– Häiriötilanteissa vaihdamme automaattiohjauksen manuaalille. Varmistamme valvomosta käsin, ettei vahinkoja satu, valtion rataverkon turvallisuudesta vastaavan Finrailin Helsingin ohjauspalvelukeskuksessa työskentelevä liikenneohjaaja Piia Riutta kertoo.

Joskus ongelmia aiheuttaa runsas lumentulo, toisinaan takana voi olla inhimillinen tragedia. Kriisitilanteissa liikenne pitää välittömästi keskeyttää. Onnettomuuspaikan tutkinta ja raivaus on turvattava. Poikkeustilanteet hoidetaan yhdessä sidosryhmien, kuten pelastuslaitoksen ja rataliikennekeskuksen, kanssa.

Rautateiden aikataulumuutokset synnyttävät ketjureaktion, jonka ratkominen muistuttaa moniosaisen palapelin kokoamista. Ohjataanko juna suunnitellulle raiteelle vai korvaavalle? Täytyykö vuoro perua ja siirtää matkustajat toiseen junaan?

– Olemme aina valmiudessa. Kolmen viikon työjaksoon osuu viisi 12 tunnin yövuoroa. Mielestäni se on aika maksimimäärä, jonka kohtuudella jaksaa. Olen itse alle viisikymmentä, mutta olen huomannut, että iän myötä palautuminen on selvästi hitaampaa kuin nuorempana, Riutta pohtii.

Päivävuoroihin sisältyy ruuhkahuippuja ja junia kulkee enemmän.

Yövuorot poikkeavat päivävuoroista siinä, että päivävuoroihin sisältyy ruuhkahuippuja ja junia kulkee enemmän. Öisin taas on enemmän ratatöiden turvaamista.

Piia Riutta on työskennellyt Finraililla rautatieliikenneohjaajana keväästä 2012 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli VR:llä konduktöörinä. Vuorotyössä Riutta laskee työskennelleensä liki 20 vuotta.

– Parasta työssäni on, kun voi vaikuttaa poikkeustilanteessa siten, että tilanne ratkeaa ilman isompia vahinkoja. Meillä on työpaikalla hyvä yhteishenki. Tuemme ja tsemppaamme toisiamme. Hyvä päivä on, kun ei tarvitse vaihtaa automatiikkaa manuaaliseen ohjaukseen, Riutta summaa.