Sampsa Puttonen muotoili rautalangasta palautumisen, josta vuorotyössä on syytä huolehtia.

Työturvallisuus

• 29.11.2018

Kuinka vuorotyössä pysyy valppaana, tutkija Sampsa Puttonen?

Keskustelu vuorotyön vaikutuksista on vauhdittunut, kun tietoa on saatu lisää.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen kertoo, kuinka pitää jaksamista yllä vuorotyöarjessa. Sekä työntekijän omilla valinnoilla että työn järjestelyllä on väliä.

Millainen vuorotyöjärjestely on työntekijälle paras?

Työvuorojen välien on hyvä olla riittäviä, jotta palautumiseen ja sosiaaliseen elämään jää tarpeeksi aikaa. Työaikojen ennustettavuus helpottaa sopeutumista. Liian pitkiä työputkia tulee välttää. Vuorotyö vaikuttaa kohottavasti tapaturmariskiin ja laskee vireystasoa ja toimintakykyä niin työssä kuin vapaalla. Pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan.

Onko vuorotyön kielteisiin vaikutuksiin havahduttu riittävästi?

Suomessa teollisuus ja palvelualat ovat edistyneet vuorojärjestelmien haasteissa. Kuormitusta lisäävistä ja vireyttä haittaavista rakenteellisista ongelmista on päästy pitkälti eroon. Töitä on silti edelleen. Keskustelu on kuitenkin aktiivista, uusia malleja kokeillaan ja osapuolilla on valmius muutoksiin. Se on hyvä signaali.

Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmiuteen kehittää työaikajärjestelyjä?

Viime vuosikymmeninä olemme saaneet tutkimuksen kautta runsaasti lisää tietoa vuorotyön vaikutuksista ihmisen biologiaan ja terveyden kehittymiseen. Tiedon karttuessa olemme pystyneet tekemään siihen perustuvia suosituksia. Tunnistamme ongelmat nykyään paremmin. Muutoksia on helpompi tehdä, kun ongelmat on tunnistettu.

Miten jokainen voi vähentää fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta omalla työpaikallaan?

On olemassa tietyt perusperiaatteet, joilla toimintakykyä ja riittävää unensaantia voi turvata, mutta lisäksi yksilön on opittava löytämään juuri itselle sopivat keinot ja rytmit sekä tunnistamaan alueet, joilla parantamista on. Työuran eri vaiheissa tarpeet ja keinot muuttuvat. Vuorotyötä tekevän on opittava tekemään hyviä valintoja.

Miten ikä vaikuttaa siihen, miten jaksaa epätyypillistä työrytmiä?

Iällä ja yksilöllisillä eroilla on merkitystä. Unen laatu muuttuu jo 45 ikävuoden jälkeen. Nukahtamiskyky voi heikentyä ja uni muuttua kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Yövuoron jälkeen ei nukahdakaan yhtä helposti kuin nuorempana. Toisaalta kokeneelta yövalvominen voi onnistua jopa helpommin. Palautuminen epäsäännöllisistä työputkista on vanhemmilla kuitenkin hitaampaa.

Miten itse pidät huolta jaksamisestasi?

Harrastan liikuntaa enemmän kuin nuorempana. Se on hyvä keino pitää yllä työkykyä ja jaksamista ja tarjoaa hyvän vastapainon työlleni, joka on enimmäkseen istumista. Uin, juoksen, pyöräilen, hiihdän ja käyn joskus salilla. Suosin matalan kynnyksen liikuntaa. Lenkille ja pyöräilemään voi lähteä aina, kun siltä tuntuu.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.