Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Toimittaja, kirjoittaja, puhuja, valmentaja. Anna Perho on elämänhallinnan ammattilainen. Hän kertoo siitä, mitä tietää ja osaa – ja osaa käyttää oman elämänsä eläviä esimerkkejä oppimateriaalinaan.
Serbian elinkeinoelämä tunnettiin pitkään lähinnä maataloudestaan ja vanhanaikaisesta raskaasta teollisuudesta. Nykyään maa on täynnä pieniä ja innovatiivisia yrityksiä, jotka panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin.
Turvalliseen työympäristöön voi jokainen itse vaikuttaa. Vuosikymmenestä toiseen työntekijöiden herättelyyn on käytetty työsuojelujulisteita.
Laukaan Betonin hallituksen jäsen ja toinen omistaja Sari Klinga stressaantuu eniten taloussuhdanteiden heilahteluista. Betoniteollisuuden työt ovat fyysisesti kuormittavia, mutta yrityksessä panostetaan myös henkisen kuormituksen hallintaan.
Psykososiaalisen stressin merkkielokuvaksi voisi valita Aku Ankka -lyhytfilmin Self Control vuodelta 1938 (ks. Youtube). Siinä Aku yrittää rentoutua riippumatossa (päätyö kun on laiskottelu), mutta ympäristötekijät ja Akun omat tulkinnat tilanteesta aiheuttavat lopulta tutun raivokohtauksen. Sitä ei helpota edes radiosta tuleva self-help-ohjelma. Suomi 100 vuotta -juhliin valmistui kolmas versio Tuntemattomasta sotilaasta (Louhimies 2017), joka kertoo äärimmäisessä
Työsuojelutarkastajat havaitsivat kesällä LounaisSuomen alueella tekemissään tarkastuksissa, että työnantajat tuntevat alaikäisiin kesätyöntekijöihin liittyvät vastuut usein heikosti. Tarkastetuilla työpaikoilla puutteita oli etenkin vaaratekijöiden tunnistuksessa, kesätyöntekijöiden perehdytyksessä sekä henkilösuojainten hankinnassa – nämä tekijät olivat kunnossa alle puolissa tarkastetuista työpaikoista. Lisäksi puutteita löytyi kemikaali- ja koneturvallisuudesta. Tarkastuksissa löytyi myös työpaikkoja, joiden työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä ei käsitelty kesätyöntekijöitä lainkaan. Lounais-Suomen
Samanlaisena toistuvassa työssä uhkana voi olla burnoutin lisäksi tylsistyminen, boreout. Boreout heikentää työhyvinvointia ja lisää aikomuksia poistua työstä, VTM Lotta Harju havaitsi väitöksessään. Leipiintyminen liittyy erityisesti tilanteisiin, joissa työtä ei pääse tekemään kykyjensä mukaan, tai työn reunaehtoihin, kuten keskeytyksiin tai työkuormaan. Tutkimus esittää, että tylsistymisen kokemus työssä voi olla nykykäsitystä monimuotoisempi psykologinen tila, joka kehittyy,
Työntekijä voi muokata työtään vastaamaan paremmin tarpeitaan, arvojaan ja tavoitteitaan. Tällainen työn tuunaaminen voi tarkoittaa aloitteellisuuden lisäämistä tai haasteiden etsimistä omaan työhön esimerkiksi uuteen, kiinnostavaan projektiin tarttumalla. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimus osoittaa, että työtään tuunaavat ihmiset voivat paremmin, kun työn mielekkyys ja imu lisääntyvät. Tuunaaminen kannattaa myös kuormittavissa ja kiireisissä työtehtävissä: kuormittavakaan tilanne ei
Peruskoulun opettajat kuormittuvat, kun he kokevat antavansa työlle jatkuvasti enemmän kuin he siltä saavat, havaittiin psykologian maisteri Kia Gluschkoffin tuoreessa väitöskirjassa. Opettajien työuupumusta lisää siis kokemus siitä, ettei vaativasta työstä riittävää korvausta. Tutkitut palkkiot ja työstä saatavat vastineet eivät olleet ainoastaan rahallisia korvauksia, vaan myös esimerkiksi varmuutta työn jatkumisesta, arvostusta ja sosiaalista tukea. Työn ja
Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta on yhteydessä keskimääräistä vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Sillä on myös yhteys aikomuksiin jatkaa työssä vähintään 65-vuotiaaksi saakka ja keskimääräistä vähäisempiin työpaikan vaihtoaikeisiin, todetaan Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat. – Johtamisen oikeudenmukaisuus – avoimuus, tuki, rohkaisu, kiitos sekä ristiriitojen vähäisyys – on tärkeä työpaikkojen ongelmia ennaltaehkäisevä ja lieventävä tekijä. Sen merkitys korostuu etenkin
Jouluihmisen oma työpistekään ei välty tuunaamiselta. Vaikka tulen sijasta on enimmäkseen tuijoteltava näyttöruudun kumotusta, niin kynttilän valo tuo lämmintä tunnelmaa.