
Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Junaliikenteen takkuaminen nousee takuuvarmasti otsikoihin. Yleensä liikenne kuitenkin sujuu ongelmitta, kiitos rataliikenneohjaajien.
– Häiriötilanteissa vaihdamme automaattiohjauksen manuaalille. Varmistamme valvomosta käsin, ettei vahinkoja satu, valtion rataverkon turvallisuudesta vastaavan Finrailin Helsingin ohjauspalvelukeskuksessa työskentelevä liikenneohjaaja Piia Riutta kertoo.
Joskus ongelmia aiheuttaa runsas lumentulo, toisinaan takana voi olla inhimillinen tragedia. Kriisitilanteissa liikenne pitää välittömästi keskeyttää. Onnettomuuspaikan tutkinta ja raivaus on turvattava. Poikkeustilanteet hoidetaan yhdessä sidosryhmien, kuten pelastuslaitoksen ja rataliikennekeskuksen, kanssa.
Rautateiden aikataulumuutokset synnyttävät ketjureaktion, jonka ratkominen muistuttaa moniosaisen palapelin kokoamista. Ohjataanko juna suunnitellulle raiteelle vai korvaavalle? Täytyykö vuoro perua ja siirtää matkustajat toiseen junaan?
– Olemme aina valmiudessa. Kolmen viikon työjaksoon osuu viisi 12 tunnin yövuoroa. Mielestäni se on aika maksimimäärä, jonka kohtuudella jaksaa. Olen itse alle viisikymmentä, mutta olen huomannut, että iän myötä palautuminen on selvästi hitaampaa kuin nuorempana, Riutta pohtii.
Yövuorot poikkeavat päivävuoroista siinä, että päivävuoroihin sisältyy ruuhkahuippuja ja junia kulkee enemmän. Öisin taas on enemmän ratatöiden turvaamista.
Piia Riutta on työskennellyt Finraililla rautatieliikenneohjaajana keväästä 2012 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli VR:llä konduktöörinä. Vuorotyössä Riutta laskee työskennelleensä liki 20 vuotta.
– Parasta työssäni on, kun voi vaikuttaa poikkeustilanteessa siten, että tilanne ratkeaa ilman isompia vahinkoja. Meillä on työpaikalla hyvä yhteishenki. Tuemme ja tsemppaamme toisiamme. Hyvä päivä on, kun ei tarvitse vaihtaa automatiikkaa manuaaliseen ohjaukseen, Riutta summaa.
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.