Kaivostyötä pidetään usein tekijöilleen vaarallisena. Sitä se varmasti onkin, jos turvallisuuteen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Suomen kaivoksissa sattuneita työtapaturmia osoittava taajuusluku ja uusien ammattitautitapausten määrä ovat kuitenkin laskeneet koko kuluneen vuosituhannen.

– Vielä 1990-luvulla kaivosalan tapaturmataajuus oli pitkälti yli 20:n. Tämän vuosituhannen puolella luku on saatu laskemaan alle viidentoista, alemmas teollisuuden keskimääräistä työtapaturmataajuutta. Myös uusien ammattitautitapausten määrä on laskenut, Suomen Kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan sihteeri Pertti Kortejärvi ja TTK:n asiantuntija Vesa Kotaviita toteavat.

Hyvät turvallisuustulokset johtuvat heidän mukaansa pitkälti alalla vallitsevasta yhdessä tekemisen kulttuurista. Uudet, turvallisuutta parantavat tai ympäristövastuun toteutumista edesauttavat menettelytavat on pistetty perinteisesti kiertoon. Osittain tämä johtuu Outokummun aikoinaan vahvasta asemasta markkinoilla: yhdellä kaivoksella keksitty hyvä käytäntö siirrettiin sellaisenaan toisellekin.

– Nykyään Suomessa olevien kaivosten omistus on hajaantunut useille ulko- ja kotimaisille omistajille, mutta alalla työskentelevät ihmiset ovat samoja. Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ala toimii edelleen verkostomaisesti, Kortejärvi sanoo.

Kaivosalan turvallisuusopas korostaa ennakoinnin merkitystä.

Viimeisin tieto päivittyi oppaaseen

Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut uudistetun version kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta Kaivosalan työsuojeluoppaasta. Hankkeen toteutuksesta vastasi TTK:n metallin työalatoimikunta. Päivittämistyön toteutti Kaivosteollisuus ry:n yhteydessä toimiva Kaivosturvallisuuden neuvottelukunta.

Kaivosturvallisuusoppaaseen on päivitetty kattavasti viimeisimmät säädösvaatimukset, parhaat käytännöt ja toimintamallit. Se on tarkoitettu myös oppikirjaksi alan oppilaitoksiin.

Oppaan uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun alaa koskevat säännökset uudistuivat vuosina 2011 ja 2012. Kaivoslain ja -asetuksen lisäksi astuivat voimaan asetus kaivosturvallisuudesta ja kaivosten nostolaitoksista sekä asetus räjähdys- ja louhintatöiden turvallisuudesta.

– Kaivosten turvallisuuteen ja tapaturmien ehkäisyyn on lakimuutosten myötä kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Samoin turvallisuustoimien harjoittelua on lisätty. Turvallisuuteen kuuluukin kiinnittää jatkuvasti huomiota ja pyrkiä siinä aina paremmalle tasolle, Kotaviita pohtii.

Kaivosteollisuus ry:llä on erikseen myös ympäristöverkosto, jonka kautta ala pyrkii edistämään omaehtoisesti ympäristöasioita.

– Viestinnässä on kieltämättä omat haasteensa. Ihmisillä on vahvoja mielikuvia muutamien alalla tapahtuneiden ympäristövahinkojen takia. Edistysaskeleet tahtovat jäädä kielteisten uutisten jalkoihin, Kortejärvi myöntää.

Kaivosteollisuuden eri toimija- ja sidosryhmät vastasivat haasteeseen muutama vuosi sitten perustamalla Kestävän kaivostoiminnan verkoston. Verkosto pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Toiminnan käynnistysvaiheessa hanketta veti SITRA. Verkoston toiminta on siirtymässä Kaivosteollisuus ry:n vastuulle.

Pohjoisen vahva työllistäjä

Kaivosteollisuus on heti matkailualan jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi merkittävin työllistäjä. Sen palveluksessa Suomessa on suoraan 5 000 työntekijää ja välillisesti toiset 5 000. Etsintä- ja kaivosyhtiöt toimivat lainsäädännön mukaan ja maksavat veroja samoin perustein kuin muut yritykset.

– Esimerkiksi Kittilän kultakaivos tuottaa yhteiskunnalle merkittävät tulot jo työntekijöiden verojen kautta. Lisäksi valtio ja kunta saavat kultayhtiöltä erilaisina veroina ja rojalteina vuosittain miljoonia euroja, Kortejärvi huomauttaa.

Yksistään Kevitsan nikkelikaivoksen työllisyysvaikutus on ollut rakentamisen aloituksesta vuoteen 2013 mennessä vuosittain 745 henkilötyövuotta.

Kaivostoiminnan suurimmat työympäristön terveyshaitat syntyvät porauksesta, lastauksesta, kuljetuksesta ja murskauksesta aiheutuvasta melusta, tärinästä ja pölystä. Melun aiheuttama huonokuuloisuus ja asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja asbestoosi ovat aiemmin olleet yleisimpiä alan ammattitauteja.

Uuden oppaan kautta ala pyrkii vaikuttamaan erityisesti uuteen työntekijäsukupolveen ja heidän turvallisuusasenteeseensa. Työn suunnittelulla, työkoneiden
ja -välineiden valinnalla ja oikealla käytöllä, tuuletuksella räjäytysten jälkeen sekä säännöllisillä savu- ja kaivoskaasumittauksilla päästään pitkälle. Lisäksi suojainten oikealla valinnalla ja käytöllä voidaan varmistaa henkilöstön turvallisuutta ja estää haittojen syntymistä.

– Suomessa on jo päästy yli 1 000 päivän jaksoihin ilman ainuttakaan tapaturmaa kaivoksilla, Kotaviita ja Kortejärvi summaavat.

Kaivosturvallisuusopas, tilausosoite: www.ttk.fi/julkaisut

Esimies & henkilöstö 2015: ammattitapahtuma yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille, TTK mukana seminaarissa ja näyttelyssä

Lue lisää: www.easyfairs.com/esimies