solmuja, autetaan hoitamaan vuokrarästejä ja löytämään asunto. Että elämä kotona voisi alkaa puhtaalta pöydältä.

Moni juo pahaan oloonsa. Voi olla myös asioita, joita ei ole saanut selvitettyä.

– Täältä saa niihin apua, mutta on itsestä kiinni, miten niitä hoitaa. Jokainen täällä haluaa hoitaa niitä.

Kuivajuominenkin ohitse

Vesanen arvioi oman tilanteensa jo kohtuulliseksi, mutta vaikeita hetkiä tulee vieläkin. Hän tietää, että alkoholistin on pidettävä itseään silmällä aina. Nyt osaa käsitellä ne asiat, joihin ennen joi.

– Juomahaluja ei oikein ole ja kuivajuominenkin – juomisen muistelu ja tulevan juomisen suunnittelu – on jäänyt pois.

Vesanen kiittää vaimoaan erittäin hyvästä tuesta. Myös välit tyttäreen ovat nyt kunnossa. Asioita on selvitelty vähitellen. Mies luottaa päihteettömiin päiviin ja hyvään tulevaisuuteen sekä työssä että arjessa.

Yksi vastaus artikkeliin “Yli 500 päivää ilman viinaa”

  1. Heikki Vesanen. sanoo:

    Yli 500 päivää ilman viinaa on loistava alku todella pitkään raittiuteen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.